Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Täytyy muistaa, että päätemuuntajassa ei muunneta DC resistanssia vaan AC impedanssia. Vaikka ensiön puoliskoiden DC resistanssi mittaus saattaa näyttää epäbalanssia voi ensiö olla jollain nimellistaajuudella balanssissa impedanssin kannalta.
 
Niinpä. Ensiökäämin puolikkaissa oltava sama määrä kuparilangan kierroksia, mutta kierroksien langan pituus kasvaa ulommaksi mentäessä, joten dc-resistassikin kasvaa. Siitä dc-resistanssin epäbalanssi. Joissain hifivahvistimissa tätäkin balanssia on pyritty tasaamaan monimutkaisemmalla kääminnällä.

Niinpä. Ensiökäämin puolikkaissa oltava sama määrä kuparilangan kierroksia, mutta kierroksien langan pituus kasvaa ulommaksi mentäessä, joten dc-resistassikin kasvaa. Siitä dc-resistanssin epäbalanssi. Joissain hifivahvistimissa tätäkin balanssia on pyritty tasaamaan monimutkaisemmalla kääminnällä.
 
Jos muuntajissa ei muunnettaisi impedanssia (1:1). Eikä tarvitsisi siirtää runsaasti tehoa, niin ne ilmeisesti oilisivat varsin ongelmattomia, ideaaleja pelejä.
 
Käämin kerran "Neve" preamppiin outputraudan, jossa kierrosten suhde oli 1:1. Eli käämin langat -n.900 kierrosta- samanaikaisesti. Muuntajasta tuli mittauksien mukaan hämmästyttävän hyvä: alle 10Hz - moneen MHz:iin, 600 ohmin kuormaan, taajuusvaste parin dB: n sisällä. Ja yhdistelmä myös kuulostaa bueno.

Geloso teki rakennusarjoja myös,tuo vois perustua sellaiseen,,siinä on myös Philipsin näköä,,tuo tasurimodauskin on aika vanhaa perua,seleenitasuri .
 
Jos kuvassa näkyvä iso verkkosuoto-elko on Ducatin tekemä,se on melko varmasti Geloso.Gelosoista löytyy hyvin tietoa,löysin skeman joka vois olla aika lähellä tuota,Geloso käytti aika paljon joko jenkkiputkia tai jenkkityyppisiä italialaisputkia (Fivre) .Tämä po. vahvarin koppa on kyllä kotimaista laatua,kun vertaa Geloson omaan designiin,huomaa kyllä kyläsepän ja italiaismuotoilun eron.. ;)
 
Muuntajat tosiaan,ei epäilystäkään,Geloson ne on.
 
Jep, Gelosohan tuo näyttäis olevan muuntajien perusteella, mut Ducatin konkkia ei koneesta löytynny.
Pari asiaa vielä jäi vaivaamaan:
- mittailin ja laskeskelin pääteputkien tehoja. Toisen teho on n.19W ja toisen n.33W. Taitaa mennä vähän yli suosituksien. (En oo kerenny säätämääm biassia vielä). Johtuuko toi muuntajasta vai putkista?
- Onko yleistä, että kuristin on "negatiivisen jännitteen" puolella? Eli päätemuuntajan keskinapaan menee jännite suoraan tasurilta.

Jep, Gelosohan tuo näyttäis olevan muuntajien perusteella, mut Ducatin konkkia ei koneesta löytynny.
Pari asiaa vielä jäi vaivaamaan:
- mittailin ja laskeskelin pääteputkien tehoja. Toisen teho on n.19W ja toisen n.33W. Taitaa mennä vähän yli suosituksien. (En oo kerenny säätämääm biassia vielä). Johtuuko toi muuntajasta vai putkista?
- Onko yleistä, että kuristin on "negatiivisen jännitteen" puolella? Eli päätemuuntajan keskinapaan menee jännite suoraan tasurilta.
 
Vaikee sanoa,putket kun sais putkitesteriin.
Onko tuossa rakkineessa kolmas input liitin jossain jemmassa,kolminapainen?
 
Jos on Geloso,se voi olla "Geloso Ampilificatore G.232-HF" ,varmuus paranee jos
saat putkituksen tänne laitettua näytille.Juttelin yhden vanhemman kollegan kanssa,se epäili tuota AZ1 tasuria,tuon max anoditeho ei riitä tuolle kytkennälle.
AZ1:n max virran-anto on 100mA /250V ,ja siitä ylöspäin se tippuu alemmaksi,ja kuultuaan EL34:sten olevan pääteputkina,oli epäilys maksimissaan.
 
Voi tietenkin olla että se on vaihdettu AZ1:ksi alkuperäisen putken hankalan saatavuuden takia ja sittemmin vaihdetuu seleenitasuriksi.Alkuperäinen saattais olla GZ34 .

Onko yleistä, että kuristin on "negatiivisen jännitteen" puolella? Eli päätemuuntajan keskinapaan menee jännite suoraan tasurilta.
 
Veikkaanpa että se kuristin on heti sen tasurin jälkeen ja esim. päätteen screeneille menee sähköt kuristimen jälkeen. Bias-virtalähteessä en ole itse kuristimiin toistaiseksi törmännyt.

Sain putkien tehoja tasoitettua vaihtamalla putket keskenään. Vieläkin molempien tehot on n.19W. Kunhan taas kerkeän, yritän saada tehoja pienemmälle.

Veikkaanpa että se kuristin on heti sen tasurin jälkeen ja esim. päätteen screeneille menee sähköt kuristimen jälkeen. Bias-virtalähteessä en ole itse kuristimiin toistaiseksi törmännyt.
 
Kyllä kuristin on biassin puolella. Mietin, että voisko ton vaihtaa "screeni"-puolelle, vai kärähtääkö kuristin?

Vaikee sanoa,putket kun sais putkitesteriin.
Onko tuossa rakkineessa kolmas input liitin jossain jemmassa,kolminapainen?
 
Jos on Geloso,se voi olla "Geloso Ampilificatore G.232-HF" ,varmuus paranee jos
saat putkituksen tänne laitettua näytille.Juttelin yhden vanhemman kollegan kanssa,se epäili tuota AZ1 tasuria,tuon max anoditeho ei riitä tuolle kytkennälle.
AZ1:n max virran-anto on 100mA /250V ,ja siitä ylöspäin se tippuu alemmaksi,ja kuultuaan EL34:sten olevan pääteputkina,oli epäilys maksimissaan.
 
Voi tietenkin olla että se on vaihdettu AZ1:ksi alkuperäisen putken hankalan saatavuuden takia ja sittemmin vaihdetuu seleenitasuriksi.Alkuperäinen saattais olla GZ34 .
 
Rakkineesta löytyy kolmas inputti levarille.
Putkia rakkineesta löytyy ECC83, ECC82, ECC83, EL34, EL34, EM80.
Voi olla että saan vielä tietoja vahvistimen taustoista.

Kyllä kuristin on biassin puolella. Mietin, että voisko ton vaihtaa "screeni"-puolelle, vai kärähtääkö kuristin?
 
Gelosoissa näkyy olevan erillinen puolijohdetasuri putkitasurin ohella,ja se syöttää negatiivisen etujännitteen pääteputkien hiloille ,joita tässä threadissa nimitetään screeneiksi .Lisäpointtina tässä skemassa jota katselen,on kahden ekan etuasteputkien hehkut,ne on vedetty tästä negatiivisesta syötöstä myös.
Se kuristin näkuu olevan 1,5mH ..

Gelosoissa näkyy olevan erillinen puolijohdetasuri putkitasurin ohella,ja se syöttää negatiivisen etujännitteen pääteputkien hiloille ,joita tässä threadissa nimitetään screeneiksi .Lisäpointtina tässä skemassa jota katselen,on kahden ekan etuasteputkien hehkut,ne on vedetty tästä negatiivisesta syötöstä myös.
Se kuristin näkuu olevan 1,5mH ..
 
Olisko mitenkää mahdollista saada tuo skema?

Päätemuuntaja-asiaan palatakseni: Onko tullut vastaan nettisivuja tai kirjoja joissa käsiteltäisiin päätemuunjan suunnittelua ja rakentamista? Google tietää kovin vähän tästä aiheesta. Geofexin artikkelin olen jo lueskellut mutta siitä jäi jokunen asia vielä auki. Minulla on "työn alla" tuollainen 100V linjamuuntaja johon ajattelin mahdollisesti käämiä uudet kelat että saa 4, 8 ja 16 ohmin lähdöt.

Päätemuuntaja-asiaan palatakseni: Onko tullut vastaan nettisivuja tai kirjoja joissa käsiteltäisiin päätemuunjan suunnittelua ja rakentamista?
 
Yritä saada jostakin käsiisi vuonna 1963 painettu A.M. Kuuselan kirjoittama kirja "Äänitaajuisten jännitteiden vahvistimet". Kirjan kappale 9 on nimeltään "Äänitaajuusmuuntajat". Siinä on erinomainen kotimaankielinen rautaisannos aiheesta, joka on uhkaavasti katoavaa tietotaitoa.

http://www.pmillett.com/tecnical_books_online.htm
Tuolta löytyy kirjallisuutta putkista, vahvistimista ja muuntajistakin. PDF muodossa Englanninkielellä.

Yritä saada jostakin käsiisi vuonna 1963 painettu A.M. Kuuselan kirjoittama kirja "Äänitaajuisten jännitteiden vahvistimet". Kirjan kappale 9 on nimeltään "Äänitaajuusmuuntajat". Siinä on erinomainen kotimaankielinen rautaisannos aiheesta, joka on uhkaavasti katoavaa tietotaitoa.
 
Kuuselan kirja on vaikea saada,ja jos joku myy,se maksaa.. Helsinigin kirjastolaitoksen HelMet tietokanta netissä,kannattaa selailla sitä,,itse lainasin Kuuselan kirjan taannoin.
 
A.M.Kuuselan satavuotis synttärit 2009 ,tämä näin off-topic .. :D

Oliskohan Suomessa mahdollista kuin tuolla pmillett.com sivulla eli ennen vuotta 1964 julkaistut tuollaiset opukset voitas laittaa kaikkien ihmeteltäväksi?

kiitoksia tuosta linkistä. Nyt kun vaan ehtisi kahlata nuo läpi...

Oliskohan Suomessa mahdollista kuin tuolla pmillett.com sivulla eli ennen vuotta 1964 julkaistut tuollaiset opukset voitas laittaa kaikkien ihmeteltäväksi?
 
Kukahan omistaa oikeudet tuohon Kuuselan kirjaan? En tiedä tekijänoikeuslakeja, mutta jos tuo on vapaata riistaa olisi todellinen kulttuuriteko tehdä siitä kopio kaikkien saataville. Tai parasta jos joku kustantamo tekisi siitä näköispainoksen. Varmasti menisi kaupaksi muutaman kympin hinnalla vaikka nykyään kaikki pitääkin saada ilmaiseksi:-)
 
Radiohistoriallinen seura (vai olikohan joku muu taho??) taitaa olla julkaissut joitakin vanhoja suomalaisia radiokirjoja CD-rompulla, mutta käsittääkseni tämä ei ole niiden joukossa.
 
Mikko

Kukahan omistaa oikeudet tuohon Kuuselan kirjaan? En tiedä tekijänoikeuslakeja, mutta jos tuo on vapaata riistaa olisi todellinen kulttuuriteko tehdä siitä kopio kaikkien saataville. Tai parasta jos joku kustantamo tekisi siitä näköispainoksen. Varmasti menisi kaupaksi muutaman kympin hinnalla vaikka nykyään kaikki pitääkin saada ilmaiseksi:-)
 
Ettei vaan olisi sama kun musiikissakin? Eli muistaakseni 50 vuotta tekijän kuoleman jälkeen vapautuu.

Kukahan omistaa oikeudet tuohon Kuuselan kirjaan?
 
Kirja on Tammen kustantama. Olettaisen että oikeudet on edelleen heillä.
 
Radiohistoriallinen seura (vai olikohan joku muu taho??) taitaa olla julkaissut joitakin vanhoja suomalaisia radiokirjoja CD-rompulla, mutta käsittääkseni tämä ei ole niiden joukossa.
 
Kirjoista en tiedä mutta putkiradioiden skemoja on ainakin SRHS koonnut rompulle.