Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tässä nyt jotain. Puutteellista on joten asiasta jotain tietävät älkää tyytykö hymähtelemään vaan osallistukaa.
 
Korjailkaa ja täsmentäkää näitä vastauksia kuten parhaaksi näette. Vastaan näihin nyt sillä tarkkuudella mitä itse tiedän ja muistan juuri NYT. Joten korjaillaan sitten jatkossa... Ja niihin tyypillisiin kiperimpiin kysymyksiin vastaan vahvasti omien mieltymyksieni ja mutujeni värittämänä.... Että ottakaa kantaa! Ja lisätkää linkkejä ja kauppoja joita tiedätte mistä ja mistä olette itse hankkineet tarvikkeita. Myös linkkejä esimerkillisiin kuviin toivotaan. Tai sitten minuun voi ottaa yhteyttä ja voin laittaa kuvia omalle serveritilalleni josta sitten linkitän visuaalisia havainnollistuksia tänne...
 

 
Kannattaako tehdä itse kaappi vai ostaa valmis? Vai pitäisikö teettää?
Kaiutinkaapin rakentaminen itse on mielenkiintoista ja onnistunut työ on erittäin palkitsevaa. Riippuen siitä mitä hakee, voi kaiuttimen tekeminen itse tulla halvaksi tai kalliiksi. Jos ei aiemmin ole rakentanut kaiutinta pitää muistaa ottaa huomioon että siinä tarvitaan työkaluja jotka nostavat kaapin hintaa rajusti jos ne pitää ostaa varta vasten tätä työtä ja vain tätä työtä varten. Valmiit kaapit ovat kyllä aivan hyviä ja usein hintansa väärtejä. Oma kaappi kannattaa tehdä jos kaupasta ei löydä haluamaansa valmiina tai jos muuten vain tykkää rakentelusta. Kuinka monella menestyneellä kitaristilla on itse rakennettu tai erikseen teetetty kaiutin? Niinpä. Yleensä ne ovat tehdasvalmisteisia tai muutokset ovat elektroniikkapuolella. Joten ei se koko paketti kaiuttimesta ole kiinni...
Jos omat taidot ei riitä ja pitää saada custom-kaappi niin sellaisen voi toki teettä. Halpa siitä tuskin silloin tulee ellei joku tuttu puuseppä tee kaverihintaan. Periaatteessahan (kitara)kaiutin on vain puinen laatikko jossa elementit ovat kiinni. Tällaisia töitä helposti osaa tehdä puusepät tietenkin. Niitä löytynee puhelinluettelon geltaisilta sivuilta.
 
Kannattaako tehdä 1x12 vai 2x12 vai 4x12 vai 12x12?
Elementtien koko ja määrä on vain siitä kiinni mitä itse tarvitsee. Vaihtoehtojen kannattavuus on aivan sama kuin kaupasta valmista ostettaessa. Monille riittää yksi elementti, etenkin äänitys ja livekäytössä se riittää sillä useimmiten vain yhtä elementtiä mikitetään. Toiset taas tykkäävät lahkeenlepatuksesta ja haluavat iiiison kaapin. Keskikokoinen siitä välistä voi olla kompromissi.
Tähän kysymykseen ei löydy yhtä oikeaa vastausta. On täysin makuasia ja käyttökohteista kiinni minkälaisella elementtikokoonpanolla kaiutin kannattaa tehdä. Apua kannattanee hakea kaupoista kokeilemalla erikokoisia kaiuttimia. Isompi kaappi vaatii tietenkin enemmän materiaaleja ja sitä kautta enemmän kustannuksia. Elementeissä kannattaa satsata laatuun eikä määrään: Hyvä 2x12" rokkaa ja tykittää kympisti enemmän kuin huono 4x12".
 
Minkä mittaiset sivut pitää olla (n)x12 kokoisessa kaapissa?
Koteloinnin pitää olla vähintään sen kokoinen että elementti mahtuu sen yhdelle sivulle kiinni eikä ota muihin seiniin kiinni. Muulla ei sitten olekaan väliä. Hifikaiuttimissa usein noudatetaan "kultaista leikkausta" tai muuten akustisesti optimaalisia muotoja sekä mittoja mutta kitarakaiuttimen ei olekaan tarkoitus toistaa värittämättömästi sille syötettyä signaalia. Sähkökitaran soundissa on kaiuttimella ja sen kotelolla olennainen merkitys, aivan kuten vahvistimella tai säröpedaalilla. Esimerkiksi legendaarisen marshall 4x12" -kaiuttimen mitoissa ei lainkaan ajateltu akustiikkaa. Laatikkoon oli tarkoitus mahtua 4 elementtiä ja näyttää tyylikkäältä lavalla.
 
Kultaisen leikkauksen syvempää merkitystä voi etsiä esim. googlella (hakusanoilla "kultainen leikkaus" tai "the golden ratio")
 
Mitä materiaaleja koteloon?
Riittää että materiaali on tarpeeksi jäykkää ja kestävää jotta kotelo kestäisi elämää, esimerkiksi keikkaroudausta, ja kaiuttimen tulisi mielellään olla resonoimaton. Toki kotelon voi tehdä vaikka pahvista jos haluaa mutta yleisesti kotelot tehdään jämäkästä puusta tai MDF-levystä tai melkein mistä vain. Puu on helppo ja edullinen ja helposti työstettävä vaihtoehto. Kokeilunhaluisemmat tehköön kaappinsa vaikka akryylista tai alumiinista. Hifistien unelma on Marmorista veistetty kotelo, tuomittakoon tosin epäkäytännölliseksi keikka-4x12"-koteloon... :)
Kotelon materiaali vaikuttaa tietenkin kaiuttimen sointiin. Kun pyritään siihen että kaiutin toistaisi mahdollisimman tarkasti kaiutinelementin tuottamaa ääntä tehdään kotelosta resonoimaton (kuten hifi-kaiuttimissa) mutta kaiuttimen rakennetta voi käyttää myös päinvastoin, äänen tuottamiseen tekemällä siitä resonoiva: Kaiutinkotelo voi olla myös mäntyliimalevyä tai vaikka alle sentinvahvuista vaneria. Kaiuttimen etulevy (siis se jossa elementti on kiinni) ja takalevy resonoivat herkemmin kuin sivut joten yksi vaihtoehto voi olla myös tehdä kotelosta muutoin jämäkkä paitsi etulevy ohuemmasta levystä.
Tällaista resonoivaa koteloa eräs allekirjoittanutta paremmin aihetta tunteva kuvaa näin:
"Ääni on "moniulotteisempi", "elävämpi ja "löysempi". Monet sanovat ettei kaiku tarvitse moisten kanssa ollenkaan, koska soundissa kuuluu jo valmiiksi ripaus kaikua. Heavy miehille en suosittele mutta jazz ja blues äijille sekä perinne rokkareille ehdottomasti. Kannattaa kokeilla noita 50-luku fenkkuja. Re-issueissa lienee samat materiaalit käytössä."
 
Miten tehdä pintakäsittely/verhoilu?
Jälleen vain mielikuvitus on rajana. Voit käyttää maalia, lakkaa, erilaisia papereita askartelukaupoista, mitä hyvänsä kangasta kangaskaupasta. Tai vaikka mustaa vinyyliä. Tai käytä vaikka laminaattia jos haluat kaiuttimen sopivan asuntosi parkettiin.
 
Mitkä elementit kannattaa valita?
Älä ota halpoja hinnan perusteella. Elementteihin KANNATTAA satsata sillä nehän sen signaalin ilman värähtelyksi loppupeleissä muuttavat. Tunnettuja merkkejä on Celestion, Eminence ja Jensen joilta löytyy monen kokoista ja monen mallista ämyriä.
 
Avoin vai suljettu kotelo? Entäs puoliavonainen?
Stereotyyppisesti ajatellen soundia, avoimella hyvät puhtaat ja suljetulla tiukat säröt. Suljettu kotelo toistaa "tiukemmin" ja selkeämmin bassotaajuuksia kun taas avoin kotelo on vähemmän suuntaava ja "kuulaampi". Avoimessa kotelossa myös kaiutinelementit pääsevät soimaan vapaammin jolloin elementit eivät mene yhtä herkästi "tukkoon" kuin suljetussa kotelossa. Toisaalta, tuo tukkoisuus voi olla positiivistakin kun haetaan kompressoituneempaa soundia. Kotelo voi myös olla osittain avonainen, eli ei koko takaseinän mitalta. Avoin osa kotelosta voi olla myös etulevyssä. Itse kaappinsa rakentaneista moni on saanut hyviä tuloksia tekemällä esim. 2x12" kotelon mutta asentamalla vain toiseen kautinaukoista itse elementin jolloin tyhjä aukosta jää "refleksiaukko".
 
Mistä ostaa/tilata elementit?
Katso lopusta löytyviä kauppojen linkkejä. Jos et halua ostaa postimyynnistä niin voit kysyä myös paikalliselta soitinkauppiaaltasi saako sieltä yksittäisiä elementtejä.
 
Miten tehdä etuverkko?
...tähän saa taas joku muu vastata kun itselläni on sama aihe yhä osittain kyssärin takana :) nihkeästi rautakaupasta olen löytänyt sopivaa verkkoa.
 
Mikä on diffuusori?
Kaiuttimen edessä oleva kiinteä "este" joka hajauttaa ääniaaltoja jolloin kaiutin on vähemmän suuntaava. Diffuusori voi olla osa etulevyä jolloin se myös suojaa elementtiä. Näin siis kun elementti on mallia "back-loaded".
 
Miten etulevyn paksuus ja materiaali tms yms vaikuttaa soundiin?
blää mä jaksa nyt kirjoittaa tästä. pätevämmät auttakaa. periaatteessa etulevyn ei tulisi resonoida eikä juurikaan muokata soundia vaikka fender joskus luvuilla kaiketi on valmistanut joitain etulevyjä niin ohuista materiaaleista että ne resonoivat. Toiset tykkäävät niiden soundeista toiset ei.
 
Mitä ovat sen ja sen valmistajan kaiutinmallin mitat?
Tästä laitan linkkiä excel-taulukkoon jonka laitan jossain vaiheessa serverille... Sitä saa sitten myös täydentää. Monilla kaiutinvalmistajilla on ulkomitat verkkosivuillaan kuten marshall, mesa/boogie, koch...
 
Haluaisin tehdä bassokaapin/kitarakaapin/pa-kaapin/homokaapin mitä eroja tai huomioitavia seikkoja?
Selvinnee näitä kysymyksiä ja vastauksia kahlaamalla läpi. Kärjistäen eroa on siinä että kitarakaiuttimet eivät toista koko taajuusalueelta ja tarkoitushakuisesti värittävät soundia. Basso- ja pa-kaapit taas ovat pääsääntöisesti kokoaluekaiuttimia.
 
Miten kiinnitän elementin etulevyyn?
Iskumuttereilla ja pulteilla.
 
Minkä kokoinen reikä etulevyyn elementtiä varten?
Riippuu elementistä. Niissä on ilmoitettu "asennus-aukko" tai "cut-out diameter" joka kertoo leikattavan reiän halkaisijan.
 
Voinko tehdä combolleni lisäkaapin vai pitääkö olla nuppi?
Combo on kaiuttimen ja vahvistimen yhdistelmä. Joten ei tarvitse olla nuppi, jos combossa vain on lisäkaiutinliitäntä tai teet/teetät siihen sellaisen niin voit käyttää combolla myös erilliskaiutinta. Combot ovat näppäriä, mutta joskus sitä kaipaa isomman kaiuttimen bottnea tai volyymiä ja tällaista haluttaessa voitkin combollesi rakentaa sopivan lisäkaiuttimen! Jee!
 
Voinko tehdä combostani erillisen nupin ja kaapin?
Mikäjottei. Minäkin tein näin. Sahasin combon puoliksi ja yläpuolikkaasta sain vahvistimelle kotelon ja kaiutinelementille tein uuden isomman ja suljetun kotelon.
 
Mitkä liitokset kulmiin? Sormiliitos? Kulmaraudat? Naulat/ruuvit/puutapit?
Sormiliitos on lujin ja luotettavin mutta myös työläin. Näistä eri rakenneratkaisuista kaivattaisiin faq:iin havainnoillistavia kuvia...
 
Miten tiivistää kaappi?
Kun teet suljettua kaiutinkoteloa, voit käyttää saumojen tiivistämiseen erilaisia aineita. Tässä kohtaa tulee olla tarkkana, sillä jotkin silikonipohjaiset tiivisteaineet muodostavat kuivuessaan kaasua joka voi syövyttää kaiutinelementtien rakenteita ja näin pilata kalliit elementit! Joten katso mitä käytät. Vesiohenteiset tökötit ovat myös edullisempia. Tähän sopii ihan sellainen samanlainen saumausaine mitä kylppäriremonteissakin käytetään. Tai sitten holona liimaa saumoihin.
 
Akustointivilla tms lisämateriaali kaappiin?
Toisin kuin subbareissa ja hifikauittimissa, kitarakaiuttimissa ei tarvitse käyttää akustointivillaa tai muita lisämateriaaleja. Tietenkään kukaan ei estä sellaisia käyttämästä, mutta mikään ei sitä edellytä. Villan ja pumpulin tarkoitus on keinotekoisesti suurentaa kaiuttimen tilavuutta ja siten parantaa kaiuttimen bassotoistoa. Kitara on kuitenkin ominaissoinniltaan keskiäänillä soiva ja mitä sitä turhaan basistin tontille änkeämään. Normivireisen kitaran alin nuotti, E, värähtelee vähän yli 40Hz taajuudella joten kitarakaiuttimen ei tarvitse ylettää taajuustoistoltaan tuon alapuolelle. Itseasiassa usein kitarasoundia miksattaessa leikellään alle 100Hz taajudet kokonaan pois jotta jäisi tilaa basistille ja rumpujen bassoille ja tuo toimenpide myös tiukentaa ja selventää kitaran soundia. Joten eipä kitarakaiuttimen edes tarvitse noita alle satasen värähtelyjä tuottaa. Mitä tulee alavireisiin kitarasoundeihin, niistäkin se "growl" mitä kuullaan on perustaajuuksien kerrannaisia. Eikä ihmiskorva edes kovin selkeästi erota niitä alataajuuksia.
 
Mitä tarkoittaa back-loaded tai front-loaded speaker?
Elementin asennustapa etulevyyn. Backloaded on kotelon sisäpuolelta kiinnitetty kiinni etulevyyn, front-loaded on upotettu etulevyyn ja etupuolelta kiinnitetty. Backloaded on enemmän suuntaava mutta tällöin elementti on paremmin suojassa. Toisaalta, jos joskus tulee tarvetta vaihtaa elementti niin front-loaded on helpompi vaihtaa.
 
Mistä kulmasuojat, kahvat, jalat, jakit?
Katso kauppoja linkeistä.
 
Mikä on sopiva vanerin/lastulevyn/liimalevyn paksuus, jotta kaappi on tarpeeksi kestävä mutta myös mahdollisimman kevyt?
Hyvin tyypillinen ratkaisu on 18mm koivuvaneri. Pienemmille kaapeille riittää vähempi, mutta jos tulee suuria levyjä kuten 4x12"-kaiuttimessa on myös kotelon seinämien oltava jämäkämpiä tai tuettuja erillisillä rimoilla. Mitä isompi kaappi, sitä enemmän materiaalin vahvuus vaikuttaa painoon. Esimerkiksi 4x12" kokoisella kaapilla on 18mm koivuvanerisella ja 21mm välillä eroa monia kiloja, joskaan kestävyys ei välttämättä ole ratkaisevasti sen enempää. Sanonta "soundi painaa" ei välttämättä tässä päde mutta ainakin sanonta "Vähempi on kevyempi roudata" opitaan usein selän ja polvien kautta.
Mitä kovempi materiaali, sitä ohuempi riittää. Puuta käytettäessa 10-20mm vahvuudet ovat kaiuttimen koosta riippuen sopivia. Yli 25mm vahvuuksissa ei ole sinänsä järkeä että painoa alkaa olla enemmän kuin saavutettuja etuja. Jos kaapista halutaan erityisen kestävää, voidaan käyttää vahvikerimoja.
 
Tarvitseeko/kannattaako kaappia lisäksi tukea tukirimoilla?
Ylimääräisillä rimoituksilla saadaan kaappiin kestävyyttä kevyemmin kuin paksuilla levyvalinnoilla. Rimoja on hyvä käyttää kulmarakenteissa ja jos tehdään erityisen isoa kaappia voi suuria seinämiä tukea myös poikittaisrimoilla.
 
Kallistettu vai suora etulevy?
Suora on helpompi rakentaa, toisaalta jos kaiutin osoittaa korvia eikä nilkkoja sen kuulee paremmin. On sitten makuasia tykkääkö kaiuttimen suorasta vai epäsuorasta äänestä.
 
Mitä työkaluja tarvitaan?
Puutyökaluja lähinnä...
Kulmien pyöristyksiin tarvitaan yläjyrsintä.
kertokaa te muut hienoista työkaluista. kehyspuristin on hieno värkki, sellaista ei mulla ollut.
 
Mitä tarkoittaa elementin "small thiele parametrit"?
 
Liimalevyä vai vaneria vai lastulevyä vai MDF:ää?
 
Miten ne ohmit taas menikään? Entäs tehonkesto?
 
Mistä valmiita piirustuksia/suunnitelmia?
 

 
L I N K K E J Ä
 
Impedansseista (Englanninkielinen)
http://wolfstone.halloweenhost.com/ … pkimp_SpeakerImpedanceMatching.html
 
Elementtejä
www.celestion.com
www.eminence.com
www.jensenvintage.com
 
Kauppoja
www.uraltone.com
www.spelektroniikka.fi
www.bebek.fi
www.thomann.de
www.ljudia.fi
www.emnordic.fi
 

 
-----------
 
joo no just nyt en jaksa enempää. ja kellokin on sen verran että tähänastisessa on varmasti paljon kirjoitus/ajatus/asiavirheitä. palataan asiaan...