Kitarat: soittaminen ›

Eli jos esim. A mollissa on nämä 7 eri moodia niin miten nämä eroavat käyttötarkoituksistaa jos näissä on jokaisessa samat sävelet, alkaen aina vain seuraavasta sävelestä mollissa?
 
Kuuluisat moodit eli kirkkosävellajit.
 
A-mollilla on 7 eri moodia, mutta ne eivät liity itse a-molliin mitenkään. Niistä vain tulee kunkin moodin sävelten väliset suhteet, eli intervallirakenne. Sama sävelikkö on a:sta a:han _rakenteeltaan_ eri kuin vaikka c:stä c:hen. Kysymys on siitä että missä kohtaa tarkalleen siinä asteikossa on ne koko- ja puolisävelaskeleet.
 
Esim. C-duurin äänet a:sta a:han: intervallirakenteeksi tulee
 
kokoaskel
puoliaskel
koko
koko
puoli
koko
koko
 
Kun taas sama sävelikkö c:stä c:hen
 
koko
koko
puoli
koko
koko
koko
puoli
 
Eli koko- ja puolisävelaskeleet on eri kohdissa, mikä antaa asteikoille täysin erilaiset luonteet ja soundit. Jos tsekkaat kaikki moodit tällä tavalla, ja aloitatkin ne samasta sävelestä, niin erilaisten rakenteiden vuoksi kuulet niiden selvät erot, ja valaistut.
 
Ja intervallinumeroilla pari esimerkkiä:
 
C-duurin sävelasteet c:stä c:hen ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.
Sama sävelikkö g:stä g:hen onkin 1, 2, 3, 4, 5, 6, b7.
Tai b:stä b:hen 1, b2, b3, 4, b5, b6, b7.
 
b tarkoittaa siis alennettua säveltä suhteessa luonnollisiin (eli C-duurin) säveliin.
 
En tiedä ketään joka olisi hoksannut tämän asian kerralla, joten jatketaan keskustelua.

Kannattaa ihan ensiksi lukea tämä. Siinä on selitetty perusasiat esimerkiksi sävelistä, asteikoista ja moodeista.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24161

Eli jos esim. A mollissa on nämä 7 eri moodia niin miten nämä eroavat käyttötarkoituksistaa jos näissä on jokaisessa samat sävelet, alkaen aina vain seuraavasta sävelestä mollissa?
 
Minusta on hyvä lähtee siitä, että tiedostaa sen, onko moodi ns. molli vai duuri -sävyinen. Jos ei muuten, niin sehän selviää "mittaamalla" asteikon kolmannen sävelen, eli terssin etäisyys. Mikäli asteikon kolmas sävel on kahden sävelaskeleen päässä kantasävelestä(suuri terssi), niin sillon duuri sävyinen. Jos taas puolentoista sävelaskeleen päässä(pieni terssi), niin silloin se on molli sävyinen.

itellä on kanssa nämä moodit hakusessa ja pahasti, vaikka kuinka yrittää tajuta niin ei mene jakeluun. jotain vikaa kai keskuslaskimessa kun ei yhdistä.
 
Taidanpa tarjota kännit sellaiselle joka saa mut tajuamaan noi moodit kunnolla.

Mihin moodeja käytetään?

Mihin moodeja käytetään?
 
Pääsääntö on se, että moodeista mitään tajuamatonkin käyttää soitossaan yleensä jotain moodia, useampaakin. Niiden tietoinen valitseminen tietyn sävyn tai "fiiliksen" luomiseksi yleensä rikastaa soittoa - vaikka kyse onkin aivan perusasioista.
 
Olen monesti itsekin miettinyt, miten vähän ihmiset moodeista tietävät, vaikka ne ovat niin keskeinen asia ylipäätään länsimaisessa musiikissa - olipa soitin mikä hyvänsä.

miten vähän ihmiset moodeista tietävät
 
Minä en tiedä niistä mitään.

Moodithan nyt ei ole kuin kasa skaaloja lisää. Mutta ne on helppo muistaa koska ne perustuvat samoille "bokseille" kuin duuriskaala. Samaan tapaan kuin duuripentatoninen ja mollipentatoninen ovat "samoja" mutta kolmen nauhan päässä toisistaan (duuri-G on molli-E pentatoninen). Duuri ja mollipentatoninenhan itseasiassa ovat toistensa moodeja. Mutta moodeista yleensä puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan duuriskaalan moodeja.
 
Moodihan nyt kuitenkin on saman skaalan aloittamista eri sävelestä, kun C-duuriskaalassa on sävelet C,D,E,F,G,A,B, niin jokaisesta noista sävelestä aloittaessa saamme eri moodin. Moodi-sanalla tietysti on monia muitakin merkityksiä, mutta ne nyt jätetään omaan arvoonsa.
 
Duuriskaalan moodien nimien järjestys on helppo muistaa tällä lorulla: If Dorothy Plays Like Me All's Lost. Eli C:ssä:
I - C - Ionian
II - D - Dorian
III - E - Phrygian
IV - F - Lydian
V - G - Mixolydian
VI - A - Aeolian
VII - B - Locrian
 
Periaatteessa kun soitat C-duurissa soinnut perustuvat vain säveliin jotka kuuluvat C duuriskaalaan ja "koti" ja perusäänenä on C, eli soinnut ovat siten jotain näistä: C,Dm,Em,F,G,Am,Bdim. Myös soolojen pitää perustua ääniin jotka sopivat tähän harmoniaan ja valittuihin sointuihin. Jos taas soitat samoilla äänillä niin että "koti" on D, niin sitten soitatkin jo doorisessa moodissa.
 
Jokaisella skaalalla (tai soinnuilla) on oma saundinsa. Se perustuu sen intervalleihin.
 
Moodeja voi ajatella kahdella tavalla. Joko voi ajatella että D doorinen on sama kuin C duuriskaala, tai sitten niin että D doorinen on kuin D duuriskaala, josta vain on muutettu ne pari ääntä jotka tuovat sen "doorisen saundin".
 
Tässä moodit C:stä alkaen:
 
Duurimoodit (eli ne jossa kolmas askel on 3 eikä b3):
C D E F G A B C - C Ionian (Duuri)
1 2 3 4 5 6 7 1
 
C D E F# G A B C - C Lydian
1 2 3 #4 5 6 7 1
 
C D E F G A Bb C - C Mixolydian
1 2 3 4 5 6 b7 1
 
Mollimoodit (eli ne jossa kolmas askel on b3 eikä 3):
C D Eb F G Ab Bb C - C Aeolian (luonnollinen molli)
1 2 b3 4 5 b6 b7 1
 
C D Eb F G A Bb C - C Dorian Mode
1 2 b3 4 5 6 b7 1
 
C Db Eb F G Ab Bb C - C Phrygian Mode
1 b2 b3 4 5 b6 b7 1
 
(Lokriani nyt olkoon kun ei sille ole mitään käyttöä kuiteska)
 
Vertauskohtaisesti pentatoniset ovat:
Duuri - 1 2 3 5 6 1 eli C D E G A C
Molli - 1 b3 4 5 b7 1 eli C Eb F G Bb C
 
Tuostahan jo näet että pentatoniset näyttävät suht samalta kuin tietyt moodit. Helppo tapa lähteä avaamaan moodeja onkin vain lisätä pentatoniseen moodin tarjoamat lisä-äänet:
Mollipentatoniseen lisäät kakkosen ja kutosen, niin soitat doorista.
Duuripentatoniseen lisäät nelosen ja b7:n niin sulla on mixolyydinen. jne. Katso tällä ne erot ja soita niin että korostat sitä eroa pentatoniseen: http://www.ababasoft.com/music/guitarscales.html
 
http://www.acousticguitar.com/article/145/145,6181-Basics-1.asp
http://www.fenderplayersclub.com/pdfs/lessons/theory_of_modes.pdf
http://www.zentao.com/guitar/modes/modes-4.html
http://www.jazclass.aust.com/scales/sca251ma.htm
http://power-chord.com/gaff/mapper/ tai http://www.jguitar.com/scale
http://chrisjuergensen.com.hosting.domaindirect.com/modes_1.htm
http://www.petethomas.co.uk/jazz-modes.html

Eli se, mitä tässä nyt halutaan...kai sanoa on, että mikäli soitat vaikkapa A-mollista menevään biisiin soolon A-molliskaalasta(eli A-aeolian), niin tiedostamattasi soitat soolon jokaisen "taustasoinnun" kohdalla moodia, vaikka luulet soittavasi ainoastaan A-molliasteikkoa. D-mollisoinnun kohdalla soitat D-doorista moodia, C-duurisoinnun kohdalla joonista(duuriasteikko)...jne
 
Kunkin moodin sointi kannatais oppia tunnistamaan. Tunnistamista helpottaa tosissaan se, että jakaa moodit mollisävyisiin ja duurisävyisiin, niinku tossa aikasemmin selitin. Sitten voi vaikka vertailla, miten esim. miksolyydinen sävy poikkeaa tavan duurista(jooninen).

Kiitoksia vastauksista, oli apua. Tosin ehkä joku juttu vielä hippasen hämärässä mutta valaisi kummasti.

Jos soitat modaalista musiikkia niin se moodi pysyy myös sointuvaihdosten aikana (useasti). Ellei sitten soittele jokaista sointua todella pitkään jolloin modaalisuus hm vaihtuu. Kysymys on siitä mikä on ensimmäinen.

Vielä kun joku viittis suomentaa noi moodien nimet, siis joonialainen jne.

Vielä kun joku viittis suomentaa noi moodien nimet, siis joonialainen jne.
 
Joonialainen voi olla joku japanialaisten nimitys. Suomeksi menevät kuitenkin
 
jooninen
doorinen
fryyginen
lyydinen
miksolyydinen
aiolinen
lokrinen

Joonialainen voi olla joku japanialaisten nimitys. Suomeksi menevät kuitenkin
 
jooninen
doorinen
fryyginen
lyydinen
miksolyydinen
aiolinen
lokrinen
 
unohdit skiloptbtisen, pletksrisen ja undisenpjoudisen.
 
Kaikkee ne saksalaiset keksii. Vielä joku päivä tajuan mitä duuri tai molli tarkoittaa.

unohdit skiloptbtisen, pletksrisen ja undisenpjoudisen.
 
Kaikkee ne saksalaiset keksii. Vielä joku päivä tajuan mitä duuri tai molli tarkoittaa.
 
Oikeastaan nuo nimet taitaa tulla ihan antiikinajoilta :)

Oikeastaan nuo nimet taitaa tulla ihan antiikinajoilta :)
 
Ainakin osa taitaa olla noita kreikkalaisia heimoja.

Koskahan lanseerataan hämäläinen ja pohjalainen moodi...? Ja eksoottiset saamelaiset asteikot...
 
Kyllä noista moodeista saa aika hyvin selkoa kun niitä lukee ajatuksella kitara kourassa. Periaatteessa (ainakin mun mielestä) just noi ns. kirkkomoodit aukeaa aika helposti kun ne on kaikki sillälailla samaa asteikkoa, alkaa vaan eri kohdasta.
 
Eri homma on sitten niiden "oikea" käyttö... kyllä sen ajatuksen hiffaa siinä taustalla, ei mulla ole kyllä hajuakaan aina välillä että mitä pitäisi tehdä. Sen takia kun soittaa I-IV-V:n päälle niin juuttuu siihen pentatoniseen loukkuun (tai bluesasteikkoon) ja jauhaa sitä niin kauan että oksennus tulee.

Helppo tapa päästä moodien idean jäljille on ajatella, että kaikki riippuu sävelten välisistä suhteista. Jos ajattelee vaikka C duuriskaalaa (CDEFGAH) ja jos sinne väliin laittaa ^ - merkkejä ilmaisemaan puolisävelaskelten sijainteja, Cduuriskaalassa ne ovat aina 3. ja 4. sävelen sekä 7. ja 8. sävelen välissä eli:
CDE^FGAH^C...
 
jos sama ajatellaan alkavan D -sävelestä:
DE^FGAH^CD
 
sävelten suhteet toisiinsa muuttuvat (kun kantasävel muuttui) ja skaala onkin D -doorinen
jne...
 
Eli jos halutaanki vaikka duuriskaalan alkamaan D:stä
pitää korottaa C:t sekä F:t eli:
DEF#^GAHC#^D
että puolisävelaskeleet (^) ovat taas 3. ja 4. sekä 7. ja 8. sävelen välissä.

Meikäläinen ainakin keksi, mikä moodi yhden metallibiisini alkuriffissä on.
 
http://www.jguitar.com/scale?root=C … &labels=letter&notes=sharps
 
Jossain olen nähnyt tolle toisenkin nimen, en vaan muista minkä ?