Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mikä olisi järkevä nimi soinnulle, jonka voicing on G, C, Eb, F ja jossa haetaan kuitenkin Abmaj sointua.
Eli sointu, jossa on maj7 ja seksti?
 
Käykö Abmaj13?????
 
Yksiselitteinen merkintä on Abmaj7/13, joskus (harvoin) näkee myös merkintää 7/6.

Jos duurisoinnussa on ylennetty ja alennettu nooni, miten se merkitään?
 
Calt???
Entäs jos kvintti on kohdallaan?
Onko sellaista yleensä olemassa?

Jos duurisoinnussa on ylennetty ja alennettu nooni, miten se merkitään?
 
Ilman seiskaa? About noin:
 

  (     (#9) )
C ( add (  ) )
  (     (b9) )

 
Tossa olis tavallaan ylä- ja alaindeksi noilla muuttuvilla sävelillä (selkeämpi merkitä ja helpompi lukea allekkain). Noi ylimääräiset sulkeet ton add-sanan takia ei oo välttämättömät.
 
Seiskan kanssa:
 

   (#9)
C7 (  )
   (b9)

 
Calt???
 
Tarkoittaa aina myös kvintin muunnosta ja seiskaa. Sointu=asteikko, ja alt-soinnun tapauksessa tämä on varsinkin totta, sillä alt-soinnussa kaikkine muunnoksineen sävelet ovat samat kuin alt-asteikossa.
 
Entäs jos kvintti on kohdallaan?
Onko sellaista yleensä olemassa?
 
Miksei olisi. Toihan pohjautuis suoraan dom.dim. -skaalaan.

Miksei olisi. Toihan pohjautuis suoraan dom.dim. -skaalaan.
 
Kiitti, mähän sain asteikonkin.
Ne sävelet joita kaipailin sointuun oli juuri C, E, G, Bb, Db, Eb.

Kiitti, mähän sain asteikonkin.
Ne sävelet joita kaipailin sointuun oli juuri C, E, G, Bb, Db, Eb.
 
Päivän tota mietin ja itseasiassa läheisempi asteikko olis harmonisen duurin III. (C-Db-Eb-E-G-Ab-Bb).

Nyt mä satuin huomaamaan sellaisen "ihmeellisyyden" että samassa tahdissa Des ja Cis tilapäisin etumerkein.
Piisin loppukadenssi Eb9 - A7b9 - Dm.
 
Onhan se kieltämättä havainnollisempaa että Eb soinnun septimi on des ja A soinnun terssi Cis kuin päinvastoin tai jollain muulla tavalla.
Eli ilmeisesti terveen järjen käyttö sallittua?
 
(Mikä toi tollanen kadenssi muuten on? Mä en saa väännettyä siitä II-V-I:tä millään korvauksella?)

Nyt mä satuin huomaamaan sellaisen "ihmeellisyyden" että samassa tahdissa Des ja Cis tilapäisin etumerkein.
Piisin loppukadenssi Eb9 - A7b9 - Dm.
 
Onhan se kieltämättä havainnollisempaa että Eb soinnun septimi on des ja A soinnun terssi Cis kuin päinvastoin tai jollain muulla tavalla.
Eli ilmeisesti terveen järjen käyttö sallittua?
 
(Mikä toi tollanen kadenssi muuten on? Mä en saa väännettyä siitä II-V-I:tä millään korvauksella?)
 
Olisikos tuo nyt sitten tulkittavissa napolilaiseksi soinnuksi, vaikkei sekstisointu olekaan. Emmie näistä jatsiteorioista tiiä. :P

Olisikos tuo nyt sitten tulkittavissa napolilaiseksi soinnuksi, vaikkei sekstisointu olekaan. Emmie näistä jatsiteorioista tiiä. :P
 
Kiitti, sehän se oli
(Alennetun toisen asteen duurisointu tavallisimmin terssikäännöksenä ja sehän se oli: Eb9/G)
 
Ei tää mitään jatsia ole, tän illan keikan humppapiisi.
Kyllä mä olin siitä kuullut, mutta en kuvitellut koskaan törmääväni.

Olisikos tuo nyt sitten tulkittavissa napolilaiseksi soinnuksi, vaikkei sekstisointu olekaan. Emmie näistä jatsiteorioista tiiä. :P
 
En muista onko tästä aiheesta kirjotettu jo aikasemmin jossain, mutta tässä vähän jaska-ajattelua:
 
Nelisointutyypin määrittelevät sävelet, joita kutsutaan ”karakteerisäveliksi” tai ”primäärikarakteereiksi” (engl. primary characters) ovat soinnun terssi ja septimi (tai seksti). Esim. G7 soinnussa h ja f.
 
Tritonuksen päässä G7:sta oleva dominanttiseptimisointu Db7 sisältää samat karakteerit, tosin enharmonisesti kirjotettuna (ces ja f). Siksi Db7:lla voidaan tarvittaessa korvata G7. Vertaa:
 
Dm7 G7 C
 
Dm7 Db7 C
 
Jos G7:aan lisätään vielä -5, on sointujen sukulaisuus selkeästi hahmotettavissa.
(kaikki samat sävelet: G7-5 = Db7-5)
 
Ilmiö on nimeltään tritonuskorvaus, eli ”sijaisviitonen” joka voidaan merkitä s-kirjaimella:
 
II-V-I
 
II-sV-I
 
Tavallinen viitonen ja sijaisviitonen (jotka kummatkin ovat matkalla C:hen) voivat olla myös peräkkäin, kuten mainitsemassasi esimerkissä:
 
sV-V-I
 
:)

sV-V-I
 
Siinä mun piisissä edeltävä sointu on Dm eli loppukadenssin sointukierto on
 
I-sV-V-I
 
Siis ei kakkosta mailla halmeilla? Hirveetä hämäystä, just kun mulle on opetettu, että kyllä se toisen asteen sointu sieltä löytyy kunhan vaan haet.
 
Mihin sitä enää uskaltaa luottaa)

Siis ei kakkosta mailla halmeilla? Hirveetä hämäystä, just kun mulle on opetettu, että kyllä se toisen asteen sointu sieltä löytyy kunhan vaan haet.
 
Mikä sointu edeltää Dm-sointua?
 
EDIT: Todennäköisesti se Gm-sointu on siellä jossain vaiheessa aikaisemmin, ennen tuota I-sV-V-I -loppua. Kun II-V-I -kadenssiin lisätään sointuja "väleihin", syntyy ns. emissiotilanne.

Mikä sointu edeltää Dm-sointua?
 
Piisi on Toivo Kärjen "Onni jonka annoin pois" ja onhan sen lopussa ensin II-V-I ennenkuin tää vihoviimeinen lopuke ilman kakkosta tulee eli
 
|Dm|E7 E7b5 A7|Dm|Eb9 A7b9|Dm|
 
Eli tää ihan loppu varmaan kopsattu Mozartin 40 sinfoniasta, jossa on pelkkää ykköstä ja vitosta:-)
 
Edit: No se Gm edeltää tota mun kirjoittamaa sointukiertoa.

virhe

virhe

Piisi on Toivo Kärjen "Onni jonka annoin pois" ja onhan sen lopussa ensin II-V-I ennenkuin tää vihoviimeinen lopuke ilman kakkosta tulee eli
 
|Dm|E7 E7b5 A7|Dm|Eb9 A7b9|Dm|
 
Eli tää ihan loppu varmaan kopsattu Mozartin 40 sinfoniasta, jossa on pelkkää ykköstä ja vitosta:-)
 
Edit: No se Gm edeltää tota mun kirjoittamaa sointukiertoa.
 
Ei välttämättä tarvitse, toi näyttäis V/V-V-I -lopukkeelta.
 

 I   -    V/V    -   V   -   (emissio)     -     I
|Dm      |E7  E7b5   A7    |Dm      |Eb9   A7b9 |Dm       |
 
Noin siis mun apukouluteoriapohjalta. Dominantti tai Bitti-Hiisi varmaan osaa korjata, jos parhaaksi näkevät.

No kerro vielä mitä toi emissio tarkoittaa, etten heti joudu nurkkaan häpeämään?
 
Ja voiks laskee sen varaan että asteikon toisen sävelen duurisointu on aina jotain muuta kuin toisen asteen sointu?
 
(Mun täytyy ihan selvästi ottaa muskarin eka vuosi uusiksi)

No kerro vielä mitä toi emissio tarkoittaa, etten heti joudu nurkkaan häpeämään?
 
Tää ei oo enää ihan munkaan ominta aluetta, mutta elän käsityksessä, että:
 
”Omit” termi sointumerkeissä tarkoittaa jonkun sävelen puuttumista, esim. Comit3 tarkoittaa C-duurikolmisointua ilman terssiä. Kadenssissa jonkun soinnun puuttumisesta on käytetty termiä ”omissio”. Esim. jos dominanttiketjusta D7-G7-C poistetaan G7, jolloin D7 menee suoraan C:hen (esim. Aikakone: Keltainen toukokuu / kertosäe)
 
C I E7 I Fmaj7 I D7 I C jne.
 
”Emissio” termiä on taasen käytetty äskeisen vastakohtana, jolloin kadenssiin lisätään sointu(ja) niin, että purkaus viivästyy. Eli esim. sijaisdominantti Eb9 ei purkaudu suoraan Dm:iin, vaan väliin on lisätty normaali dominantti A7-9.
 
Eb9 I A7-9 I Dm
 
Esim. ”Satin doll” kipaleen A-osan lopussa on emissio, kun D7 ei purkaudukaan suoraan Db7:lle, vaan väliin tulee Abm7 (tritonuskorvaus Dm7:lle). Abm7 ja Db7 muodostavat myös ns. ”sijaiskakkosviitosen”...
 
Am7 D7 I Abm7 Db7 I Cmaj7 jne.
 
Ja voiks laskee sen varaan että asteikon toisen sävelen duurisointu on aina jotain muuta kuin toisen asteen sointu?
 
Duurisointu on vähän epäselvä termi, koska sointutyyppi selviää vasta nelisoinnun myötä. Missään duurissa, mollissa tai moodeissa ei toiselle asteelle muodostu maj7-sointua. Dominanttiseptimityyppinen sointu löytyy lyydisen moodin toiselta asteelta (se voidaan tietty soittaa kolmisointuna, ja vaikka urkupistebasson kanssa seuraavasti):
 
C - D/C - C
 
Tonaalisessa musassa ”toisen asteen” dominanttiseptimisoinnut on siis yleensä lainattu jostain muusta sävellajista, mikä selviää kun seuraa mihin sointu purkautuu (joko suoraan tai viivästetysti).
 
(Mun täytyy ihan selvästi ottaa muskarin eka vuosi uusiksi)
 
Mä voisin tulla mukaan, kun ei noi kaikki termit oo ittelläkään täysin hallussa. (Tosin täytyy muistaa, että joku termi on vaan kehitetty vain omaksumisen nopeuttamiseksi, oleellisinta on tajuta se musiikillinen idea...)
 
EDIT: yks kämmi...

Am7 D7 I Abm7 Db7 I Cmaj7
 
Herran jestas, löytyykö tosta Satin Dollistakin joku logiikka!
Mä oon luullut, että on ammuttu haulikolla metsään ja katsottu mihin sointuun osui.
(Ihan oikeesti, piisien hahmottaminen on helpompaa kun onnistuu sisäistämään sointukierron logiikan)
 
Kiitti taas, ehkä mä tän avulla muskarin ehdoista selviän.

Voiko minkä tahansa esim. Sointukäännöksen merkata korrektisti sointu merkillä? Vai nuoteiksiko menee?