 hemmo
03.03.2006 10:39:57 | |
|---|
Elikkäs kun puhutaan ritsoista ja vintage-herkuista, niin niiden määritteet vaihtelevat kovasti. Miten niitä selvittäisi tarkemmin? FenderGibsonMarshallMonster |
 Karlsson
03.03.2006 10:41:31 | |
|---|
Vintage = ylihintainen ritsa
Ritsa = mikä vaan soitin. "Soitamme mieluummin ns marginaalimusaa." -KMT |
 Nelikielipiru
03.03.2006 11:00:59 | |
|---|
Vintage = ylihintainen ritsa
Ritsa = mikä vaan soitin.
No ei oo kyllä paljoon lisättävää, veit kyllä sukat suusta. Mikään ei voita depression voittamatonta heikkoutta. |
 poppamies
03.03.2006 11:45:48 | |
|---|
Olisin myös hintalapun ja jossain määrin allakan kannalla. G-strings are for strippers |
 Juzzu
03.03.2006 11:49:08 (muokattu 03.03.2006 11:49:20) | |
|---|
Vintage = 50-luvun lespat
Ritsa = mikä vaan soitin jonka säädöt o bituillaan. So just shut your face and take a seat
Because after all, you're just talking meat...and music?
Well, it's just entertainment folks. |
 Kallekorvola
03.03.2006 11:50:46 | |
|---|
Vintage: vanha kelvollinen soitin, jolla on muitakin ansioita, kuin halkeillut lakka ja kiero ja säätökelvoton kaula...
Ritsa: kaikki muu, jota "vintagena" kaupataan |
Vintage = vähintään 25 vuotias arvosoitin jonka hinta nousee kysynnän ylittäessä tarjonnan määrän.
Ritsa = minkä ikäinen ja -kuntoinen soitin tahansa jonka saundi ei miellytä ja soitettavuus on huono. |
 Teijo K.
03.03.2006 13:41:37 | |
|---|
Vintage = keinotekoinen termi jolla yritetään saada tuoreet ideat näyttämään historiallisesti merkittäviltä. Antiikkia on Suomessa yli 100 vuotta vanhat romppeet. Ongelma vain sähköbassossa esimerkkinä on, että koko keksintö ei ole vielä tarpeeksi vanha ollakseen antiikkia. Keräilijät ja heidän luomansa soitinmarkkinat kuitenkin tarvitsevat jotain hienoa, jotain millä perustella laitteiden hinnannousu, joten -vintage. Kuvaavaa tälle on se, että 35 vuotta vanha sähköbasso on "jotain hienoa ja vanhaa" mutta entäs 35 vuotias kontra? Se on "tuore". Nähdäkseni "vintage" on siis kaupallisiin tarkoituksiin kehitetty käsite, joka kertoo soittimesta hyvin vähän missään muussa käsiteavaruudessa. ts. onko soitin hyvä.
Ritsa taas on kaikki soittimet, ja pidän sitä lähinnä huumorina. se voi olla lämminhenkistä naljailua tai itseironiaa. "Nuo miun ritsat" "Tuokko sen Fenderinritsan". Neuvostoliittolaisen soitinrakennuksen ylivoimaisuuden ylistyksen kerho #1 |
 hollstro
03.03.2006 17:08:08 | |
|---|
Vintage = keinotekoinen termi jolla yritetään saada tuoreet ideat näyttämään historiallisesti merkittäviltä. Antiikkia on Suomessa yli 100 vuotta vanhat romppeet. Ongelma vain sähköbassossa esimerkkinä on, että koko keksintö ei ole vielä tarpeeksi vanha ollakseen antiikkia. Keräilijät ja heidän luomansa soitinmarkkinat kuitenkin tarvitsevat jotain hienoa, jotain millä perustella laitteiden hinnannousu, joten -vintage. Kuvaavaa tälle on se, että 35 vuotta vanha sähköbasso on "jotain hienoa ja vanhaa" mutta entäs 35 vuotias kontra? Se on "tuore". Nähdäkseni "vintage" on siis kaupallisiin tarkoituksiin kehitetty käsite, joka kertoo soittimesta hyvin vähän missään muussa käsiteavaruudessa. ts. onko soitin hyvä.
Nyt olen eri mieltä. Sähköinstrumenteille on muotoutunut käsite vintage kattamaan tietyn ikäiset ja -merkkiset soittimet. Ei sitä voi kumota olemalla asiasta eri mieltä. Vintage määräytyy aina sen viiteryhmän mukaan mistä puhutaan. Kontrabasso on keksintönä vanhempi kuin sähköbasso, markkina on paljon pienempi ja sikäli kysyntää on vähän, joskin vanhat arvosoittimet sieltäkin löytyvät ja maksavat todella paljon. |
 bize
03.03.2006 17:30:37 (muokattu 03.03.2006 17:30:53) | |
|---|
Luvallisesti out! |
poppamies
03.03.2006 18:11:09 | |
|---|
http://www.kitarapaja.com/pics/bfpbasssb611.jpg
En tiiä onko tossa nyt välttämättä tyyliäkään enää niin hirveesti.. pikkusen jo turhan rutussa hintaan nähden (6500e). Mulla oli just samannäköinen Precision aikoinaan. Vuosimalli oli 73-74 jotain. Se ei ilmeisesti ollut vintage mutta takuulla ritsa. Näin se menee. G-strings are for strippers |
 rattledad
03.03.2006 20:53:37 | |
|---|
Vintage = keinotekoinen termi jolla yritetään saada tuoreet ideat näyttämään historiallisesti merkittäviltä.
Eikös tuo vintagevillitys lähtenyt alun perin joskus 60-luvun (?) folkboomin aikaan kun huomattiin että vanhat akkarit kuulostivat paremmalta kuin uudet? Pre-war Martineista sitten levisi pikkuhiljaa sähkökitaroihinkin - ja bassoihin.
Ritsa taas on kaikki soittimet
Jotain tällaista mulle tulee ritsasta ekana mieleen:
- ainakin alunperin halpa
- huono soitettavuus
- erikoinen (mutta retro) muotoilu
- kimallepinnoitteet tai vaikkapa vinyylipinta
- paljon nappuloita
... toisaalta nythän tehdään kalliita/hyviä retrovintageritsoja, kuten joku reverend While the one shoulder technique is convenient hat-wise, it can lead to a lot of tension and stress |
 Tana
03.03.2006 21:02:39 (muokattu 03.03.2006 21:02:59) | |
|---|
Juu ei. |
bize
03.03.2006 21:05:56 | |
|---|
Luvallisesti out! |
Teijo K.
03.03.2006 22:14:14 | |
|---|
Nyt olen eri mieltä. Sähköinstrumenteille on muotoutunut käsite vintage kattamaan tietyn ikäiset ja -merkkiset soittimet. Ei sitä voi kumota olemalla asiasta eri mieltä. Vintage määräytyy aina sen viiteryhmän mukaan mistä puhutaan. Kontrabasso on keksintönä vanhempi kuin sähköbasso, markkina on paljon pienempi ja sikäli kysyntää on vähän, joskin vanhat arvosoittimet sieltäkin löytyvät ja maksavat todella paljon.
En minä käsitteen olemassaoloa yrittänytkään kumota, vaan asettaa sille vain tietynlaiset raamit missä sillä on merkitystä. Ikäänkuin eritellen kaupallisen maailman ja soittamisen maailman toisistaan. Asetan kyseenalaiseksi termin "vintage" merkityksen soittajan kannalta, ja termin järkevyyden siinä yhteydessä, en siis itse termiä. Keräilijöiden maailmassa sillä tulee olemaan todennäköisesti niin kauan merkitystä, kunnes ensimmäiset sähkösoittimet alkavat olla oikeasti vanhoja. Sitten keräily tulee siirtymään antiikkiesineiden puhemaailmaan sielläkin.
Jos toria lukee, on kaikki jo vintagea. Jopa digitaaliefektejä olen nähnyt myytävän "vintagena". Tämä on selvästi kosto siitä, että ei olla maltettu odottaa että sitä arvostusta laitteelle tai soittimelle olisi tullut oikeasti vanhenemisen kautta, on haluttu nopeuttaa sitä prosessia hieman. Kun vintagea on sitten kohta ihan kaikki kaupan ulkopuolella oleva musarompe, voi koko termi menettää merkityksensä sitäkin kautta. :)
Kontrabassojen maailmassa niinkuin viuluperheen maailmassa muutenkin, on se ero sähkösoittimiin, että niistä löytyy myös oikeasti antiikkisoittimia. 1800-luvulla ja aiemmin tehty jousisoitin voi silti olla ihan normaalissa käytössä. Tosin harvemmin soittaja itse sitä enää omistaa. Neuvostoliittolaisen soitinrakennuksen ylivoimaisuuden ylistyksen kerho #1 |
rattledad
03.03.2006 22:33:04 | |
|---|
Asetan kyseenalaiseksi termin "vintage" merkityksen soittajan kannalta, ja termin järkevyyden siinä yhteydessä...Jos toria lukee, on kaikki jo vintagea. Jopa digitaaliefektejä olen nähnyt myytävän "vintagena"....viuluperheen maailmassa
Minusta tuo vertaaminen klasariorkesterin soittimiin ei tässä yhteydessä toimi. Parempi vertailukohta voisi olla pikemminkin vanhan musiikin 'periodisoittimet'...
Sähköbassot ja kitarat liittyvät oleellisesti pop-musiikkiin tai -kulttuuriin, joka hyödyntää omaa lyhyttä historiaansa kierrättämällä vaikutteita ja aikakausia. Vielä kun muistaa että kyse ei ole pelkästä äänestä vaan myös 'ulkomusiikillisesta' puolesta on helpompi nähdä mieltä ihan soittajankin kannalta vanhoissa, luonteenomaisesti tiettyyn aikaan tai tyylisuuntaukseen liittyvissä soittovermeissä.
Viis järkevyydestä, mutta onhan tuossa oma mielekkyytensä, eikö? While the one shoulder technique is convenient hat-wise, it can lead to a lot of tension and stress |
Teijo K.
03.03.2006 22:46:11 | |
|---|
......
Minusta tuo vertaaminen klasariorkesterin soittimiin ei tässä yhteydessä toimi. Parempi vertailukohta voisi olla pikemminkin vanhan musiikin 'periodisoittimet'...
Sähköbassot ja kitarat liittyvät oleellisesti pop-musiikkiin tai -kulttuuriin, joka hyödyntää omaa lyhyttä historiaansa kierrättämällä vaikutteita ja aikakausia. Vielä kun muistaa että kyse ei ole pelkästä äänestä vaan myös 'ulkomusiikillisesta' puolesta on helpompi nähdä mieltä ihan soittajankin kannalta vanhoissa, luonteenomaisesti tiettyyn aikaan tai tyylisuuntaukseen liittyvissä soittovermeissä.
Viis järkevyydestä, mutta onhan tuossa oma mielekkyytensä, eikö?
Ehkä siinä mielessä, että popkulttuuri ja sähköiset soittimet ovat omaan lyhyeen historiaansa saaneet tietyn kehityskaaren rakennettua, jos ei muuten niin ainakin ajatuksen tasolla. Ja onhan kehitys toki ollut nopeampaa nykyaikana, viulu on edelleen viulu on viulu, niinkuin oli jo 1500-1600 -lukujen taitteessa. Tai ei oikeastaan ole kun sähköviulu on tullut sinnekin. Eli mikä se olennainen ero sitten olikaan?
Jos haluaa irroittaa sähkösoittimet yleisestä soittimien historiasta, ja käsitellä niitä omana erillisenä teemana tai alueena, niin sitten ehkä. Nyt tuntuu joku 70-80 -vuoden aikajana vain niin onnettoman lyhyeltä. Täytyy pohtia. Sähkökitara on kuitenkin akustiselle kuten sähköviulu viululle kuten EUB kontralle. Neuvostoliittolaisen soitinrakennuksen ylivoimaisuuden ylistyksen kerho #1 |
rattledad
03.03.2006 23:01:47 | |
|---|
viulu on edelleen viulu on viulu, niinkuin oli jo 1500-1600 -lukujen taitteessa
Historiansahan klasarisoittimillakin on - varsinkin sillä mitkä valikoituivat hämmästyttävän kestävän sinfisinstituution vakisoittimiksi. Missäs vaiheessa viulun skaalaa pidennettiin? Gamba jäi sivuraiteille jossain vaiheessa - ja eikö Bottesini tai joku soittanut kolmekielistä bassoa?
Sähkökitara on kuitenkin akustiselle kuten sähköviulu viululle kuten EUB kontralle.
Minusta näitä ei voi verrata: sähköviulu ja EUB ovat kulttuurisesti lähes merkityksettömiä verrattuna sähkökitaraan ja -bassoon. While the one shoulder technique is convenient hat-wise, it can lead to a lot of tension and stress |
 Jonte
03.03.2006 23:32:07 | |
|---|
No ei oo kyllä paljoon lisättävää, veit kyllä sukat suusta.
Tämä tarina on tosi.
Myyjä myy pärjätäkseen. Sleepy Sleepers:"Kaksi asiaa meidän musiikissa pitää muuttaa. Laulu ja soitto on jätettävä pois". |
 tomukka
04.03.2006 00:22:43 | |
|---|
http://www.kitarapaja.com/pics/bfpbasssb611.jpg
En tiiä onko tossa nyt välttämättä tyyliäkään enää niin hirveesti.. pikkusen jo turhan rutussa hintaan nähden (6500e).. Kyllä tossa on sitä aitoa vintagea ja katu-uskottavuutta. Soittimella on varmaan kivoja pikku tarinoita noiden kolhujen takana. Minä tykkään vanhasta ja hankkisinkin varmaan soittokalustooni sellaisen, jos antaisi talous periksi. Samaa ei voi sanoa noista Kristuksen kalliista Relic -soittimista, joita piestään ja hiotaan ja tehdään vaikka mitä, jotta niistä saadaan rupisen näköisiä. Onhan noikin hienoja, mutta vuosimalli on vaan 2005 tai jotain. http://www.leviatech.fi/monsteramps/fi/vcg.html |
