Aihe: Terssit ja septimit big band-soinnutuksessa
1
Velli
25.02.2006 20:18:10
Minkätyyppiset sointuratkaisut toimivat hyvin, jos melodiaäänenä on septimi tai terssi kun kyseessä on dominanttisointu? Kuulin että dominanttidimiskaalasta johdetut duurikolmisoinnut auttavat tässä jotenkin, mutta en tiedä ihan tarkalleen että miten. Osaisiko joku valaista asiaa? Olen näet hieman vaikeuksissa noiden terssien ja septimien kanssa harmoniaopin tehtävissäni..
EP
25.02.2006 20:59:01 (muokattu 25.02.2006 21:29:58)
Minkätyyppiset sointuratkaisut toimivat hyvin, jos melodiaäänenä on septimi tai terssi kun kyseessä on dominanttisointu? Kuulin että dominanttidimiskaalasta johdetut duurikolmisoinnut auttavat tässä jotenkin, mutta en tiedä ihan tarkalleen että miten. Osaisiko joku valaista asiaa? Olen näet hieman vaikeuksissa noiden terssien ja septimien kanssa harmoniaopin tehtävissäni..
 
Onko tuo harmoniaoppi nyt tässä tapauksessa sama kuin kentsubasso ja tarkoitatko melodiaäänenä kenties bassoa?
 
Mitäs toi big band -soinnutus tässä yhteydessä?
Janus
25.02.2006 22:18:03 (muokattu 26.02.2006 15:23:15)
Minkätyyppiset sointuratkaisut toimivat hyvin, jos melodiaäänenä on septimi tai terssi kun kyseessä on dominanttisointu? Kuulin että dominanttidimiskaalasta johdetut duurikolmisoinnut auttavat tässä jotenkin, mutta en tiedä ihan tarkalleen että miten.
 
Voisiko tuo tarkoittaa käytännössä esim. seuraavaa:
 
Sointu: C7
Melodiaääni: Bb
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: Eb-G-Bb (melodiaääni ylinnä), sointuväri #9
 
EDIT: Vaihtoehto #2
Melodiaääni: Bb
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: Db-Gb(enharm. F#)-Bb, sointuväri b9#11
 
Sointu: C7
Melodiaääni: E
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: A-C#(enharm. Db)-E, sointuväri 13b9
 
C-Dom.dim: C-Db-Eb-E-F#-G-A-Bb
EP
26.02.2006 00:02:22 (muokattu 26.02.2006 02:12:48)
Voisiko tuo tarkoittaa käytännössä esim. seuraavaa:
 
Sointu: C7
Melodiaääni: Bb
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: Eb-G-Bb (melodiaääni ylinnä), sointuväri #9
 
Sointu: C7
Melodiaääni: E
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: A-C#(enharm. Db)-E, sointuväri 13b9
 
C-Dom.dim: C-Db-Eb-E-F#-G-A-Bb

 
Ok.
 
Toi Harmoniaoppi on joku uudempi nimitys.
Onko tämä pop-jazz puolen (ilmeisesti ei klasari) kamaa?
Voisko joku muuten vähän valaista mitä tuohon Harmoniaoppiin sisältyy?
 
Kenraalibasso? soinnutus? sointuanalyysi? sovitus? mitä muuta?
mr.muzak
26.02.2006 04:19:58
Ok.
 
Toi Harmoniaoppi on joku uudempi nimitys.
Onko tämä pop-jazz puolen (ilmeisesti ei klasari) kamaa?
Voisko joku muuten vähän valaista mitä tuohon Harmoniaoppiin sisältyy?
 
Kenraalibasso? soinnutus? sointuanalyysi? sovitus? mitä muuta?

 
Tsekkaa backlundin kirja "improvisointi pop-jazz musiikissa". Sieltä löytyy toi ogelin perusoppimäärä joihin esim. nuo yo. jutut kuuluvat.
mr.muzak
26.02.2006 04:28:26
Mitäs toi big band -soinnutus tässä yhteydessä?
 
En mäkään nyt oikein ymmärtänyt tätä kysymystä. Jos puhutaan bigband satsin kirjoittamisesta niin terssit ja varsinkin seiskat ovat niitä ilkeimpiä keksiä laajennetulta kuulostavaa satsia jos muu ympäristö on 5-6 -sointuja. Mut ei tässä varmaan siitä ollut kyse..
 
Jos taas puhuttiin kolmisoinnuista jotka peilaavat erilaisten dominanttiasteikoiden lisäsäveliä (sointujen yläpäitä) niin janus jo kirjoittikin esimerkkejä niistä. Ne kolmisoinnut löytyvät siis seuraavista paikoista:
 
Duurikolmisoinnut: II, bIII, bV, bVI, VI
 
Mollikolmisoinnut: bI, bII, bV
 
..joku muu voi täydentää noille vastaavat dominanttiskaalat.
EP
26.02.2006 13:16:16
Täytyypä katsastaa tuo teos, näkyy olevan saatavillakin 24 Eur hintaan..
Velli
26.02.2006 18:21:26 (muokattu 26.02.2006 19:49:42)
Voisiko tuo tarkoittaa käytännössä esim. seuraavaa:
 
Sointu: C7
Melodiaääni: Bb
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: Eb-G-Bb (melodiaääni ylinnä), sointuväri #9
 
EDIT: Vaihtoehto #2
Melodiaääni: Bb
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: Db-Gb(enharm. F#)-Bb, sointuväri b9#11
 
Sointu: C7
Melodiaääni: E
C-Dom.dimistä johdettu duurikolmisointu: A-C#(enharm. Db)-E, sointuväri 13b9
 
C-Dom.dim: C-Db-Eb-E-F#-G-A-Bb

 
Kiitos, tämä selkeytti tilannetta. Varsinaisesta big band-soinnutuksesta ei siis ole kyse, itse sen vain jotenkin miellän sellaiseksi, koska se kuulostaa omaan korvaani aika paljon sellaiselta.
 
Opiskelen siis Oulun pop/jazz-konservatorion 2. asteella ja oppikirjana on teoriaopettajamme itse tekemä Harmoniaoppi 2-oppikirja (ei saatavana mistään muualta varmaankaan). Esipuheesta lainattua:
 
Harmoniaoppi 2 keskittyy 1930-2000-l. jazz-harmonioihin. Sen pyrkimyksenä on kehittää edelleen opiskelijan korvaa kuulemaan sointujen yhä hienovaraisempia sävyeroja sekä antaa hyvä jazz-harmoniatuntemus.
 
Tehtävissä on siis kirjoitettuna melodianpätkiä, jotka täytyy soinnuttaa annetun soinnun mukaisesti (esim. juuri C7). Jokaiselle melodiaäänelle on tehtävä oma sointunsa. Pääosin tehtävät ovat 4-äänistä satsia drop 2-menetelmällä.
mr.muzak
26.02.2006 18:23:39
Opiskelen siis Oulun pop/jazz-konservatorion 2. asteella ja oppikirjana on teoriaopettajamme itse tekemä Harmoniaoppi 2-oppikirja (ei saatavana mistään muualta varmaankaan)..
 
Mikset sitten kysy opettajaltasi??
EP
26.02.2006 18:29:01
Kiitos, tämä selkeytti tilannetta. Varsinaisesta big band-soinnutuksesta ei siis ole kyse, itse sen vain jotenkin miellän sellaiseksi, koska se kuulostaa omaan korvaani aika paljon sellaiselta.
 
Opiskelen siis Oulun pop/jazz-konservatorion 2. asteella ja oppikirjana on teoriaopettajamme itse tekemä Harmoniaoppi 2-oppikirja (ei saatavana mistään muualta varmaankaan). Esipuheesta lainattua:
 
Harmoniaoppi 2 keskittyy 1930-2000-l. jazz-harmonioihin. Sen pyrkimyksenä on kehittää edelleen opiskelijan korvaa kuulemaan sointujen yhä hienovaraisempia sävyeroja sekä antaa hyvä jazz-harmoniatuntemus.
 
Tehtävissä on siis kirjoitettuna melodianpätkiä, jotka täytyy soinnuttaa annetun soinnun mukaisesti (esim. juuri C7). Pääosin tehtävät ovat 4-äänistä satsia drop 2-menetelmällä.

 
Ok. Mullekin selkis hiukan..
Velli
26.02.2006 19:30:34 (muokattu 26.02.2006 19:33:19)
Mikset sitten kysy opettajaltasi??
 
Koska se on epäselvin opettaja mitä mulla on koskaan ollut. En tajua yhtään mitään sen selityksistä. Kaikki pitää opiskella itse ja muilta kysymällä jos mielii jotain ymmärtääkin.
Velli
26.02.2006 19:41:20
Duurikolmisoinnut: II, bIII, bV, bVI, VI
 
II: dimi
bIII: dominanttidimi
bV (#IV): dominanttidimi (ilmeisesti ALT käy myös?)
bVI: dimi (ilmeisesti ALT käy myös?)
VI: dominanttidimi
 
Mollikolmisoinnut: bI, bII, bV
 
bVI: dimi
bII: ALT
bV (#4): dominanttidimi
 
Menivätkö nuo oikein? Viitsisikö joku tarkistaa?
mr.muzak
26.02.2006 20:28:22
C:stä ajatellen:
 
duurit:
II: dimi
 
C13#11 = Overtone, eli lydian dominant, eli mix#11
 
bIII: dominanttidimi
 
C7#9 = alt, dom.dim tai harm.duurin III
 
bV (#IV): dominanttidimi (ilmeisesti ALT käy myös?)
 
C7b9#11 = alt,tai dom.dim
 
bVI: dimi (ilmeisesti ALT käy myös?)
 
C7#9b13 = alt tai harm.duurin III
 
VI: dominanttidimi
 
C13b9 = dom.dim
 
mollit:
bVI: dimi
 
tollasta ei olekaan, mulla oli ekassa kirjoituksessa virhe (bI :)) eikä kukaan korjannut, eli se on bIII
 
C7#9#11 = alt
 
bII: ALT
 
C7b9b13 = alt, harm.duurin III
 
bV (#4): dominanttidimi
 
C13b9#11 = dom.dim.
 
Korjatkaa nyt joku tästä virheet..huolellisuus ei oo enää parin kolmen jälkeen kohdillaan:)
MrShaft
28.02.2006 11:52:41
--sointuratkaisut--, jos melodiaäänenä on septimi tai terssi kun kyseessä on dominanttisointu?
--dominanttidimiskaalasta--

 
Terssi ja septimi ovat kyllä hyvin kiinnostavia myös ihan oikeassa Big Band Harmoniassakin.
Syy on se, että usein soinnulle, jossa on terssi, septimi tai perusääni lead-äänessä, on usein vaikeaakin löytää taiteellisesti mielenkiintoinen ja tasapainoisesti soiva voicing. Tämä johtuu usein siitä, että sointuun haluttaisiin myös rikkaasti lisä-säveliä, joiden luonnollisin paikka olisi soinnun ylä-rakenteessa. Nyt lead-ääni on varattu "tylsälle perussävelelle", ja ne lisäsävelet pitäisi saada väliääniin mielekkäästi ja hyvin soivasti siten, että esim. tutti-soundissa fonien ja brassien lisäsävelet soivat hyvin yhdessä. Siinä sitä joskus onkin miettimistä...
 
--1930-2000-l. jazz-harmonioihin.
 
Mielenkiintoista on se, että jazz-harmoniaa on muualla musiikin historiassa, jo nähtävillä aikaisemmin. esim. jo Robert Schumann käytti sulavasti peräkkäisiä erisävellajeista peräisin olevia kakkosviitos-ketjuja. Siis aika suhteellista :)
 
MrS
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein
EP
28.02.2006 12:26:48
Mä oon Kenraalibassoa, Soinnutusta ym. opiskellu klassisellapuolella ja mun mielestä se oli kivaa, erittäin mielenkiintoista ja jopa luovaa.
 
Mutta se ei kyllä ollut noin teoreettista "improvisointia" kun olen nyt seurannut tämän palstan kirjoittelua, vai opiskellaanko tässä Harmoniaopissa sellaista mitä on jo aikaisemmin tehty ja analysoidaan sitä?
mr.muzak
28.02.2006 14:34:34
Mä oon Kenraalibassoa, Soinnutusta ym. opiskellu klassisellapuolella ja mun mielestä se oli kivaa, erittäin mielenkiintoista ja jopa luovaa.
 
Mutta se ei kyllä ollut noin teoreettista "improvisointia" kun olen nyt seurannut tämän palstan kirjoittelua, vai opiskellaanko tässä Harmoniaopissa sellaista mitä on jo aikaisemmin tehty ja analysoidaan sitä?

 
Tässä nyt ei varsinaisesti keskustella improvisoinnista, vaan melodian harmonisoinnista. Eli nämä ovat keinoja "miten toimia", työkaluja. Ei ole tarkoitus miettiä improvisoidessaan näin vaikeita.
 
Mä haluisin nähdä sen jäbän ku rakentaa improvisoituun melodialinjaan soittaessaan täysin vedenpitävää 6-äänistä klusterisatsia, ja vielä soittaa sen!:)
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)