Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Jep. Soita kahdella kädellä.
 
Kaksikätinen kiipparisti, voiko olla?....; )

Eli pointti on lähinnä siinä että vanhat jutut pitää tietää/osata jotta niitä voi rikkoa. Muuten keksii pyörää uudestaan.
 
Juu, mulla on perverssio että kaikki pitää oppia korvilla/lihasmuistista, mutta ei se ole kovin nopeaa, noh, ei kai siinä muuta kuin teoriaa nielemään.
 
Voisko joku heittää tänne tiiviinä pakkettina kuinka voin tehdä soinnut skaalaan. Eli millä säännöllä menee vaikka c duurin soinnut? Mitä tässä nyt olen pohtinut, niin tersseillä siinä on selkeästi tekemistä. Mutta esim. jos otetaan joku melodinen molli jne....niin mites sitten?
 
Kiitos paljon jos joku vaivautuu, ihan linkki riittää johonkin selventävään keskusteluun / sivustoon.

Juu, mulla on perverssio että kaikki pitää oppia korvilla/lihasmuistista, mutta ei se ole kovin nopeaa, noh, ei kai siinä muuta kuin teoriaa nielemään.
 
Voisko joku heittää tänne tiiviinä pakkettina kuinka voin tehdä soinnut skaalaan. Eli millä säännöllä menee vaikka c duurin soinnut? Mitä tässä nyt olen pohtinut, niin tersseillä siinä on selkeästi tekemistä. Mutta esim. jos otetaan joku melodinen molli jne....niin mites sitten?
 
Kiitos paljon jos joku vaivautuu, ihan linkki riittää johonkin selventävään keskusteluun / sivustoon.
 
Pinoot terssejä vaan päällekäin:)

Luin ton eilen, juurikin tuo kysymys jäi avoimeksi, tosin luin töissä en kovin ajatuksella. Kai se on uudestaan luettava.
 
Eli voinko tehdä soinnut vaikkapa skaalaan, jossa jokainen ääni on tasan sävel askeleen päässä toisistaan? Eli tässä tapauksessahan ääniä olisi 6 kpl. Eli siis joku yleis pätevä sääntö, oli skaala mikä hyvänsä vaikka pentatoninen.
 
Lisäys: Niin ja minua askaruttaa, juurikin skaaloissa, joissa äänet ovat "omituisin" välein toisistaan. Vai olenko nyt siellä raamejen ulkopuolella?

Luin ton eilen, juurikin tuo kysymys jäi avoimeksi, tosin luin töissä en kovin ajatuksella. Kai se on uudestaan luettava.
 
Eli voinko tehdä soinnut vaikkapa skaalaan, jossa jokainen ääni on tasan sävel askeleen päässä toisistaan? Eli tässä tapauksessahan ääniä olisi 6 kpl. Eli siis joku yleis pätevä sääntö, oli skaala mikä hyvänsä vaikka pentatoninen.
 
Voit. Pinoo niitä terssejä vaan päällekäin. Siitä se sointu syntyy, oli skaala mikä tahansa. Tarpeeksi kun niitä pinoot niin skaalan kaikki äänet on soinnussa. Skaala = Sointu.

Lisäys: Niin ja minua askaruttaa, juurikin skaaloissa, joissa äänet ovat "omituisin" välein toisistaan. Vai olenko nyt siellä raamejen ulkopuolella?
 
Kerrohan esimerkki.

no vaikka tuo kokosävelaskel skaala. eli 6. ääninen.
 
Tai vaikka skaala jossa 4. ääntä esim e, g, Bb, cis.

Eli voinko tehdä soinnut vaikkapa skaalaan, jossa jokainen ääni on tasan sävel askeleen päässä toisistaan
 
Whole-tone scale = kokosävelasteikko
Siis tää Monkin suosima!
No problem, C7#5 istuu siihen kuin nenä päähän!

no vaikka tuo kokosävelaskel skaala. eli 6. ääninen.
 
Tai vaikka skaala jossa 4. ääntä esim e, g, Bb, cis.
 
Toi on dimiseiska-sointu, ei varsinainen skaala.
 
E: Kyllä mä ehdottaisin sulle perusteiden kunnollista haltuun ottoa jos haluat kehittyä. Tohtori Toonika on hyvä kirja siihen. Ei pysty kompuroimatta juoksemaan ennen kuin osaa kävellä kunnolla.

Toi on dimiseiska-sointu, ei varsinainen skaala.
 
E: Kyllä mä ehdottaisin sulle perusteiden kunnollista haltuun ottoa jos haluat kehittyä. Tohtori Toonika on hyvä kirja siihen. Ei pysty kompuroimatta juoksemaan ennen kuin osaa kävellä kunnolla.
 
Joo, mä aloitin Levinestä, sitten oli vuorossa Sabatella ja nyt Tohtori Toonika!

Juu, kyllä mä ton toonikan hommaan, odotan että se tulee ensiksi kirjastoon (on tilauksessa) selaan ja varmistun oman hankinnassa.
 
Lisäys: Niin tässä hommassa arveluttaa ainoastaan pohjasävelten etäisyys.

Juu, kyllä mä ton toonikan hommaan, odotan että se tulee ensiksi kirjastoon (on tilauksessa) selaan ja varmistun oman hankinnassa.
 
Vilkaise se ensin, mutta kyllä se on kätevä "käsikirjana", josta voi aina vilkaista eli omana.

Juu omaksi toki. Onko tietoa muuten uusinta/lisä painoksesta? Saisin ehkä ilmaiseksi.

Juu omaksi toki. Onko tietoa muuten uusinta/lisä painoksesta? Saisin ehkä ilmaiseksi.
 
Tossa vieressä on oma säie kirjalle, jossa tekijät aika ahkeraan vierailevat, kysäise sieltä.

siis käytin sointua vaan esimerkkinä siitä, että ei ole pakollista tietää jostakin soinnusta sen musiikinterminologisesti hienoa nimeä, jos vaan tietää miltä se saundaa.
 
Tämä oli muuten aika syvällinen juttu, anteeksi että nostin sen ylös tuolta alempaa. Tätä sietää miettiä vähän tarkempaakin.

Tämä oli muuten aika syvällinen juttu, anteeksi että nostin sen ylös tuolta alempaa. Tätä sietää miettiä vähän tarkempaakin.
 
Tässä on vaan se pointsi, että miten välittää sen tiedon jonkun toisen soittimen soittajalle, jos ei tiedä nimeä.

Jos kappaleen sävellaji F-molli ja samassa tahdissa soinnut Fm7 ja Dm7b5, mitä asteikkoa siinä haetaan?
Doorinen?
Fryyginen #6?
 
Doorisen sointuasteitahan nuo (I-dor ja VI-loc) eli F-doorisella pääsee niiden yli.
 
Jos tuntuu, ettei ne istu, siinä on voitu hakea luonnollista mollia ja melodisesta mollista lainattua kuudetta astetta (I-aeo ja VI-loc#2).
 
Entäs sitten kun soinnuksi tulee Db9?
Mustalaismolli??????
Alt-asteikkko?
 
Kun täydennät sointusävelten välit F-mollin sävelillä, muodostuu overtone-asteikko, joka sopii aika "oletusarvona" noihin sijaisvälidominantteihin. :)

Doorisen sointuasteitahan nuo (I-dor ja VI-loc) eli F-doorisella pääsee niiden yli.
 
Jos tuntuu, ettei ne istu, siinä on voitu hakea luonnollista mollia ja melodisesta mollista lainattua kuudetta astetta (I-aeo ja VI-loc#2).
 

 
Kun täydennät sointusävelten välit F-mollin sävelillä, muodostuu overtone-asteikko, joka sopii aika "oletusarvona" noihin sijaisvälidominantteihin. :)
 
Kiitti. Musta on kiva yrittää etsiä "teoreettisesti oikeita" asteikkoja, sit miltä kuulostaa on se, mitä/minkä mä otan käyttöön, mutta kun tuo teoria vähän pätkii, ei tossa Tohtori Toonikassa ihan kaikkea kerrota eli jää vähän tilaa jatko-opinnoillekin.