Kitarat: kitarakamat ›

Epäilen vähän että vuonna -84, jolloin Could'nt stand the weather äänitettiin, Fender olisi tehnyt Texas Speciaaleja, todennäköisemmin SRV:n skitassa on ollut fenkun stankkumikit vuodelta kilpi ja miekka.
 
Toi on kyllä varmaan totta!

Mä luulen, että Tin Pan Alleyn soundin salaisuus piilee soittotatsissa, ei niinkään kamoissa. Harjoitus tekee.
 
No joo, mutta tossa biisissä on kyllä tosi tunnistettava stratosoundi, jossa ne tietyt elementit antaa sen jutun. Samaa sävyä ei varmasti saisi vaikka lessulla ja marsulla vaikka kuinka treenaisi.

No joo, mutta tossa biisissä on kyllä tosi tunnistettava stratosoundi, jossa ne tietyt elementit antaa sen jutun. Samaa sävyä ei varmasti saisi vaikka lessulla ja marsulla vaikka kuinka treenaisi.
 
Niinno tää on selkee, meinasin nyt tuota kielien paksuutta, materiaalia, kuinka paljon middleä ja kuinka vähän säröä- lätinää. Strato ja putkivahvistin, that's the it.

Epäilen vähän että vuonna -84, jolloin Could'nt stand the weather äänitettiin, Fender olisi tehnyt Texas Speciaaleja, todennäköisemmin SRV:n skitassa on ollut fenkun stankkumikit vuodelta kilpi ja miekka..
Texas Specialit tuli 90-luvun alkupuolella markkinoille nimenomaan SRV:n innoittamana. Eli ovat samaan tyyliin hieman ylikäämityt kuin siinä rupuisen näköisessä no1 -stratossa olevat mikit. Ammoin kun Fenderin mikrofoonit käämittiin käsipelillä, kierrosten määrän kanssa ei oltu ihan turhan tarkkoja. Texas Special matkii niitä vanhoja fendermikkejä, joihin lipsahti vähän enempi käämilankaa. Eli on pikkuisen kuumempi kuin keskiverto vintakemikki, mutta silti ihan vintagesoundinen.

En lukenut noita aiempia, mutta noi mikit on varmaan syy siihen miksi sieltä ei tuu pehmeyttä. Jollain tummempi saundisilla tai single coilsized humppareilla korjaantuisi se asia. Tai sitten jos haluat halvan modin niin vaan laitat pienemmän tone potikan, mutta jos on jo 250k ni sit kannattaa vaihtaa joku noista mikeistä. mielestäni noi egut on viimenen asia mitä kannattaa ostella.
 
E: Myös kytkin millä voi asettaa jotkut noista mikeistä hummppari asentoon voi olla hyvä modi.

Epäilen vähän että vuonna -84, jolloin Could'nt stand the weather äänitettiin, Fender olisi tehnyt Texas Speciaaleja......
 
Joo.....
 
http://www.djnoble.demon.co.uk/ints/STEVIER.VS.html tuossa on yksi niistä miljoonasta sivusta jossa pureudutaan SRV:n laitepolitiikkaan.... Ja monella niistä on keskenäänkin ristiriitaista tietoa kulloinkin käytetystä arsenaalista. Taitaa totuus löytyä ite SRV:ltä tai Erik Walkamalta ;D
 
Kieliäkin on ollut useampaa sorttia, mutta perusajatus oli mun ymmärryksen mukaan kuitenkin paksut e-kielet muiden kielien ollessa sitte nykyisten 11 tai 12 sarjalaisten paksuisia....

...millä saa soundia "pehmeämmäksi" cleaneilla soittaessa?
 
Mää ainakin hoidan asian soittamalla sormin. Eli peukalolla / etusormella / peukolla ja etusormella. Huomattavasti tummempi (ja ns. "pehmeämpi") soundi kuin plekulla.
 
Sen plekun kanssa tulee hakattua sen verran kovemmin, ett kliinit on todella riipivän ja terävän kuuloisia. Ei se kyllä sitten enää haittaa, kun sekaan kaataa rekkakuormallisen säröä.

Moi !
 
Kyllä totuus SRV:n ykköskepistä taitaa olla se, että kielet olivat 0.12 ja mikit olivat Fenderin ihka originaalit siinä kepissä. Kuuleehan sen jo soundistakin. Styrkkareina oli Vibrolux ja Fenkun Leslie. Taisi se käyttää myös hiukkasen vanhaa Ibanez:in tube screameriakin jossain biiseissä. Näinhän sen roudari homman satuili.
 
Eipä tainnut olla Jimmylläkään mitään specialisteja mikkeinä, vaikka jengi niin luulee. Ei niistä Speciaaleista sellaista soundia lähde. Kokeilin sellaista kerran, mutta homma loppui ensimmäiseen säveleeseen.
 
Mitä tulee rautalankaan, niin kielet ovat samaa kuin edellä ja styrkkarin pitäsi olla ns. keskialuestyrkkari. Taisi se Hank B. käyttää hiottujakin kieliä jossain vaiheessa, mutta ei sillä suurta väliä ole, hiomattomat murisevat paremmin.
 
Epäilen suuresti, että "Texas Instrumenteilla" ei Hank B. Marvinia matkita. Eihän niissä ole kunnollista yläpäätä lainkaan.
 
Itelläni on 76-Strato originaali mikeillä, Line6 dealay, Ibanez TS9, ja himassa 12W Kustom putkietuasteella. 70-luvun Fenkkuja käytetään rautalankakeppeinä. Kyllä myös ainakin Custom Shopin -52 Tele käy siihen hommaan yhtä hyvin.
 
Kokeile vääntää diskantit ja bassot nollille ja keskialue täysille styrkkarista. Vola skittasta vähän yli puoleen, jottei yläpäästä viimeisetkin harmooniset leikkaannu, keski- tai alamikki, letkuun joku delay ja vähän särkijää, jotta saat murinat alakielillä. Kaikusi laadusta ja tasosta riippuu, pitääkö päässä olla vielä kompressori vai ei eli riittäkö sustaini. Jos ei pelitä, niin siihen pitää tyytyä, soita jotain muuta kuin rautalankaa.

Eipä tainnut olla Jimmylläkään mitään specialisteja mikkeinä, vaikka jengi niin luulee. Ei niistä Speciaaleista sellaista soundia lähde. Kokeilin sellaista kerran, mutta homma loppui ensimmäiseen säveleeseen.
Kyllä niillä jimmysoundin saa, vintaketyyppiset stratomikithän nuo on. Pelkät mikit ei kuitenkaan vielä soundia tee.
 
Epäilen suuresti, että "Texas Instrumenteilla" ei Hank B. Marvinia matkita. Eihän niissä ole kunnollista yläpäätä lainkaan.
Onnistuu tuokin tosi hyvin, kun ovat vintaketyyppiset stratomikit. Marvin-soundiin tarvitaan vain hieman muutakin kuin sopivat mikit. Texas specialeissa on pikkuisen enemmän keskialuetta kuin esim. Fenderin vintage 57/62-mikeissä mikä tuo soolosoundiin selkeyttä. TS-mikeissä on nimen omaan hienosti helähtävä yläpää + selkeän tanakka alapää -ovat vakioina mm. Mark Knopfler-stratossa. Eli kirkkautta löytyy kyllä riittävästi. Treblepiikki ei kuitenkaan ole niin riipivä kuin monissa muissa perus-stratomikeissä. Texas speciaaleissa on tärkeää, että eivät ole liian korkealle säädetty. Muuten menee soundi karkeaksi.

Kokeile ruuvata volume potikkaa pienemmälle kitarasta. Vaikuttaa stratossa soundiin aika merkittävästi.
 
Itselläkin ajoittain soundin räikeys oli ongelmana, mutta nytkun tajusin todellakin vääntää volumea inansa pienemmälle, niin soundi muuttui paljon- parempaan suuntaan.
 
Tonella ei saa mielestäni yhtä hyvää tulosta?
 
Edit: kyseessä siis japsi fenderin/vastaavan h-s-s vakio stratosetti...

Mitä lähempää kaulaa/kaulamikkiä pikkaa ja rämpyttelee, niin sen pehmeämpi soundi. Kattokaa vaikka SRV:n vidoita, niin jätkä pikkailee kaulamikin kohdalta ja välillä menee ylikin.

Jos volan tiputtaminen toimii, niin hienoa, mee sillä. Samaan soundiin on myös muita jippoja, jos haluaa volumea käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa. Stratossa voisi toimia kaks master-tonea, toinen normaali, ja toinen "kaapelinpidennin".
 
Styrkkareina oli Vibrolux ja Fenkun Leslie.
 
Paljon on palvellut myös Dumble SteelString Singer.

Konstit on monet sano..
 
Voluumin laskeminen kitaran nappulasta auttaa tohon "terävyyteen" mutta soundi muuttuu turhan mutaiseksi ja liian tummaksi. Tone-nappula toimii tossa tarkoituksessa paremmin, mutta soundin kovuus ja pikkauksen isku tuntuu turhan terävästi vieläkin.
 
Kokeilin vielä huvikseen etsiä sitä pehmeyttä tollasella ES-335 kopsulla jossa on tosi tummasävyset humpparit mutta vieläkin saa vahvarista vetää high-nappulan nollaan..
 
Kertokaas joku mitä etuasteputkia kokeilisin, ostin siihen joku aika sitten tällaiset:
http://www.uraltone.com/kauppa/product_info.php?products_id=525
mutta ei tulos ollut oikein toivottu. Meinasin että vahvarin ylenpalttinen "kristallisuus" noilla vähän helpottaisi, mutta ei ollut juuri vaikutusta.
Mitkä putket olis oikein hemmetin tummasoundiset?
 
Vielä lisäkyssäri: Tosta Tube Editionista on aika vittumainen löytää sellaista SRV-tyylistä pikkurosoa särökanavalta, on vähän turhan hi-gain tollaseen. Toisaalta puhdasta kanavaa ei saa rosolle muuta kun aivan karmeella voluumilla. Mikäs pedaali olis hyvä puhtaan kanavan buustaamiseen särölle?

Vielä lisäkyssäri: Tosta Tube Editionista on aika vittumainen löytää sellaista SRV-tyylistä pikkurosoa särökanavalta, on vähän turhan hi-gain tollaseen. Toisaalta puhdasta kanavaa ei saa rosolle muuta kun aivan karmeella voluumilla. Mikäs pedaali olis hyvä puhtaan kanavan buustaamiseen särölle?
 
Ibanez Ts-9 eli Tube Screamer.

Kuuntelen tässä just SRV:n Tin Pan Alleyta ja voi perkele kuinka voi kitara kuulostaa hyvältä. Millä hiton konstilla saa soittoon tollasen saundin, tuollainen terävän rasahtava saundi mutta silti jotenkin pehmeä ja miellyttävä? Ei ole vielä tullut laitteita joilla saa noin siistin leikkaamisen aikaiseksi. (Mun käsillä.)
 
Mitenhän jos sitä opettelisi kämmensyrjällä demppaamaan silleen vähän vain, niin että enimmät diskantit lähtisi pois ja silti sointi olisi tarpeeksi pitkä, ihan niin kuin A.Järvinen aikoinaan In The Nudessa. Millähän se soitti sen levylle.

Yks on sitten ihan, että pikkaa läheltä otelautaa eikä sieltä tallan läheltä. Myös esim. Greenbackit elementeiksi toi ainakin minulla soundiin kaivattua lämpöä ja pehmeyttä.

- Soittotatsin keventäminen hiplailuksi pehmentää varmasti soundia
- Paksuhkot kielet
- Kokeile erilaisia plektroja
- Vahvarin EQ-säädöt kohdilleen! Ruuvaa joka nappula laidasta laitaan ennen kuin suotta harmistut. Eri voimakkuuksilla soittaessa vahvari kuulostaa yleensä myös hieman erilaiselta. Ei pidä silti mennä siihen vanhaan, että heti kuulostaa paremmalta ku on volumet vähän kovemmalla...
- Samoin kitaran volume- ja tone-säätöjen ruuvaus kannattaa suorittaa oppimis/tutkiskelumielessä jos et ole vielä moista tehnyt.
 
- Rautalankasoundiin vaikuttaa myös sopiva kaiku. Mutta ei se kaikukaan sitä soundia yksin pelasta, eli kyllä pitää perusasiat olla kohdillaan.
- Kompuraa vois kutitella kevyesti.

- Rautalankasoundiin vaikuttaa myös sopiva kaiku. Mutta ei se kaikukaan sitä soundia yksin pelasta, eli kyllä pitää perusasiat olla kohdillaan.
 
Komppaan. Oman Echoletten kanssa kuulostan ihan yhtä huonolta kuin viikon lainassa olleen Echo Orbitin kanssa. Vika tosin ei ole kamoissa. Väitän niiden olevan helvetin hyvät.:) Kitarakin on parempien soittajien käsissä toimivaksi ja hyvä soundiseksi testattu.

Niistä putkista,
 
Itselläni ei varsinaisesti ole tuosta Tube Editionista kokemusta, mutta saman firman Tubemanista ainakin katosi sitä 'kireyttä' kun laittoi sinne JJ:n ECC82 putken. Nyt siitä saa myös semmoista kivaa pikkurosoa.