Kitarat: soittaminen ›

Classical gas?

Classical gas?
 
Aattelin ehdottaa samaa, mutta Tommy Emmanuelin versiona. Ehkä alottelijalle hieman vaikee, mutta siitä saa varmasti motivaatiota (näin kävi ittelleni). Jos kyseinen äijä on tuntematon niin pistä vaikka www.youtube.com hakusanaks Tommy Emmanuel.

Jälleen minulta uusi topik! Iloitkaa.
 
Nyt on semmonen homma, että sähkökitarasta on mennyt pahemmanpuoleisesti maku. Uusi kitara on tulossa syksyllä vasta, ja tuskin siihen mennessä huvittaa vanhaankaan koskea. Jotain mielekästä pitäisi keksiä, ja tuossa seinällä roikkuva akustinen avaa mahdollisuuksia.
Mitä kannattaisi näin raskaan musiikin ystävänä treenailla akustisella?
Jotain, joka pitäisi soiton mielenkiintoisena, ja jonka kanssa opittuja kikkoja voisi käyttää myöhemmin myös sähkiksellä?
 
Joko löytyy nuotit otelaudalta? Ota ne haltuun ja lisäksi sorminäppäilytekniikkaa. Noista jos ei ole hyötyä myös sähkökepin kanssa niin ihme on. :p

tarkoitti varmaan soitossa tarvittavaa fraseerausta ,rytmiä, kappaleen ymmärtämistä. tms. niin ,että se kappale kuullostaa elävältä eikä vain soiteta läpi..
 
No mutta kai sitä voi vetää ihan fiiilispohjalta vaikka minkälaisia fraseerauksia ja ymmärtää kappaletta yms, vaikkei musiikin teoriaa ymmärtäisikään.
 
Ja eikös tämä sama "taito tulkita" ole ihan yhtä tärkeää ihan missä tahansa muussakin musatyylissä kuin klassisessa musiikissa?

No mutta kai sitä voi vetää ihan fiiilispohjalta vaikka minkälaisia fraseerauksia ja ymmärtää kappaletta yms, vaikkei musiikin teoriaa ymmärtäisikään.
 
Toisaalta on myös mahdollista, ettei sillä teoria-sanalla viitattu tässä musiikin teoriaan, vaan klassisen kitaran soittamisen teoriaan. Mitä tuo sitten lie, on toinen juttu, mutta mie käsittäisin niin että klassista kitaraa soittaessa olisi hyvä tietää vähän "teoriaa" oikeaoppisesta soittoasennosta ja vaikkapa pikkaustyyleistä.

Enpäs tullutkaan tuota ajatelleeksi. Yleensä kun mnetissä mainitaan sana teoria, tulee ensimmäisenä mieleen musiikin teoria.
 
Totta puhut.

Toisaalta on myös mahdollista, ettei sillä teoria-sanalla viitattu tässä musiikin teoriaan, vaan klassisen kitaran soittamisen teoriaan. Mitä tuo sitten lie, on toinen juttu, mutta mie käsittäisin niin että klassista kitaraa soittaessa olisi hyvä tietää vähän "teoriaa" oikeaoppisesta soittoasennosta ja vaikkapa pikkaustyyleistä.
 
Eikös semmonen termi ku "tekniikka" kata nuo aika hyvin?

Anteeksi jo etukäteen. Haluan vain kysyä että mikä oikein on homman nimi. Aluksi olet foorumilla hehkuttanut kuinka kitarasi on paras tai ainakin hyvä ja vaikka mitä. Nyt sysäät motivaatio ongelmasi sen niskaan. Sen perusteella mitä olen juttujasi tällä foorumilla lukenut ei ongelma kuitenkaan taida olla kitarassa. Akustisella treenaaminen ei ole huono juttu, ei ollenkaan, mutta eikö sähkikökitaran pois jättäminen ole kuitenkin aika järjetön ratkaisu. Jotenkin tuntuu että taidat vaatia itseltäsi liikaa. Ehkä oppimisen kannalta ja motivaation kohentamisen vuoksi olisi järkevintä ottaa vaikka nuotit haltuun tai hankkia opettaja. Yksin opiskellessa omaa oppimista on hankala jakaa useille osa alueille. Asia kerrallaan soittamista opetellaan eikä suuria kuvioita suunnitellen. Jos murehtii liikaa tai asettaa liian kovat tavoitteet motivaatio kärsii. Jos opettelee hitaasti mutta varmasti ihan perusasioista lähtien tekniikat sun muut ja asteikot ja otelaudan sävelet ja nuotit niin alkaa motivaatiokin oppiessa nousta. Opettajaan sijoitetut eurot tulevat taidoissa takaisin.

Anteeksi jo etukäteen. Haluan vain kysyä että mikä oikein on homman nimi. Aluksi olet foorumilla hehkuttanut kuinka kitarasi on paras tai ainakin hyvä ja vaikka mitä. Nyt sysäät motivaatio ongelmasi sen niskaan. Sen perusteella mitä olen juttujasi tällä foorumilla lukenut ei ongelma kuitenkaan taida olla kitarassa. Akustisella treenaaminen ei ole huono juttu, ei ollenkaan, mutta eikö sähkikökitaran pois jättäminen ole kuitenkin aika järjetön ratkaisu. Jotenkin tuntuu että taidat vaatia itseltäsi liikaa. Ehkä oppimisen kannalta ja motivaation kohentamisen vuoksi olisi järkevintä ottaa vaikka nuotit haltuun tai hankkia opettaja. Yksin opiskellessa omaa oppimista on hankala jakaa useille osa alueille. Asia kerrallaan soittamista opetellaan eikä suuria kuvioita suunnitellen. Jos murehtii liikaa tai asettaa liian kovat tavoitteet motivaatio kärsii. Jos opettelee hitaasti mutta varmasti ihan perusasioista lähtien tekniikat sun muut ja asteikot ja otelaudan sävelet ja nuotit niin alkaa motivaatiokin oppiessa nousta. Opettajaan sijoitetut eurot tulevat taidoissa takaisin.
 
En mä sähkistä kokonaan pois jätä, tosin siihen asti että saan uuden. Mä en vaan tiedä miksi pitäisi soittaa väkisin sähkistä kun siihen koskiessa tulee sellainen olo että ei haluaa soittaa enää ollenkaan? Mä mieluummin vaikka istun koneella tai kattelen pöytää kun koskenkaan omaan kitaraani, ja tämä siksi koska kyseiseen soittimeen katsominenkin nostaa vanhat tuskastumisen ja ärtymyksen fiilikset pintaan. Ja näin vain oman kitarani kanssa.
Kyllähän tuota keppiä on tullut kehuttua, mutta vasta lähiaikoina on tullut herättyä todellisuuten ja muilla kitaroilla soittaessa tullut huomattua, että kitarani ei ainakaan auta asiassa. Kitaran ja oman soittotaidon puutteita oli hankala huomata kun ei ollut vertailukohtia. Oma kitara ei tuntunut huonolta, eikä oma soittokaan kehnolta. Nyt on avartunut vähän, ja näyttää siltä että kitarani on suurin osasyy tähän, koska millä tahansa muulla soittaessa on hyvä fiilis ja motivaatiota niin pirusti.
 
Toivottavasti tämä selvensi edes jotain.
Maideniin jumittumisen musiikillisesti tajusin, ja haen nyt vähän uusiakin nimiä. Herättelen kiinnostusta Motörheadiin, Deathiin ja Mötley Crüeen, bändeihin jotka ovat aina vaikuttaneet hyvältä, mutta joiden tuotantoon ei vaan ole jaksanut perehtyä.

Eikös semmonen termi ku "tekniikka" kata nuo aika hyvin?
 
Varmasti kattaakin.

Motörheadiin, Deathiin ja Mötley Crüeen, bändeihin jotka ovat aina vaikuttaneet hyvältä, mutta joiden tuotantoon ei vaan ole jaksanut perehtyä.
 
Muistakin genreistä kannattaa hakea vaikutteita kuin hevistä.

Muistakin genreistä kannattaa hakea vaikutteita kuin hevistä.
 
Tottahan tuokin. Nyt vaan päätin kuunnella ja tutustua juuri sihen joka eniten kiinnostaa.

Mitä kannattaisi näin raskaan musiikin ystävänä treenailla akustisella?
Jotain, joka pitäisi soiton mielenkiintoisena, ja jonka kanssa opittuja kikkoja voisi käyttää myöhemmin myös sähkiksellä?
 
Sointuja kannattaa aina opetella uusia mitä ei vielä osaa ja varsinkin akustisella niitä tulee soiteltua aika paljon. Voisit vaikka tehdä jostain hevibiisistä oman tulkinnan akustisella.

En mä sähkistä kokonaan pois jätä, tosin siihen asti että saan uuden. Mä en vaan tiedä miksi pitäisi soittaa väkisin sähkistä kun siihen koskiessa tulee sellainen olo että ei haluaa soittaa enää ollenkaan? Mä mieluummin vaikka istun koneella tai kattelen pöytää kun koskenkaan omaan kitaraani, ja tämä siksi koska kyseiseen soittimeen katsominenkin nostaa vanhat tuskastumisen ja ärtymyksen fiilikset pintaan. Ja näin vain oman kitarani kanssa.
Kyllähän tuota keppiä on tullut kehuttua, mutta vasta lähiaikoina on tullut herättyä todellisuuten ja muilla kitaroilla soittaessa tullut huomattua, että kitarani ei ainakaan auta asiassa. Kitaran ja oman soittotaidon puutteita oli hankala huomata kun ei ollut vertailukohtia. Oma kitara ei tuntunut huonolta, eikä oma soittokaan kehnolta. Nyt on avartunut vähän, ja näyttää siltä että kitarani on suurin osasyy tähän, koska millä tahansa muulla soittaessa on hyvä fiilis ja motivaatiota niin pirusti.
 
Toivottavasti tämä selvensi edes jotain.
Maideniin jumittumisen musiikillisesti tajusin, ja haen nyt vähän uusiakin nimiä. Herättelen kiinnostusta Motörheadiin, Deathiin ja Mötley Crüeen, bändeihin jotka ovat aina vaikuttaneet hyvältä, mutta joiden tuotantoon ei vaan ole jaksanut perehtyä.
 
En tiedä mikä kitara sulla on, mutta on ihan uskomattoman typerää ajatella että soitto paranee vaihtamalla soitinta. Jos ei osaa, ei osaa. Ainoa mikä voi ehkä vaikuttaa on soittimen trimmi. Jos intonaatio on kohdallaan, kielet ovat tasaisella korkeudella, kielten paksuus on sopiva ja nauhat ovat suht ok kunnossa, niin soitto kulkee juuri niin hyvin kuin se kulkee.
 
Asenne kuntoon ja treeniä, mestariksi ei tulla päivässä tai kahdessa. Tarpeeksi helppoja biisejä vaan niin lähtee.
 
Jos haluat sitä akustista opetella soittamaan niin tutustu Al Di Meolaan ja John McLaughliniin, niiden juttujen opettelu ei mene hukkaan sähkikselläkään.
 

 
P.S. Juki68, siisti versio Trooperista:D Vielä kun äänet olisivat oikein niin tuolla tavalla soitettuna toimisi loistavasti.

En tiedä mikä kitara sulla on, mutta on ihan uskomattoman typerää ajatella että soitto paranee vaihtamalla soitinta. Jos ei osaa, ei osaa. Ainoa mikä voi ehkä vaikuttaa on soittimen trimmi. Jos intonaatio on kohdallaan, kielet ovat tasaisella korkeudella, kielten paksuus on sopiva ja nauhat ovat suht ok kunnossa, niin soitto kulkee juuri niin hyvin kuin se kulkee.
 
Asenne kuntoon ja treeniä, mestariksi ei tulla päivässä tai kahdessa. Tarpeeksi helppoja biisejä vaan niin lähtee.
 
Jos haluat sitä akustista opetella soittamaan niin tutustu Al Di Meolaan ja John McLaughliniin, niiden juttujen opettelu ei mene hukkaan sähkikselläkään.
 

 
P.S. Juki68, siisti versio Trooperista:D Vielä kun äänet olisivat oikein niin tuolla tavalla soitettuna toimisi loistavasti.
 
Ei se taito siitä ehkä parane, mutta motivaatio reenaamiseen yleensä kasvaa kun paremman skeban saa näppeihinsä.

P.S. Juki68, siisti versio Trooperista:D Vielä kun äänet olisivat oikein niin tuolla tavalla soitettuna toimisi loistavasti.
 
Thänks. Ehkä vielä joskus äänet osuu oikeaankin.

Thänks. Ehkä vielä joskus äänet osuu oikeaankin.
 
Ei siellä varsinaisia soittovirheitä sinänsä ollut, vaan et vaan selkeästi ollut tsekannut ihan viimeisen päälle melodiakulkuja. Mutta tee ihmeessä loppuun versio tuosta tai jostain muusta, sulla oli niin selkeä visio siitä miten homma toimii, että mielellään kuuntelisi enemmänkin.

Ei se taito siitä ehkä parane, mutta motivaatio reenaamiseen yleensä kasvaa kun paremman skeban saa näppeihinsä.
 
Niin, voihan sitä jatkaa ikuisesti, aina vaan ostaa paremman kitaran. Mutta kun homman nimi ei ole siinä, että ostetaan kamoja, vaan siinä että opetellaan soittamaan. Siksi kyseessä on asennevamma, joka on syytä korjata mikäli mielii oppia soittamaan.

Tossa troopperi akustisesti johonkin riffiskabaan nykäistynä: http://www.juki.1g.fi/mp3/Juki68_Riffikunkkuskaba9_The_Trooper.mp3
 
Tää on muuten kova. Kuten tuo John Titor tuossa mainitsikin, tuollaisia versioita biiseistä kuuntelisi mielellään enemmänkin.
 
PS. Jos joku tietää, niin ne akustisena naislaulajan kanssa vedetyt Dream Theater coverit toimivat loistavasti. ;)