kerto: en ole kukaan sanomaan, en ole mikään kertomaan, mene vaan, kenen kanssa koskaan halusitkaan.. en ole mikään puhumaan, en ole kukaan vaatimaan, mene vaan, mene vaan, kenen kanssa tahdoitkaan, mene nukkumaan..
yö on lämmin, olen kylmä kun mä kuljen kaduilla, halki pime-ää, jota sydän rikkoutumaton ei nää. yö on hiljaa, mut mun sydän laulaa yölleen sävelmää, jota kuule et, mut sä kylmyydelläs sait sen syntymään.. ja mä valvon yötä, valvon, että unta nukkuu yö, ja mä valvon yötä, valvon yössä, että sydän lyö.. ja mä valvon yötä, valvon että, yössä unta saa, he jotka kietoutuen toisiinsa on käyneet nukkumaan.. kerto: En ole kukaan sanomaan..
"Lyhyestä virsi kaunis" Tatta the orginal Grazy Mama |
kerto: olen kylmä kun mä kuljen kaduilla, yö on hiljaa, mut mun sydän laulaa yölleen sävelmää, jota kuule et, mut sä kylmyydelläs sait sen syntymään.. Ensimmäisestä noista jättäisin sanan "mä" pois. Seuraavasta muuttaisin kohdan "mut mun" muotoon "mutta". Viimeisestä "mut sä" muotoon "vaikka". Samaten harkitsisin, josko tuon "kylmyydelläs" olisikin ihan vain "kylmyydellä". Sisältö ei oikeastaan muutu, ja päästäisiin noista ikävistä puhekielimäisyyksistä, joita ainakin itse yritän välttää musiikissa aina, kun vaan mahdollista. Ne antavat lyriikasta aika 'halvan' kuvan. Muuten kappale oli ihan pätevästi kirjoitettu. Aihe on kyllä valitettavan kulunut, mutta jos se ei itseä häiritse, niin antaa mennä vaan. Kyllä tällainen aina kuulijansa löytää. |