Etno, proge, latin ›

Tänään ostin Meddlen. Parin kuuntelukerran jälkeen kuulostaa helevetin kovalta kamalta. A Pillow of Winds ja Fearless on kovia "uusia" biisejä.
 
Lisää kuuntelua vaan!

Meikälläkin kyllä tuo Meddle on, mutta täytyy sanoa etten oo monastikkaan sitä kuunnellut. Todella hyvähän se on, mutten tiie, ei ne biisit ikänä mitenkään huuda sieltä hyllystä että nyt kuuntelet minnuu. Onhan siinä sitten se yksi parhaimmista tietenkin mukana, ja onhan ne muutkin hyviä tietenkin.

Meikälläkin kyllä tuo Meddle on, mutta täytyy sanoa etten oo monastikkaan sitä kuunnellut. Todella hyvähän se on, mutten tiie, ei ne biisit ikänä mitenkään huuda sieltä hyllystä että nyt kuuntelet minnuu. Onhan siinä sitten se yksi parhaimmista tietenkin mukana, ja onhan ne muutkin hyviä tietenkin.
 
totta turiset.

Pitäis hommataki tuo Meddle cd:nä, mulla se löytyy kasettina joka o vissii ostettu sillo ku levy o julkastu, kasetti on meinaan aika hurjassa kunnossa.

Echoes on melkoisen yliarvostettu kipale. Sitä kuulee kovasti hehkutettavan. "Jee, lintuja! Vitun siistiä!"

Echoes on melkoisen yliarvostettu kipale. Sitä kuulee kovasti hehkutettavan. "Jee, lintuja! Vitun siistiä!"
 
Vai sillai. Mun mielestä siinä on uskomattoman hieno tunnelma.

Echoes on melkoisen yliarvostettu kipale. Sitä kuulee kovasti hehkutettavan. "Jee, lintuja! Vitun siistiä!"
 
Kyyl se on kaiken arvostuksen ansainnut. Väliosan jälkeiset laulelut ovat sairaan hienot! Väliosan wah-kikkailut voisivat olla kyllä lyhyemmät, kuten Echoes-kokoelmalla onkin. Pompei-versioon verrattuna kyllä studio-versio on vähän ponneton.

Kyllä sekä Pompeiin versiossa että studioversiossa on ihan omat hyvät puolensa, mutta itse kun ekan kerran näin pompeiin livevedon ajatuksen kanssa niin pistipä vaan ihmettelemään miten hienosti vetävät sen livenä. Ja niin, mielestäni yksi parhaista floydkappaleista, tuota yliarvostushommaa en ymmärrä.
 
Tuli vielä mieleen, jos ei Echoes nappaa niin kokeilkaapa toimisko vaikka puolen yön aikaan tähtitaivaan alla järven jäällä keskellä pimeää talvea.

Laittakaahan Echoes pyörimään, menkää lattialle, silmät kiinni ja selälleen. Kuunnelkaa koko kappale, jos ei toimi, niin lääkkeissänne on vikaa.
 
Muutenkin Meddle on ehdottomia suosikkejani.

Echoes on melkoisen yliarvostettu kipale. Sitä kuulee kovasti hehkutettavan. "Jee, lintuja! Vitun siistiä!"
 
Ei oo mitenkään yliarvostettu mielestäni. Kyllähän noita "lintuja" voi kuka tahansa matkia mutta tuo kappale itsessään - se on sitten eri asia.

Echoesin välitunnelmointi toimii samalla tavalla kuin Great Gig in the Sky.
Oikeassa fiiliksessä (ja tämä ei ole viittaus laittomiin substansseihin) on niin hienoa että tulee tippa linssiin, mutta sivukorvalla kuunnellen se on vain aika päätöntä menoa.
 
Meddle levynä on kyllä hyvä.
One of these Days on yksi kaikkien aikojen parhaimpia aloitusraitoja levylle.

En nyt Meddlestä levynä niin hirveästi välitä. Ei se niin erikoinen kokonaisuus ole. Mutta on se kuitenkin ensimmäinen levy jossa on mun mielestä SE Pink Floyd saundi ja tyyli, mikä sitten jatkui DSOTM:lla ja siitä eteenpäin. En oikein ymmärrä miksi Echoes olisi niin yliarvostettu? Tuskin kukaan siitä vain niiden lintuäänien takia tykkää. Studioversion ainut heikko kohta on ehkä se, että instrumentaalikohdat menevät paikoitellen vähän puuroksi, eivätkä Gilmourin soolot kuulu kovinkaan selvästi. Live at Pompeilla Echoes on ihan uskomaton. Part 1 erityisesti. Gilmourin soolo ja se jamikohta erityisesti. Gilmourin ja Wrightin äänet ovat muuten loppujen lopuksi aika samanlaiset.

Kyllähän Echoes on Pink floydin paras biisi.
 
E: itse en ole niihin "lintuihin" edes kiinnittänyt mitään huomiota. Ei ne mitenkään paranna eikä huononna sitä biisiä.

Tuli musiikin tunnilla puhetta progesta ja Pink Floydkin mainittiin. Sitten eräs luokkalainen kysyi opettajalta, että "eikös Pink Floyd ole punk-bändi?" Tuli revettyä aivan täysin enkä ollut ainoa. Lisää löylyä lyötiin, kun joku keksi termin "Punk Floyd". Oli kyllä hauskin musiikin tunti aikoihin.

Tarkemmin kuunneltu niin kyllä tuo melkein Atom Heart Motherin voittaa. San Tropez on ehkä vähän turha, samoin Seamus. Odotellaan vielä täydellistä aukeamista.

En nyt Meddlestä levynä niin hirveästi välitä. Ei se niin erikoinen kokonaisuus ole. Mutta on se kuitenkin ensimmäinen levy jossa on mun mielestä SE Pink Floyd saundi ja tyyli, mikä sitten jatkui DSOTM:lla ja siitä eteenpäin. En oikein ymmärrä miksi Echoes olisi niin yliarvostettu? Tuskin kukaan siitä vain niiden lintuäänien takia tykkää. Studioversion ainut heikko kohta on ehkä se, että instrumentaalikohdat menevät paikoitellen vähän puuroksi, eivätkä Gilmourin soolot kuulu kovinkaan selvästi. Live at Pompeilla Echoes on ihan uskomaton. Part 1 erityisesti. Gilmourin soolo ja se jamikohta erityisesti. Gilmourin ja Wrightin äänet ovat muuten loppujen lopuksi aika samanlaiset.
 
Niin, en siis meinannut että lintuäänien takia siitä nimenomaan kehutaan, mutta kyllähän tässäkin ketjussa jo nähty että sitä pidetään pink floydin parhaimmistoon kuuluvana kipaleena. Minusta ei vain kovin kummoinen sävellys. :)

Gilmourin soolo ja se jamikohta erityisesti. Gilmourin ja Wrightin äänet ovat muuten loppujen lopuksi aika samanlaiset.
 
Totta. Esim. Time -kappaleessa en tiennyt että Wright laulaa kertosäkeen vastakun näin pulsen version videolta ja sitten kuuntelin tarkemmin myös alkuperäistä ja wrightihan se siinä, mutta totta tosiaan aikalailla samankuuloiset äänet, loppujen lopuksi.
 
edit: niin, ja mikä tuo "jee lintuja" juttu on? Mahtaa vissiin olla joku lintulegenda tässä kappaleessa...

Tuo on aika vakio, että laulajat menee sekaisin, kun on kuitenkin saman bändin sävellyksiä.
 
Esim. Kuinka moni tiesi, että genesis - nursery cryme levyn "for absent friends" biisin laulaa Phil collins?
 
Ei se oikein osu korvaan koska laulu melodiat/tunnelma on saman bändin visiota.

Esim. Kuinka moni tiesi, että genesis - nursery cryme levyn "for absent friends" biisin laulaa Phil collins?.
 
No Philillä ja Petterillä on loppujenlopuksi aika samanlainen ääni...tosin Phil vaan vei Genesiksen väärään suuntaan Gabrielin jätettyä laivan. Tosin mitä kävi kaikille legendaarisille bändeille 70- luvulta...Esim. Pink Floyd - Momentary lapse of reason..tosin ei levy niin huono ole, kuulostaa vaan kasarilta.