Rummut: rumpukamat ›

Haluaisin vähän selvitellä välejä tämän minua askarruttavan asian kanssa.Eli onko tuollaiset erillaiset treenit mitä täälläkin on hoettu moneen otteeseen aivan turhia.
 
MIELESTÄNI pelkästään kappaleiden mukana soittaminen ja bändin kanssa soittaminen opettaa kaiken tarvittavan ja itsestä riippuu kuinka paljon haluaa mennä yli.Eli luupit vaan korville (itse laitan korvanapit ja niitten päälle kuulosuojaimet).
 
Koska:
 
Minä olen ainoastaan soittanut biisien mukaan ja tahdissa pysyminen on 99% musamaikan/bändin mielestä myös.Klikillä en tee siis mitään.Voi olla että se on yksilöllistä..
 
Nopeutta en saanut kokeilemillani rumputreeneillä mitä täältä palstalta on löytynyt vaan sillä että vedin vähän Deep Purplea ja muita vauhdikkaita rock biisejä.Se tuli aivan itsestään ja suht nopeasti nyt sen kanssa ei ole ongelmaa.Ainahan voi soittaa nopeammin..En usko että näistä treeneistä olisi haittaa mutta ne ovat tylsiä jne.
 
Improvisointi hoituu hyvin bändin treeneissä.Jos unohtaa mitä piti soittaa kääntyy minulla aina tälläinen puolustusmekanismi että pidetään komppi yllä, sovelletaan aijjemmin soitettua sen mukaan mitä kitara ja muut vekottimet tekee tai hyvällä lykyllä päästään uudelleen tahtiin mukaan.Tai soitetaan biisiä jota (tässä tapauksessa minä) en osaa..Myöhemmin oikeata versiota kuunneltuna se on aivan erillainen mutta hyvin mennyt silti.Fillejä jne. on hyvä iskeä aivan huoletta ja tunnustella (saada kädet,korva ja korvien väli pelaamaan yhtä).Aivan 100% improvisointi eli vetää jotain uutta mitä ei ole koskaan kuunnellut on jännää puuhaa mutta voi mennä myös aivan puihin.Jos se onnistuu seuraa hyvä olo ja itsevarmuus kasvaa..Aloittelijoille kuitenkin toivotonta.Päässä täytyy raksuttaa sekunnissa mitä pitää iskeä.Esim kappale mitä ei oo koskaan kuullu milloin vaihtaa hi-hat:istä isoon 20 symbaaliin (helppo esimerkki)..
 
Kaikki kompit, nopeudet, fillit, tahdissa pysyminen jne on opittavissa biisien mukana kuuntelemalla ja perkele se on vielä hauskaa! Paljon hauskempaa kuin hakata vuorotahtia yksin hiljaisuudessa 1h putkeen..(vähän liioiteltu).
 
Voin tässä vielä iskeä kysymyksen:Eli onko erillaisilla hienosäätö treenillä opittavissa mitää uutta mitä biisien mukana soittaminen ei voi tarjota?

Tietysti riippuu mitä soittaa. Jos tosiaan vetää vaan jotain Hurriganesia, ei varmasti tee mitään paradiddleillä yms. Mutta varmasti helpottaa tekniikan harjoittelukin.

Minä olen ainoastaan soittanut biisien mukaan ja tahdissa pysyminen on 99% musamaikan/bändin mielestä myös.Klikillä en tee siis mitään.Voi olla että se on yksilöllistä..
 
Mutta koetahan soittaa yksinäsi narulle joku biisi ja katso metronomin kanssa pysytkö täysin tahdissa. Jollet pysy niin kyllä teet klikillä jotain.
 
Nopeutta en saanut kokeilemillani rumputreeneillä mitä täältä palstalta on löytynyt vaan sillä että vedin vähän Deep Purplea ja muita vauhdikkaita rock biisejä.
 
Meinaatko että pystyt jotain todella nopeita biisejä nyt soittamaan varmasti ja tasaisesti?

Kyllä rudimenttitreenistä hyötyä on. Jos ei muuta niin opettaa kärsivällisyyttä. On se sen verran puuduttavaa. Mä harjoittelen paradiddlejä yms. lähes aina soittamisen yhteydessä 15-20 minuuttia. En nyt ihan joka kerta, mutta niitäkin kertoja on, että en mene muuta sitten tekemäänkään kuin vetämään erilaisia rolleja puoleksi tunniksi.

Nopeutta en saanut kokeilemillani rumputreeneillä mitä täältä palstalta on löytynyt vaan sillä että vedin vähän Deep Purplea ja muita vauhdikkaita rock biisejä.Se tuli aivan itsestään ja suht nopeasti nyt sen kanssa ei ole ongelmaa.Ainahan voi soittaa nopeammin..En usko että näistä treeneistä olisi haittaa mutta ne ovat tylsiä jne.
 
Jos haluaa ultimaalista nopeutta käsiin ja jalkoihin en usko, että sen saavuttaa soittamalla purplea. Ei ole minulla toiminut, vaikka bändin kanssa olenkin soittanut. Toki bändisoitossakin nopeat biisit ovat nostaneet nopeuttani, mutta eivät millekään mahtavalle tasolle.
 
Jos soittaa rokkia, niin kyllähän sen tällä sinunkin tyylilläsi oppii. Jos haluaa soittaa muutakin, niin en oikein jaksa uskoa.

Mä olen huomannut aika usein, että noiden tylsien rudimentti-. aksentti-, yms.-treeninen jälkeen soitto kulkee huomattavasti paremmin ihan peruskomppia myöten. Kompeissa tapahtuu joskus aika paljon asioita, eikä kaikkien raajojen kehittäminen ole niin helppoa yhtäaikaa. Joskus on hyvä keskittyä pienempiin osakokonaisuuksiin.
 
Tietenkin treenatessa kannattaa pitää musikaalisuuskin mielessä. Treenien ei tarvitse aina olla pelkkiä treenejä, vaan voi miettiä miten niistä saisi irti uusia komppeja ja fillejä, joita voi käyttää sitten jammailtaessa / uusia biisejä sovitettaessa. Kasvaahan se sanavarasto tietty esikuvia blokkailemallakin, mutta ei välttämättä yhtä tehokkaasti. Lisäksi, jos uuden biisin opetteluun ei ole kovin paljon aikaa, niin voi olla hyötyä siitä, että on tullut tahkottua erilaisia käsijärjestyksiä ja independence-treenejä jo etukäteen.
 
Levyjen mukana soitto on aivan loistava treenimetodi, eikä bändisoittoa korvaa mikään, mutta ainakaan mulle nuo eivät pelkästään riitä.

MIELESTÄNI pelkästään kappaleiden mukana soittaminen ja bändin kanssa soittaminen opettaa kaiken tarvittavan ja itsestä riippuu kuinka paljon haluaa mennä yli.Eli luupit vaan korville (itse laitan korvanapit ja niitten päälle kuulosuojaimet).
 
Tällä tavoin opit soittamaan bändin mukana. Olen itse törmännyt moniin tosi hyviinkin rumpaleihin joiden kanssa kitaran soitto on hankalaa koska ne soittaa "taakse". Eli mainitsemalla treeni tavalla jää pois se "komppi ryhmän" yhteen soittaminen. Kaiken lisäksi se kuulostaa ikävältä kun rumpali Sleepaa liidiin nähden......
 
Eli lyhennettynä : olet väärässä.......

En usko että näistä treeneistä olisi haittaa mutta ne ovat tylsiä jne.
 
Ehkä se onkin siinä, jos asenne on tuo.. Ei varmaan opi mitään jos valmiiksi ajattelee niin että ne on tylsiä ja hyödyttömiä..
 
Harvemmassa CDssä on selitetty miten joku soitetaan, sen opit vain treenaamalla ja sisäistämällä sen jutun mistä on kyse.. Toki musiikista riippuen, mutta kuulet jonkun fillin, ja haluat soittaa sen, mutta ei hajuakaan miten? Mitä teet? Yrität soittaa sen omalla tavallasi, se saattaa kuullostaa siltä tai sitten ei.. Jos se on joku inverted double paradiddle (wou - hieno sana) ihan selkeesti, niin et varmasti tiedä miten se on soitettu.. Tai no.. ehkä saat sen soitettua mutta sen voi kenties soittaa helpomminkin..;)
 
Se on kyllä totta, että soittamaan oppii soittamalla, ja mikä sen hienompaa kun soittaa maailman parhaiden muusikoiden kanssa. Mutta ongelma on se, että ne soittajat on siellä koneessa eikä siinä huoneessa, eihän ne tosin rudimenttejä treenatessakaan ole..=I Kaiken hyödyn saa siitä irti, kun kuuntelee ja soittaa prikulleen samalla tavalla kun siinä levyllä, eli kopioit sieltä ne jutut.. Ja sehän onnistuu vain kun tiedät miten se tehdään..
 
Se huono puoli siinä kuitenkin on, että jos soitat paljon levyn mukana (tai metronoomin) niin et välttämättä enää kauan pysykkään tempossa, kun taustalle ei olekkaan mitään.. Kannattaa myös treenata ilman...
 
Päässä täytyy raksuttaa sekunnissa mitä pitää iskeä.Esim kappale mitä ei oo koskaan kuullu milloin vaihtaa hi-hat:istä isoon 20 symbaaliin (helppo esimerkki)..
 
Tuohon teoriaan asia auttaa, sinällään ei ole rummun soiton kanssa mitään tekemistä, täytyy osata kuunnella muuta bändiä.. siihen oppii soittamalla ja kuuntelemalla...PALJON..
 
hakata vuorotahtia yksin hiljaisuudessa 1h putkeen..(vähän liioiteltu)
 
EI tuo minusta nyt niin pitkä aika ole.. tai no jos kokoajan soitat siglerollia... Mutta jos soitat Purplen mukana nopeaa biisiä 4 minuuttia, entä jos tuleekin bändillä 7 minuuttia pitkä biisi?? Komppi alkaa hyytymään 5 ja puolen minuutin kohdalla..=/
 
Kumpikaan ei ole huono tai parempi, jokainen toki oppii siten kun parhaaksi näkee ja kokee. Mutta soittamalla oppii soittamaan, treenamalla oppii perusteet, tiedon, taidon ja kestävyyden SOITTAMISEEN!

Tuo luupit korville ja kuulosuojaimet päälle jäljittelee hyvin metronomia.Iskut kuulee niin selvästi.Yleensä jos haluan kasvattaa vaikeus astetta laitan korvatulpat ja musaa kaijuttimista.En tiedä miksi mutta rytmissä pysyminen on heti haastavampaa...Ja tuo 99% laskee muutamalla prosentilla ;) tämä jäljittelee paremmin bändin mukana soittamista.
 
Yks ongelma mul kyl on ja se on tuo "vauhtikestävyys" mitä ei "hömppäpömpillä" :) paranneta.Esim.Kappale Get on on hyvä esimerkki kunnon hakkaamisesta...Alkaa kädet puutuu ja tempo hidastuu (ei siksi etten pysyisi rytmissä).Mutta luultavasti tuota on kaikista helpoin treenata.Soitamalla juuri sitä get onia paljon...Soittamalla lujaa painavilla kapuloilla jne.

Ei taida tuo Get On:in time olla ihan absoluuttinen...
 
Toki meninki on kadehdittavan hyvä, mutta klikkiä en sillä korvais.
 
...olikohan tässä edes siitä kysymys...

Tällä tavoin opit soittamaan bändin mukana. Olen itse törmännyt moniin tosi hyviinkin rumpaleihin joiden kanssa kitaran soitto on hankalaa koska ne soittaa "taakse". Eli mainitsemalla treeni tavalla jää pois se "komppi ryhmän" yhteen soittaminen. Kaiken lisäksi se kuulostaa ikävältä kun rumpali Sleepaa liidiin nähden......
 
Eli lyhennettynä : olet väärässä.......
 
Mä olen törmännyt moniin rumpaleihin, jotka on treenannu klikin kanssa vuosia. Ja naputellu rudimentteja yhtä kauan. Silti kuulostaa ihan paskalta, kun ei svengaa.
 
Joten, ei taida tähän kysymykseen olla ihan yhtä vastausta...

Treenaaminen (millä tavalla hyvänsä) on lopulta vain (mahdollisen) lahjakkuuden jalostamista. Jos olet todella lahjakas voit omin päin tulla vaikka kuinka hyväksi. Jos olet lahjaton, niin ei siihen auta metronomit sun muut. Olet aina surkea.
 
Toki tekniikkaharjoitukset auttavat paljonkin ja suosittelen niitä lämpimästi, mutta mikäli ne tuntuvat pelkältä tervanjuonnilta, niin ne vain tekevät hallaa koko soittomotivaatiolle. Eli tekevät enemmän haittaa kuin hyvää.
 
Monet itseoppineet käyttävät esimerkkinä Dennis Chambersia joka on kuulemma täysin itseoppinut pirulainen. Mutta unohtavat että Dennis on soittanut singlejä ja tuplia tyynyyn tuhansia tunteja.

Kyllä siinä nopeuden kehittämisessä on aina kyse samoista perusasioista, soittipa sitten purplea tahi paradiddleä. Samoja liikeratoja pyritään toistamaan niin useita kertoja että ne jäävät yhä paremmin lihasmuistiin ja mahdollistavat rennon kaahailun joka on aina kontrolloitua. Hauksilla väkisin piesty Get on auttaa aivan saman verran kuin treenaamatta jättäminen.

Eli nopeus ei kasva soittamalla nopeasti?Mullakin on toi soittaminen parantunut aina pienillä harppauksilla et jossain välissä tuntuu et ei mennä mihinkään ja sit yhtäkkiä paranee ihan sikana.Tähän vaikutti jossain välissä se että jouduin opetella ison listan jo suht haastavia biisejä nopeasti ja niitä JÄRKEVÄSTI (maltillisesti,keskittyen) treenattuani sain ne haltuun.Aina kun oppii jonkun uuden vaikean biisin taso tuntuu nousevan...Negatiivinen suhtautuminen noihin "hömppäpömppä" ;) treeneihin voi johtua siitä että niitä treenattuani kehitystä ei tuntunut tulevan.Tai enpä nyt ihan noinkaan sanoisi voi jopa olla että jossain vaiheessa tunsin sen onnistumisen tunteen...
 
On mahtava tunne kun joku biisi on soitettu niin monta kertaa että se menee ihan suvereenisti ja biisiin pääsee eläytymään rennosti aivan kuin olisi lavalla ja MITÄ RENNOMAPAA JA ITSEVARMEMPAA = HYVÄ RUMPALI
 
Enpä sit tiedä...Itse pidän itseäni lahjakkaana mutta se ei varmasti ole ihme jos puoli sukua soittaa rumpuja ja on kuullut rumpujen kolinaa koko lapsuuden.
 
Noh mitä tästä sitten sanoisi...Tuolla omalla metodillani varmaan kuitenkin pärjää ja aika pitkällekkin.
 
Hurriganes on varmaan helpointa kamaa mitä voi oppia (Vedin 4 päivässä jotain 10 biisiä).Soittelen sitä vaan sen takia kun se on niin rock n roll ja kuullostaa hyvälle.Simppeli mut perkele et vauhti on kohdallaan :) haastetta haen UFO:sta, Purplesta, Stratovariuksesta, Kiss:istä, Rainbowsta, Van Halen, ACDC (helppo), osaako joku jatkaa listaa eli tietääkö kukaan samankaltaisia bändejä?Sais uutta treenattavaa tai..Asteen haastavampia?Ei metallia vaikka se olisikin...

Ja vaikka stratovarius on metallia...Ja Hurriganesiahan tykkään soittaa myös.Kerran muuten kokeilin jotain rumpukoulu kirjaa cd.n kanssa mutta huomasin taitojeni olevan valovuoden edellä joten heitin pois...Nuotteja siitä treenasin sit vaa.

Hurriganes on varmaan helpointa kamaa mitä voi oppia (Vedin 4 päivässä jotain 10 biisiä).Soittelen sitä vaan sen takia kun se on niin rock n roll ja kuullostaa hyvälle.Simppeli mut perkele et vauhti on kohdallaan :) haastetta haen UFO:sta, Purplesta, Stratovariuksesta, Kiss:istä, Rainbowsta, Van Halen, ACDC (helppo), osaako joku jatkaa listaa eli tietääkö kukaan samankaltaisia bändejä?Sais uutta treenattavaa tai..Asteen haastavampia?Ei metallia vaikka se olisikin...
 
Kasarimiehiä? Sun pitäis perustaa bändi mun bändin kitaristin kanssa. Se pakotti minut soittamaan UFO:n Doctor Doctoria. Meni vähän offariksi.
 
Itse tuota kasariakin pakon edessä soittaneena tuntuu, etteivät ne kyllä kovin haastavia biisejä ole. Ja kasaria soittamalla ei opi kaikkea. Silloin oppii vain kasaria.

Voin tässä vielä iskeä kysymyksen:Eli onko erillaisilla hienosäätö treenillä opittavissa mitää uutta mitä biisien mukana soittaminen ei voi tarjota?
 
Vastaan lyhyesti ja ytimekkäästi että on.
 
Joskin epäilen, että et halua uskoa ja olet jo päättänyt että valitsemasi tie on se paras.

Niin tosiaan nyt onkin kyse haluaako oppia kaiken vai keskittyä...Noh minun tapauksessani kasari meininkiin.Nolostuneena joudun todeta että en tiedä mitä kyseinen "kasari" tarkoittaa...Kokeileppas Rock bottomia! (se on niitä mun parhaita) ;) jos helposti tuosta noin menee niin se on jo aika hyvin...Metallista löytyy haastetta sen uskon stratovariusta hiukan kokeilleena.
 
Olen mä aika hyvin 0,5 vuodessa oppinut jos pystyy opetella 15 biisiä n.8h eli parhaana päivänä yhdessä päivässä...Tosin tuo meni 4-5:ssä.Parissa pändissä soitan.Tosin jotain pientä taustaa löytyy niinkuin mainitsin ja taisin kokeilla bändiä jo joskus 2-3v sitten...Nyt olen vasta kunnolla treenaillut.Mä oon treeneissä aina niin 110% mukana että tuntuu treenien menevän suoraan suoneen :) (aika hyvin muuten sanottu tosta täytyy kehittää uus iskulause kun treenit toimii hyvin) :D
 
Eli nimimerkki tarkoitti aluksi sitä että ei ollut bändiä nyt sitä et ei oo naista ;)

Suomirockilla mä soittamisen aloitin mutta se on niin oksettavan helppoa että ei siitä saa mitään muuta kuin pieniä fiilistelyitä joskus...