Kitarat: kitarakamat ›

Tässä tuskastelen juuri, kun palmmuteilla vetää riffejä, ja sinne jokaisen vähän matalamman thumpin perään tulee pitkä Brummmmmmm yleensä e-kielestä. Toki sitä voisi yrittää raivoisasti ja vasemmankin käden sormia apuna käyttäen dempata sitä e-kieltä nopeammin hiljaiseksi, mutta onkohan tähän muita keinoja? Onnistuisiko EQ:lla kitaran ja vahvarin väliin ilman, että samalla tulee leikattua kaikki botne soinnista? Muita ideoita? Ei oikein särönkään vähentäminen ongelmaa varsinaisesti ratkaise.

Koita vähentää bassoa ja lisä middleä.

Tässä tuskastelen juuri, kun palmmuteilla vetää riffejä, ja sinne jokaisen vähän matalamman thumpin perään tulee pitkä Brummmmmmm yleensä e-kielestä. Toki sitä voisi yrittää raivoisasti ja vasemmankin käden sormia apuna käyttäen dempata sitä e-kieltä nopeammin hiljaiseksi, mutta onkohan tähän muita keinoja? Onnistuisiko EQ:lla kitaran ja vahvarin väliin ilman, että samalla tulee leikattua kaikki botne soinnista? Muita ideoita? Ei oikein särönkään vähentäminen ongelmaa varsinaisesti ratkaise.
 
Kieli jää siis ilmeisesti soimaan kauemmaksi aikaa..siirrä kättä tallalta sinne kaulaan päin pikkasen. huomaat että tämä "thump" ääni on lyhyempi. tällöin ton jälki surinan pitäis lakata kans...

Tässä tuskastelen juuri, kun palmmuteilla vetää riffejä, ja sinne jokaisen vähän matalamman thumpin perään tulee pitkä Brummmmmmm yleensä e-kielestä. Toki sitä voisi yrittää raivoisasti ja vasemmankin käden sormia apuna käyttäen dempata sitä e-kieltä nopeammin hiljaiseksi, mutta onkohan tähän muita keinoja? Onnistuisiko EQ:lla kitaran ja vahvarin väliin ilman, että samalla tulee leikattua kaikki botne soinnista? Muita ideoita? Ei oikein särönkään vähentäminen ongelmaa varsinaisesti ratkaise.
 
En kyllä ymmärrä, mikä vika tuossa on, sillä itseäni miellyyttää juuri sellainen murahtava ja agressiivinen demppisoundi eikä niinkään sellainen kireä 'Dök'.
 
Vaihdoin tuossa omaan kitaraani DiMarzion Tone Zonen tallamikrofoniksi ja kyllä noista dempeistä kiinteämpiä tuli ja sellainen mukava "honotus" siihen taustalle. Eli kunnon alamiddlejytäys mukaan niin ai että. :) En nyt tiedä ratkaisisiko tuo varsinaisesti omaa ongelmaasi. Asiasta tietämättömänä lähtisin neuvomaan jotenkin alamiddletaajuuksien korostamista ja bassoa hieman pois.
 
Särön laadulla on myös merkitystä. Harvemin sirkkelisirinällä olen saanut maittavia demppauksia, kyllä se toimii, kun hakee oikean balanssin gainin ja middlen välillä. :)
 
Edit: Tumpeloisen Oiva ehti näköjään hieman ennen.
 
Niin ja vaikuttaahan tuon käden positio myös aika ratkaisevasti. Se luonnollinen asento löytyy helposti, mutta vaikeampi on saada se optimaalinen asento siinä kielien päällä. Kokeile siirtää muutama sentti kaulan suuntaan kättä tai asettaa käden painopiste kaulan suuntaan. Itselläni tuo toimii.

Edit: Enpä sanokkaan

Juuh onhan se mukava, että dempissä on sitä vääntöä, eikä vain kireä dök, mutta kun sieltä tulee joku sekunnin pituinen tuuttaus perään, menee se överiksi, ja kun taas siirtää kättä lähemmäs kaulaa, siitä demppi-iskusta tulee varsinainen räsähdys, joka ei kuulosta hyvältä sekään. Ihmettelen vain, miten pistin tämän vasta nyt merkille. Vaihdoin kajarit v30:sistä Eminencen GB12:sta, ja pistin merkille, että tuo demppauksen jälkeinen surina kuulosti todella resonoivalta ja sellaiselta, kuin kajarit vetäisivät viimeistään. No, laitoin v30:set takaisin, ja huomasin, että lähes yhtä pahana se oli niissäkin. Händläsivät sen jyrinän paremmin, mutta kyllä se silti häiritsi. Siis kyseessä ei ole sellainen, että demppauksesta vain hiljenisi se surina vähän hitaammin, vaan siitä, että se surina vasta joku muutaman sata millisekuntia demppauksen jälkeen on kovimmillaan. Basso on vahvarin EQ:sta toki täysillä, säröäkin runsaasti, ja middleä liveästi scoopattu, mutta ei se ongelma noita muuttelemalla katoa. Lähinnä se tuuttaus kuuluu sitten enemmän middleistä, kuin bassoista. Pitänee testata jollain toisella kitaralla.
 
Edit: vaikuttaako tuohon kielen vaimentumisen nopeuteen esim actionin korkeus tai jokin vastaava? Onhan tuo .50 kieli normivireessä aika tuhti.

Juuh onhan se mukava, että dempissä on sitä vääntöä, eikä vain kireä dök, mutta kun sieltä tulee joku sekunnin pituinen tuuttaus perään, menee se överiksi, ja kun taas siirtää kättä lähemmäs kaulaa, siitä demppi-iskusta tulee varsinainen räsähdys, joka ei kuulosta hyvältä sekään. Ihmettelen vain, miten pistin tämän vasta nyt merkille. Vaihdoin kajarit v30:sistä Eminencen GB12:sta, ja pistin merkille, että tuo demppauksen jälkeinen surina kuulosti todella resonoivalta ja sellaiselta, kuin kajarit vetäisivät viimeistään. No, laitoin v30:set takaisin, ja huomasin, että lähes yhtä pahana se oli niissäkin. Händläsivät sen jyrinän paremmin, mutta kyllä se silti häiritsi. Siis kyseessä ei ole sellainen, että demppauksesta vain hiljenisi se surina vähän hitaammin, vaan siitä, että se surina vasta joku muutaman sata millisekuntia demppauksen jälkeen on kovimmillaan. Basso on vahvarin EQ:sta toki täysillä, säröäkin runsaasti, ja middleä liveästi scoopattu, mutta ei se ongelma noita muuttelemalla katoa. Lähinnä se tuuttaus kuuluu sitten enemmän middleistä, kuin bassoista. Pitänee testata jollain toisella kitaralla.
 
Edit: vaikuttaako tuohon kielen vaimentumisen nopeuteen esim actionin korkeus tai jokin vastaava? Onhan tuo .50 kieli normivireessä aika tuhti.
 
Suosittelen kokeilemaan sitä basson vähennystä jos se kerran on täysillä. Se vois ehkä auttaa. tai sit se demppaus käden asento. iha mite vaan.

Juuh onhan se mukava, että dempissä on sitä vääntöä, eikä vain kireä dök, mutta kun sieltä tulee joku sekunnin pituinen tuuttaus perään, menee se överiksi, ja kun taas siirtää kättä lähemmäs kaulaa, siitä demppi-iskusta tulee varsinainen räsähdys, joka ei kuulosta hyvältä sekään. Ihmettelen vain, miten pistin tämän vasta nyt merkille. Vaihdoin kajarit v30:sistä Eminencen GB12:sta, ja pistin merkille, että tuo demppauksen jälkeinen surina kuulosti todella resonoivalta ja sellaiselta, kuin kajarit vetäisivät viimeistään. No, laitoin v30:set takaisin, ja huomasin, että lähes yhtä pahana se oli niissäkin. Händläsivät sen jyrinän paremmin, mutta kyllä se silti häiritsi. Siis kyseessä ei ole sellainen, että demppauksesta vain hiljenisi se surina vähän hitaammin, vaan siitä, että se surina vasta joku muutaman sata millisekuntia demppauksen jälkeen on kovimmillaan. Basso on vahvarin EQ:sta toki täysillä, säröäkin runsaasti, ja middleä liveästi scoopattu, mutta ei se ongelma noita muuttelemalla katoa. Lähinnä se tuuttaus kuuluu sitten enemmän middleistä, kuin bassoista. Pitänee testata jollain toisella kitaralla.
 
Edit: vaikuttaako tuohon kielen vaimentumisen nopeuteen esim actionin korkeus tai jokin vastaava? Onhan tuo .50 kieli normivireessä aika tuhti.
 
Tuo selvensi, ehdottomasti liikaa bassoa. Itselläni on ollut samoja juttuja. Iski aina kajarista sellaisen tukkoisen pitkän tuuttauksen. Puhtaasti pistäisin sen basson piikkiin.
 
Edit: Ja en sanoisi, että se kielen paksuus on mitenkään ratkaiseva tekijä. Itselläni on .60 E-kielenä ja normivireessä luonnollisesti tuhti soundi, mutta sitä haenkin. Kompensoin vain pitämällä bassoa mahdollisimman pienellä ja middleä mahdollisimman kovalla. :)
 
Parhaat dempit saa muutenkin middlellä. Basso tuo vaan sitä tuuttauspohjaa, mutta ei kannata liikaa pitää. :)

Ei se basson pudotus auta ennenkuin vetää basson jonnekin alle puolenvälin, jolloin soundista tulee ihan turhan ohut. Käden siirtäminen kovin paljoa tallasta kaulaan päin myös aikaansaa sen, että tulee painettua kieli kiinni mikkiin, joka rusahtaa rumasti. Mikki on siis todella läheläl kieliä, ottaisiko se tuon jyrinän vähemmän herkästi, jos vähän säätäisi sitä kauemmaksi?
 
Ja taas edit : Niin, eihän sitä bassoa tosin luukutusvoluumeilla enää niin paljoa tarvitse kaakotella kai, kun se nyt kuitenkin hukkuu sinne bändimeluun. Lähinnä yksin vähän kovemmalla soitellessa alkoi risoa. En silti millään haluaisi luopua tuosta botnesta, joten pitäisi vissiin jotain behkun eq-pedaalia tms kokeilla, jos saisi sen tuuttaustaajuuden vähän pois, mutta kuitenkin botnet pidettyä. Vaikka sitten alamiddleinä tai jotain. Tämän Fireballin kanssa ei viitsi kauheasti middleä omasta EQ:sta iskeä, tai rupeaa melkoisen yläkireäksi.

Ei se basson pudotus auta ennenkuin vetää basson jonnekin alle puolenvälin, jolloin soundista tulee ihan turhan ohut. Käden siirtäminen kovin paljoa tallasta kaulaan päin myös aikaansaa sen, että tulee painettua kieli kiinni mikkiin, joka rusahtaa rumasti. Mikki on siis todella läheläl kieliä, ottaisiko se tuon jyrinän vähemmän herkästi, jos vähän säätäisi sitä kauemmaksi?
 
Jaa sellane tapaus. No ruuvaa sitä mikkiä sitten hieman alemmas (vai millä tavalla sitten sinun kitarassa sitä lasketaankaan)

Ei se basson pudotus auta ennenkuin vetää basson jonnekin alle puolenvälin, jolloin soundista tulee ihan turhan ohut. Käden siirtäminen kovin paljoa tallasta kaulaan päin myös aikaansaa sen, että tulee painettua kieli kiinni mikkiin, joka rusahtaa rumasti. Mikki on siis todella läheläl kieliä, ottaisiko se tuon jyrinän vähemmän herkästi, jos vähän säätäisi sitä kauemmaksi?
 
EQ:lla tuota voisi olla kiva kontrolloida. Nimittäin karsia alimmat bassot miltei nolliin ja korostaa alamiddlejä sen bassoalueen sijasta. Ei pitäisi tuutata ja soundin pitäisi pysyä tuhtina.
 
Kokeile, jos saisit jostain lainaan jonkin tai osta vaikka Berhingerin EQ-700 niin eiköhän sillä jo saa uusia ulottuvuuksia asian käsittelyyn. :)
 
Edit: Joo, kokeilepa pikaisesti tiputtaa mikin korkeutta vaikka 1-2cm ja katso mitä tulee. Ei se sellaisenaan ongelmaa ratkaise, eli kyllä pitää silti kontrolloida tuota bassoa.

Juuh, kiitoksia neuvoista, Behkun EQ pedaali siis hankintaan. Muistaakseni joku tästä samasta kitarasta (Gibson SG Voodoo) sanoi myös, että jos haluaa tiukan demppisoundin, pitäisi eq:ta iskeä, tosin suositteli suoraan kitaran ja vahvarin väliin, mutta eiköhän se asiaa ajaisi siellä loopissakin. Ongelmaa kun tulee esim siitä, että se tuuttaus toki pistää kielen feedbackaamaan mukana, ja siksi se vaimentuu luukutusvolalla aika vaikeasti.
 
Miten tuo behkun spedu muuten, suhiseeko sietämättömästi tai jotain vastaavaa? Toimiiko se?

Ei taida tosin tuo mikin laskeminen tässä SG:ssä käydä ihan noin vain, kun ei näy tässä plekusuojuksen päällä mitään ruuveja, joista säätää? Jos ovat säädöt alla, pitäisi ensin repiä kielet irti, ja sitten plekusuojus. Taitaapi jäädä väliin :)
 
Ja yhä uusi edit : Taino, nuo yhdet ruuvit voisivat kyllä vaikuttaa. Silti, kaulamikkikin tekee tuota samaa, ja se on alempana, eli tuskin mikin korkeuskaan tuota tekee.

Säröä ja bassoa pois. Ja middleä lisää.

Vaihdoin kajarit v30:sistä Eminencen GB12:sta, ja pistin merkille, että tuo demppauksen jälkeinen surina kuulosti todella resonoivalta ja sellaiselta, kuin kajarit vetäisivät viimeistään
 
Mikä vahvari sulla on? Oli joskus erään putkinupin kanssa samantapainen ongelma nimenomaan alempien sävelten kanssa, ja päätteessä oli joku härveli hajalla.

Tässä tuskastelen juuri, kun palmmuteilla vetää riffejä, ja sinne jokaisen vähän matalamman thumpin perään tulee pitkä Brummmmmmm yleensä e-kielestä. Toki sitä voisi yrittää raivoisasti ja vasemmankin käden sormia apuna käyttäen dempata sitä e-kieltä nopeammin hiljaiseksi, mutta onkohan tähän muita keinoja? Onnistuisiko EQ:lla kitaran ja vahvarin väliin ilman, että samalla tulee leikattua kaikki botne soinnista? Muita ideoita? Ei oikein särönkään vähentäminen ongelmaa varsinaisesti ratkaise.
 
Oletko kokeillut Noice gatella kiristää sitä? ELi niinkuin kaikki jo sanovatkin ensin middlevoittoiseksin soundi ja sitten noise gatella säädät thresholdin (tai siis sen kynnyksen) aika ylös, eli se poistaa jo vähän niitä jälkiääniä. JOssakin säröpedaalissa oli muistaakseni "pinch" nimellä tuo sama feature jo valmiina.

Ei se basson pudotus auta ennenkuin vetää basson jonnekin alle puolenvälin, jolloin soundista tulee ihan turhan ohut.
 
Tämä selvensi jonkin verran, soittelet siis yksin? Eli haluat Rosie O'Donneliakin paksumman soundin, se on ihan ymmärrettävää, mutta bändissä se ohuempi soundi on vain ja ainoastaan hyvä juttu, koska basso hoitaa sen alapääjytinän siellä sitten. Ja tuollainen middlempi soundi erottuu sieltä kaiken muun möykän seasta paremmin ja istuu kokonaisuuteen.

Tämä selvensi jonkin verran, soittelet siis yksin? Eli haluat Rosie O'Donneliakin paksumman soundin, se on ihan ymmärrettävää, mutta bändissä se ohuempi soundi on vain ja ainoastaan hyvä juttu, koska basso hoitaa sen alapääjytinän siellä sitten. Ja tuollainen middlempi soundi erottuu sieltä kaiken muun möykän seasta paremmin ja istuu kokonaisuuteen.
 
Kompaan täysillä. Onhan se kiva leikkiä kitarajumalaa hirmuisella mättöscooppisäröllä mutta kyllä se on bändisoiton seassa kauheaa kuunneltavaa. Menee puuroksi..
 
Bassoa pois ja middleä lisää, sillä siitä pääsee. Se alkushokki on kyllä sitten varmaankin kauhea, kun huomaa sen armottoman rouhean särön kautta, että ei olekaan niin hyvä soittaja kun luuli.. :)
 
Botne bändisoitossa tulee siitä, että soittaa tanakasti ja ryhdikkäästi yhteen. Ihmisen korva on kaikkein herkin juuri noille keskitaajuusrouheuksille. Sieltä se leka tulee kaivaa..
 
Liika särö ja basso vain muhjuunnuttavat äänimaailmaa.

Botne bändisoitossa tulee siitä, että soittaa tanakasti ja ryhdikkäästi yhteen.
 
Amen! Huomasin tämän itsekin kerran vahingossa kun soitin keikalla laina-stäkillä. Omani oli hirveä mujukitaristigurgosoundi (nk. "teinihevi") mutta lainassa ollut stäkki oli perusmarsu. Pelkäsin että nyt tippu ballssit soundista mutta tuolla keikalla huomasin kuinka pätevä bändimme basisti oikeasti olikaan ;)
 
Hyvin treenatut biisit oli todella tykkejä kun jokainen hoiti tonttinsa: basisti ne alataajuudet ja minä röyheät middlesäröt. Ja rumpali piti tahdin kasassa. Sillä kyseisellä bändillä tuo oli paras keikka koskaan.
 
Ja sen jälkeen meikäläinenkin on vähentänyt gainia ja bassoa ja lisännyt middleä ;)