Elektroniikka ja soitinrakennus ›

kun toisessa paikassa väitetään että volymeen tulee logaritminen poti ja toneen lineaarinen.. osa väittää juuri toisin.. esim foomrumilla moni sanoo että volaan logaritmi ja näin niitä myytiin myös sp elektroniikalla..mutta esim viikingmusiikin soitinkorjaaja kuopiossa sanoi että lineaarinen volymeen.. tietoa?

Logaritminen volumeen.

Kuulemma tonessakin logaritminen toimisi loppujen lopuksi paremmin. Molempiin logaritmiset niin ei ainakaan pahasti mene pieleen. Tonella nyt ei muutenkaan ole niin väliä, että toimiiko se ihan tasaisesti. Ainakaan mulle.

kiitos!

Käytämpä hyödykseni tätä toisten aihetta...
Olenko ymmärtänyt väärin, jos väitän, että se lineaarinen potikka "säätyy" tasaisemmin, kun logaritminen?
 
Tietysti, jos joku vielä osais kertoa noiden potikoiden sisuskalujen fyysisen eron, niin sekin valaisisi varmaan kummasti.
 
...että semmosta

Käytämpä hyödykseni tätä toisten aihetta...
Olenko ymmärtänyt väärin, jos väitän, että se lineaarinen potikka "säätyy" tasaisemmin, kun logaritminen?
 
Lineaarinen säätyy sähköisesti tasaisesti, mutta äänen voimakkuuden havaitseminen menee ihmisen päässä logaritmisesti, ni se logaritminen potikka sitten tuottaa lineaarisemman äänielämyksen. :)

katsoin tuota sivua.. ja sain sen käsitysken että logaritsimen potikka lisää esim ääntä ensin vaimeasti ja sitten lopussa on kauhea piikki.. niin eikös se kannattaisi laittaa lineaarinen molempiin vaikka ihmsien pää kuulisi mitä..nini sais säädettyä volymeä ja tonea tasaisesti? nämä on vain lukiolaisen teoreettisia ajatuksia..kertokaa joku joka tietää oikeasti

katsoin tuota sivua.. ja sain sen käsitysken että logaritsimen potikka lisää esim ääntä ensin vaimeasti ja sitten lopussa on kauhea piikki.. niin eikös se kannattaisi laittaa lineaarinen molempiin vaikka ihmsien pää kuulisi mitä..nini sais säädettyä volymeä ja tonea tasaisesti? nämä on vain lukiolaisen teoreettisia ajatuksia..kertokaa joku joka tietää oikeasti
 
Elä usko lukiolaisen teoriota tässä tapauksessa. Jos laitat linearisen volumeeks niin käy niin että kun pikkasen aukaset volumea niin on kaikki pelissä. Sitten ei oikeastaan enään tapahdu mitään potikan asennossa klo 9:stä klo 17

katsoin tuota sivua.. ja sain sen käsitysken että logaritsimen potikka lisää esim ääntä ensin vaimeasti ja sitten lopussa on kauhea piikki.. niin eikös se kannattaisi laittaa lineaarinen molempiin vaikka ihmsien pää kuulisi mitä..nini sais säädettyä volymeä ja tonea tasaisesti? nämä on vain lukiolaisen teoreettisia ajatuksia..kertokaa joku joka tietää oikeasti
 
Eikö se ole tärkeintä mitä ihminen kuulee? Ideana tuossa on juurikin se, että aistimasi äänenpaineen muutos ei ole suoraan verrannollinen äänen intensiteettiin, vaan sen pitää suunnilleen tuplautua, että aistisit selvän muutoksen.
 
Logaritminen potikka ei tosiaan oikeasti ole logaritminen (paitsi ehkä joku ylikallis hifi-potikka), vaan siinä on loiva lineaarinen osa ja jyrkkä lineaarinen osa. Toimii kuitenkin ihmisen korvaan vallan hyvin.

katsoin tuota sivua.. ja sain sen käsitysken että logaritsimen potikka lisää esim ääntä ensin vaimeasti ja sitten lopussa on kauhea piikki..
 
Sait väärän käsityksen. Logaritminen potikka lisää _jännitettä_ ym. tavalla. Äänenpaine taas kasvaa tasaisesti.

No perkules! Pittääpäs hommata sitte vaan logaritmisia. Hyvä kun tuli harhaluulot oikaistua. kiitos!

No perkules! Pittääpäs hommata sitte vaan logaritmisia. Hyvä kun tuli harhaluulot oikaistua. kiitos!
 
Kyllä toneen kannattaa suosiolla laittaa se lineaarinen, eipä tuossa mitään menetä. Ja volumeen tosiaan näin logaritminen. En tiedä mistä tämä "lineaarinen potikka sinne volumea säätämään" -ajatus on tullut.

En tiedä mistä tämä "lineaarinen potikka sinne volumea säätämään" -ajatus on tullut.
 
Hyvin säätää lineaariset volumee mulla. Eikä mee täysille heti.
 
Gibson laittaa muuten kaikkiin historic les pauleihinsa lineaariset volumet.

Hirveesti esitelty mutua ja teorisointia, ja ihan perusteettomia teorioita. Ts, bullshittia. Kuten tämä poppamiehen ajatus:
Jos laitat linearisen volumeeks niin käy niin että kun pikkasen aukaset volumea niin on kaikki pelissä. Sitten ei oikeastaan enään tapahdu mitään potikan asennossa klo 9:stä klo 17
 
Fysiikan tunnilla on oltu, mutta ikinä et ole lineaarista volapotikkaa kokeillut, oletan. Etkä perehtynyt siihen miten volapotikka on kytketty. Logaritminen potikka ei todellakaan säädä jännitteitä tasaisesti eikä logaritmisesti, ja vielä vähemmän mitään desibelejä, se kytkentä on monimutkaisempi.
 
Puhtaita soundeja paljon käyttävät saavat lineaarisella volapotikalla herkemmän alueen volapotikan yläpäähän, kun taas paljon säröä käyttävät saavat fiksumman käyttöalueen logaritmisella potikalla. Puhtaalla kanavalla logaritminen potikka saattaa tuntua siltä, että kybällä tulee lujaa, kasilla jo hyvin hiljaa.
 
Tarkka monimutkaisempi diskanttipäästösuodin volapotikassa tasoittaa logaritmisuutta, joten sen avulla omat logaritmiset volapotikat toimii lineaarisemmin.
 
Lineaarinen potikka tonessa tekee usein sen, että vaikutusalue on vain kierron loppupäässä. Tämä johtuu siitä että tonepotikka on kytketty säätövastukseksi eikä potentiometriksi. Tämä vaihtelee käytettyjen mikkien mukaan.
 
Suosittelen logaritmisia toneen joka tilanteessa, ja koville säröttäjille myös volumeen. Puhtailla ja miedohkoilla säröillä soittaville lineaarinen volume antaa enemmän.
 
Huom! Jos potikat on aina täysillä tai kokonaan pois, valinnalla ei ole mitään väliä.

Logaritminen potikka ei todellakaan säädä jännitteitä tasaisesti eikä logaritmisesti, ja vielä vähemmän mitään desibelejä, se kytkentä on monimutkaisempi.
 
Ei monimutkaisempi, vaan yksinkertaisempi. http://geofex.com/Article_Folders/potsecrets/pottaper.gif
 
Olet oikeassa, että potikan jännitteensäädössä ei jäljitellä logaritmifunktiota. Siinä jäljitellään logaritmin käänteisfunktiota, eli eksponentiaalifunktiota. (huom. jäljitellään)
 
Kunnon kitarakamoissa sisääntuloimpedanssi on niin suuri, että potentiometrin sarjaresistanssilla ei ole väliä, ainoastaan jännitteenjakosuhteella.
 
---------------------------------
 
P=UI, I=U/R ==> P=U^2/R
 
Koska ajettaessa esim. kaiutinta impedanssi on lähes vakio, ovat teho ja samalla äänen intensiteetti siis verrannollisia jännitteen neliöön.
 
Intensiteetin ja äänenvoimakkuuden ("desibelien") suhde taas on:
L=10 lg (I/I0). Koska 10 ja I0 (ihmisen kuulokynnys) ovat vakioita, voidaan sanoa, että äänenvoimakkuus on verrannollinen intensiteetin logaritmiin.
 
Äänenvoimakkuus (äänenpainetaso) on siis verrannollinen logaritmiin jännitteen neliöstä.
En osaa sanoa miltä tuollainen y=log(x^2) käyrä näyttää.
 
Joka tapauksessa "logaritmisen" potikan vaikutuksesta säädettäessä volumea se muuttuu käyrän y=x^2 mukaisesti ja lineaarisella taas y=log(x^2).
 
Menikö kaikki nyt oikein?
 
On asia erikseen, miten ihminen kuulee esim. äänenpainetason tasaisen kasvamisen....

http://img390.imageshack.us/my.php?image=kyrt5tx.jpg
 
Tuossa nyt sitten laskimesta lineaarisen ja (ideaalisen) logaritmisen potikan "äänenpainekäyrät". Kyseessä siis y=4x^2-4 (logaritminen, alla) ja y=log(x^2) (lineaarinen, yllä) käyrät. x:0 - 1 ja y:-4 - 0

Ei monimutkaisempi, vaan yksinkertaisempi. http://geofex.com/Article_Folders/potsecrets/pottaper.gif
Ymmärrän, olet katsonut tuota käyrää, muttet tiedä miten potikka on kytketty. Selittäähän se.
 
Tuo logaritminen, eksponentiaalinen ja lineaarinenkin käyrä EI sellaisenaan muuta kitarasta ulos tulevaa amplitudia. Potikalla ei sellaisenaan säädetä jännitettä, sillä ohjataan kelan indusoima vaihtojännite oikosulkuun. Kitaramikrofoni on DC-resistanssiltaan esimerkiksii 8kohm. Potikan resistanssi on tavallisesti 500kohm. Potikka ja mikrofoni ovat rinnankytkettyinä, toinen pää maassa, toinen + liittimessä. Vahvistimelle menevä karva on potikan pyörijässä, joten järjestelmän resistanssi (yhden volumepotikan kitaroissa) liikkuu potikan asennosta riippuen välillä 0~250kohm. Täysillä ollessa resistanssi on 8kohm.
 
Koska selvästi tunnet fysiikkaa, ymmärtänet että tilanne on täysin eri KUN POTIKKA ON KYTKETTYNÄ.
 
Koska ajettaessa esim. kaiutinta impedanssi on lähes vakio
Noniin, nyt on aika lähteä offarille. Kaiuttimen impedanssi eri taajuusalueilla vaihtelee aikas tosi reilusti:
http://www.passivecrossovers.com/section13.htm
 
Koska 10 ja I0 (ihmisen kuulokynnys) ovat vakioita
 
Mistä lähtien ihmisen kuulokynnys on vakio?! Kuuloalueella kuulokynnys vaihtelee taajuuden mukaan myös vallan rajusti.
 
Menikö kaikki nyt oikein?
 
Kuten ehkä jo sullekin selveni, ei todellakaan. Ottaen huomioon miten paljon jargonia osaat, se olisi niin kovin paljon iskevämpää jos siinä esitetyt faktat olisivat edes lähimain tosia. Tai jos siinä ylipäänsä tiedettäisiin mistä puhutaan.

Tuo logaritminen, eksponentiaalinen ja lineaarinenkin käyrä EI sellaisenaan muuta kitarasta ulos tulevaa amplitudia. Potikalla ei sellaisenaan säädetä jännitettä, sillä ohjataan kelan indusoima vaihtojännite oikosulkuun.
 
Potikka muodostaa jännitteenjakokytkennän, ja se todellakin säätää kitarasta ulos tulevaa jännitettä. Se, meneekö se tuon käyrän mukaan, on eri asia.
 
Mistä lähtien ihmisen kuulokynnys on vakio?! Kuuloalueella kuulokynnys vaihtelee taajuuden mukaan myös vallan rajusti.
 
Kuulokynnys ei ehkä ole vakio, mutta sille on sovittu tietty arvo, jonka mukaan desibeliasteikko toimii. Ilman kiinteää kynnysarvoa koko asteikolla ei voitaisi ilmaista mitään absoluuttisia arvoja. Ymmärsit varmaan itsekin, että tätä arvoa lainaamassasi tekstissä tarkoitettiin.

Ymmärrän, olet katsonut tuota käyrää, muttet tiedä miten potikka on kytketty. Selittäähän se.
Tuo logaritminen, eksponentiaalinen ja lineaarinenkin käyrä EI sellaisenaan muuta kitarasta ulos tulevaa amplitudia. Potikalla ei sellaisenaan säädetä jännitettä, sillä ohjataan kelan indusoima vaihtojännite oikosulkuun.
 
Hyvä että tuli puheeksi. On kaksi tapaa kytkeä volumekontrolli, ulostulo potikan pyörijässä tai mikki potikan pyörijässä. Itse puhuin siitä, että ulostulo on pyöijässä.
Tällöin potikka toimii jännitteenjakokytkentänä ja edustaa mikille vakioimpedanssia.
 
Kitaramikrofoni on DC-resistanssiltaan esimerkiksii 8kohm. Potikan resistanssi on tavallisesti 500kohm. Potikka ja mikrofoni ovat rinnankytkettyinä, toinen pää maassa, toinen + liittimessä. Vahvistimelle menevä karva on potikan pyörijässä, joten järjestelmän resistanssi (yhden volumepotikan kitaroissa) liikkuu potikan asennosta riippuen välillä 0~250kohm. Täysillä ollessa resistanssi on 8kohm.
 
Koska selvästi tunnet fysiikkaa, ymmärtänet että tilanne on täysin eri KUN POTIKKA ON KYTKETTYNÄ.
 
(Nyt kun näköjään puhutaan samasta kytkennästä)
Edelleenkin kunnon kitarakamoissa sisääntuloimpedanssi on niin hemmetin suuri, että potikan asennolla EI ole väliä. Mikille potikka on vaan vastus maahan.
 
Noniin, nyt on aika lähteä offarille. Kaiuttimen impedanssi eri taajuusalueilla vaihtelee aikas tosi reilusti:
http://www.passivecrossovers.com/section13.htm
 
Mistä lähtien ihmisen kuulokynnys on vakio?! Kuuloalueella kuulokynnys vaihtelee taajuuden mukaan myös vallan rajusti.
 
No totta helvetissä taajuus vaikuttaa kaikkeen. Nyt puhuttiin amplitudista...
 
Kuten ehkä jo sullekin selveni, ei todellakaan. Ottaen huomioon miten paljon jargonia osaat, se olisi niin kovin paljon iskevämpää jos siinä esitetyt faktat olisivat edes lähimain tosia. Tai jos siinä ylipäänsä tiedettäisiin mistä puhutaan.
 
Lähinnä kyselin tuota matikkaa, että menikö oikein...
Olisi myös mukavaa, jos sinä pitäisit omat arvailusi muitten tietämyksestä omana tietonasi.