Yleistä keskustelua musiikista ›

Kumpi on mielestänne parempi? Kertokaa myös perusteluita ja mielellään kummankin hyvät & huonot puolet.
 
Tuli aihe mieleen kun tässä vanhempien kanssa keskustellaan että mistä katselen seuraavan iron maidenin keikan/keikat, ja itse olen sillä kannalla että 1 tai 2 keikkaa katsomosta ja 1 kentältä ---> vanhemmat: kaikki keikat katsomosta.
 
Ja lisäksi ihan omasta mielenkiinnosta: Pärjääkö/näkeekö kentältä tälläinen n. 170 senttinen henkilö mitään?

Kenttä tottakai.Sielä ihmisjoukon seassa on mukava röytää.Eihän siellä katsomossa kukaan jaksa kyykkiä.

Sehän riippuu mitä haluat keikalta:
 
- Hyvä soundi: miksauspöydän edessä kentällä
- Hyvä fiilis: eturivissä tosifanien kanssa
- Mukava katselukokemus: katsomo
 
Varsinkin stadionkeikoilla nuo on melkolailla toisensa poissulkevia valintoja.

Sehän riippuu mitä haluat keikalta:
 
- Hyvä soundi: miksauspöydän edessä kentällä
- Hyvä fiilis: eturivissä oikeiden fanien kanssa
- Mukava katselukokemus: katsomo
 
Varsinkin stadionkeikoilla nuo on melkolailla toisensa poissulkevia valintoja.
 
Ja ainakin omalla kohdallani jonkun verran myös musiikkityylistä. Jotain rauhallisempaa on ihan kiva katsella katsomostakin, mutta sitten kun on vauhtia niin on riemastuttavaa olla siellä eturivin tuntumassa.

Kenttä tietysti, katsomoissa mitä on joutunu istumaan, niin saundit on olleet järestään paskoja. Ja tietty vielä se, että monilla jäähallikeikoilla miksaaja katsoo viisaimmaksi panoroida kitarat täysin eri laitoihin, jolloin katsomossa istuessa missaa yleensä toisen kitaran lähes täysin.
 
Fiiliksen puolesta kenttä on myös oiva mesta. Jos nappaa pogoilla, niin eikun eturiviin vaan rynnimään, jos ei, niin yleensä miksauspöydän kohdalta näkeekin jo sitten hyvin ja saunditkin on siinä parhaimmillaan.

Mä olen ollut ISOLLA keikoilla vain pari kertaa, ja kentälle olen aina mennyt. Jotenkin ne liput tulee sieltä ostettua mikäli mahdollista. Jossain mikseripäydän ja lavan välimaastossa olen haahuillut.
 
Muutaman tunnin seisoskelun jälkeen jalat ovat kuitenkin aivan shittinä. Muistan eräänkin kerran Springsteenin keikalla Stadikalla, enkä edes pitänyt musiikista (onneksi lippu oli ilmainen). Koskaan ei ole aiemmin eikä sen jälkeen särkenyt polviin niin perkeleesti. Jatkossa saatan ostaa lippuni katsomoon, jos kyseessä ei ole bändi jonka tahdissa ei ole aivan pakko moshata.

Riippuu musiikkityylistä. Menevämmän musan aikana haluaisin olla kentällä mutta jonkun rennomman musan parissa istuisin mielummin.
 
Pärjääkö/näkeekö kentältä tälläinen n. 170 senttinen henkilö mitään?
 
Aivan varmasti.

En kyllä suosittele Maidenia seuraamaan katsomosta. Itse jouduin 2003 seuraamaan Maidenia aivan takimmaisesta katsomosta, ja siellä meininki oli arvatenkin aika köyhä. Siinä tulee vähän sellainen sivustaseuraajan fiilis, kun näkee bändin vetävän täysillä jossain parin sadan metrin päässä ja itse joutuu kyhjöttämään paikoillaan tuolissa.

.Muutaman tunnin seisoskelun jälkeen jalat ovat kuitenkin aivan shittinä. Muistan eräänkin kerran Springsteenin keikalla Stadikalla, enkä edes pitänyt musiikista (onneksi lippu oli ilmainen). Koskaan ei ole aiemmin eikä sen jälkeen särkenyt polviin niin perkeleesti.
 
Maccan konsertissa stadikalla. Yli neljä tuntia seistä paikoillaan. Kerpule että oli selkä kipeenä sen jälkeen.

Maccan konsertissa stadikalla. Yli neljä tuntia seistä paikoillaan. Kerpule että oli selkä kipeenä sen jälkeen.
 
Metallican keikalla: Jonoon kolmen aikoihin. Konsertti loppui joskus yhdentoista aikoihin. Tuona kahdeksan tunnin aikana istuin 10 minuuttia sisäänpääsyjonotuksen aikana erään betoniporsaan päällä.

Riippuu niin artistista... G3:sta oli kiva kuunnella katsomosta, mutta olihan kentälläkin tuolit... Valitsen kyllä jäähalli- stadion -bändiä kuunnellessa katsomon... Mutta vain jos saa hyvät paikat...

Festareilla on mukava pogota eturivissä jos on hyvä bändi ja yleisöä. Ja yllensähän siellä on. Huonointa on tietysti se että on sääolojen armoilla ja jos eteen muodostuu kaksimetristen kotikaappien muuri niin sitten ei tietenkään nää mitään.
 
Baarikeikalla sitten riippuu pitkälti bändistä. Jos oikein hyvä bändi niin eturivin tuntumaan vaikka mikä olisi että näkee hyvin. Muuten sitten voi olla vähän taaempana, kunhan näkee edes vähän ja kuulee hyvin. (No kuuleminen tuskin on ongelma kun välillä tarvii jo tulppia.) Baarikeikalla voi tuntea itsensä nolaamisen tunteen jos menee pogoamaan eturiviin vaikka yleisöä olisi vain kourallinen. Parin tuopin jälkeen tosin mikään ei tunnu enää miltään, paitsi suosikkibändi hyvältä ja meininki mahtavalta.

Sehän kuuluu asiaan että vähän särkee jalkoja, tai kyllähän se tosin saattaa vähän keikkaa häiritä kun mielessä päällimäisenä on istuminen ja koko ajan vaan pelottaa että kestääköhän pystyssä keikan loppuun.

Tapahtumasta riippuen, mutta yleistäen voisin sanoa että kenttä.
Fiiliskysymys kaipa vain, ei sitä osaa tarkemmin selostaa.

Audioslave oli aika kova olla kentällä eturivissä, kun oman ruhon ja etuaidan välissä oli enimmillään yksi ihminen, sekin omasta porukasta.

Metallican keikalla: Jonoon kolmen aikoihin. Konsertti loppui joskus yhdentoista aikoihin. Tuona kahdeksan tunnin aikana istuin 10 minuuttia sisäänpääsyjonotuksen aikana erään betoniporsaan päällä.
 
Jep, suunnilleen tätä luokkaa. Aina keikat katsonut kentältä mutta tästä lähin tulee riippumaan esittäjästä: jos on vuorossa sellainen "muuten vaan kattomaan" -luokan bändi niin kyllä silloin kallistutaan katsomoon - ihan vaan polvien vuoksi.

Olin Motörheadin keikalla katsomossa ja vaikka Motörhead onkin pirun kova bändi ja kehuttu livemeiningistään, voin sanoa että oli yksi huonoimmista keikoista ikinä. Koko katsomo vain istuu paikoillaan, lähes kukaan ei edes hytky musiikin tahdissa tai huuda mitään. Se oli jotenkin latistavaa. En mene enää ikinä katsomaan mitään isoa bändiä katsomosta.
 
Se kateus kun näkee ne ihmiset siellä eturivissä pomppimassa on käsinkosketeltavaa.
 
Baarissa tai jossain klubilla on tietysti eri meininki.
 
Festareilla taas ei pahemmin katsomoita ole.

Koko katsomo vain istuu paikoillaan, lähes kukaan ei edes hytky musiikin tahdissa tai huuda mitään.
 
Totta turiset, mutta ei sekään hauskaa ole kun kuusi riviä ylempää kaatuu känninen äijä niskaan... Maidenissa '03 (??) kävi näin... Onneksi tippui mun ja kaverin väliin, bootsi vaan vilahti ohimon ohi.. Onneksi ohi...

KENTTÄ.