Studiotyöskentely ›

Tässä tulee raskaamman tavaran kanssa kyllä sekin aika nopeasti eteen, että kun rumpali on tottunut johonkin tiettyyn pedaalisäätöön kahdella erillisellä basarilla niin samaa tatsia ei noin vain taiotakaan satunnaiselle tuplapedaalille. Siis ilman hirvittävää säätörulettia.
 
Ja kun tempot ovat jossain 200+ BPM ja kuviot jotain muuta kuin suoraa löpölöpöä niin kyllä sillä tatsilla on väliä.
 
(Eikä se kahden basarin virittäminen riittävän lähelle toisiaan ole mitään rakettitiedettä sekään. Äänityksethän tehdään aina tuoreilla kalvoilla ja rummut muutenkin huollettuina.)

Tässä tulee raskaamman tavaran kanssa kyllä sekin aika nopeasti eteen, että kun rumpali on tottunut johonkin tiettyyn pedaalisäätöön kahdella erillisellä basarilla niin samaa tatsia ei noin vain taiotakaan satunnaiselle tuplapedaalille. Siis ilman hirvittävää säätörulettia.
 
Eikä sittenkään. Kaksi bassaria on tatsiltaan aivan eri kuin tuplapedaali, koska rumpujen soitossahan ratkaisevaa on, kuinka ne lyö takaisin.
 
Myöskään bassari ei ole se mistä tingitään. Ennemmin sitten vaikka tomit kokonaan pois käytöstä, tai virvelin alamikki, tai mono-overhead.
 
Ambienssin noista nyt poistaisin ekana. Tai no, kysyisin ensin rumpalilta, käyttääkö tämä tomeja ja missä kohden. Jos on pidempään soittanut rumpali, niin saattaa olla ettei niitä tomeja tule kuin joku yksi isku jossain yhdessä biisissä.
 
Jos tomeja ei käytetä, ne kannattaa jättää kokonaan pois siitä humisemasta.

Tähän kohtaan pitää kysyä, et miksi kahden bassarin pitää kuulostaa keskenään samalta?
 
Bassarit trigataan kuitenkin, sama se on miltä ne kuulostaa :D
 
...

Bassarit trigataan kuitenkin, sama se on miltä ne kuulostaa :D
 
...
 
Aivan, ja jos ei trigata niin siksipä juuri.

kun musiikkityylinä on death/trash-metalli, ne täyslaidalliset tomifillit on kyllä aika must. tietenkin olis voinu ne tomit jättää kokonaan mikittämättä ja jättää kaikki overeiden varaan... mutta käykö edellämainittu parimikitys paniikkipatentiksi vai onko parempi jättää kokonaan sitten tomit pois?

kun musiikkityylinä on death/trash-metalli, ne täyslaidalliset tomifillit on kyllä aika must. tietenkin olis voinu ne tomit jättää kokonaan mikittämättä ja jättää kaikki overeiden varaan... mutta käykö edellämainittu parimikitys paniikkipatentiksi vai onko parempi jättää kokonaan sitten tomit pois?
 
En jättäisi pois. Yksi mahdollisuus, jos editointi-innokkuutta löytyy, on leikellä noilta tomipariraidoilta eri tomien iskut omille raidoilleen tietokoneelle (äänitättekö koneelle) ja panoroida nuo raidat sitten.

En jättäisi pois. Yksi mahdollisuus, jos editointi-innokkuutta löytyy, on leikellä noilta tomipariraidoilta eri tomien iskut omille raidoilleen tietokoneelle (äänitättekö koneelle) ja panoroida nuo raidat sitten.
 
Tuo kuullostaa jo sellaiselle hommalle että minun hermoni luultavasti ei tuota kestäis.Luultavasti ne panoroidaan vaan overeista kuuluvien tomien väliin ja toivotaan että kukaan ei huomaa mitään.Viiden biisin käsitteleminen tuolla tekniikalla muiden ruuvvausten lisäksi on jo vähän liikaa.

mutta käykö edellämainittu parimikitys paniikkipatentiksi vai onko parempi jättää kokonaan sitten tomit pois?
 
Parimikitys käy ihan hyvin, eikä panoroinninkaan pitäisi olla ylikäymätön ongelma. Kun kerroit. että setissä on kaksi ylimääräistä tomia, niin lienemme lukemassa neljä etutomia? (Itse edustan koulukuntaa, jonka mukaan kaikki tomit ovat ylimääräisiä...)
 
Sinulla on siis stereo överit. Niiden kautta narulle tallentuu fillin potpotus oikealta vasemmalle. Jos friteeraat oikeanpuoleisen tomiparin hivenen oikealle ja vasemman vasemmalle, luulisi stereokuvan pysyvän ihan mallikkaassa kuosissa.

Ambienssiakin voi jälkiäänittää (worldizing) luukutatte niitä äänitettyjä rumpuja monitoreista ja mikitätte vaikka kahdella mikillä sitä tilaa.
 
Toimiiko tuo tosiaan yhtä hyvin kuin livenä äänitetty ambienssi? Jos ambienssilla hakee sitä jytinää, niin kannattaako monoambienssin sijaan nauhoittaa sitten myöhemmin reampattu stereoambienssi? Entä toimiiko niin hyvin, että uhraa sen monotilamikin vaikka virppaan tai haikkaan? En ole koskaan kokeillut, eikä nyt ole mahdollisuuttakaan, niin siksi utelen.
 
Mitä jos ei rumpunauhoituksissa mahdollista vetää hyvässä tilassa, niin tekee tuon jälkitilamikityksen sitten paremmassa tilassa? vai meneekö puuroksi?

Toimiiko tuo tosiaan yhtä hyvin kuin livenä äänitetty ambienssi? Jos ambienssilla hakee sitä jytinää, niin kannattaako monoambienssin sijaan nauhoittaa sitten myöhemmin reampattu stereoambienssi? Entä toimiiko niin hyvin, että uhraa sen monotilamikin vaikka virppaan tai haikkaan? En ole koskaan kokeillut, eikä nyt ole mahdollisuuttakaan, niin siksi utelen.
 
Mitä jos ei rumpunauhoituksissa mahdollista vetää hyvässä tilassa, niin tekee tuon jälkitilamikityksen sitten paremmassa tilassa? vai meneekö puuroksi?
 
No, mä olen pari kertaa vetänyt äänitysten jälkeen rummut kokoalueen PA:han, ja luukuttanut niin että seinät jytisee ja raplinki rapisee, ja toimiihan se. Soundi on selvästi vähän eri kuin pelkkä ambienssi, mutta aika lailla rok, varsinkin kun viitsii säätää kunnon jytinäsoundit, sellaiset kuin ei ikinä keikalla
;-)
 
Kannattaa jättää siitä jytinämiksauksesta overheadit kokonaan pois, ja keskittyä pelkkiin pönttöihin, mun mielestä. Tekee overeille sitten tilaa keinotekoisesti, jos tarvii.
 
Sitten vain muutama mikki eri korkeuksille ja eri paikkoihin (esim viereiseen rappukäytävään), niin sellaista instant-rankkuutta on valmiina saatavissa, kun raidan avaa.
:-D
 
Tilamikit sitten tilanteen mukaan. Ja heijastuksia kannattaa pitää silmällä. Kaukaakin voi mikittää, tai kulman kautta...

Eikö noita muita rumpuja (tomit ja basarit) voisi myös trigata livenä ja "äänittää" MIDI:nä? Akustisesti ovarit, hihat, virveli molemmin puolin ja tilat, MIDI:nä muut rummut. Triggerit rakentaa itse piezoista tai vaikka konkkakapseleista, aivoina esim. Roland TMC-6 (http://www.thomann.de/thoiw3_roland_tmc6_prodinfo.html).

Kyllä tuplabassareiden käyttöä puoltaa monet asiat tuplapedaaliin verrattuna, joskin nämähän ovat aina soittajakohtaisia kysymyksiä. Jos ei itse soita rumpuja harratuksenaan aktiivisesti, on varmaan vaikea ymmärtää se huikea ero juurikin mistä Kivi aikaisemmin mainitsi, miten rumpu "lyö takaisin" ja miten se reboundin tuntuma ja käyttö vaikuttaa koko soittoon. Minä olen soittanut aina kahdella bassarilla, joskin tuplapedaaliakin on tullut käytettyä. ...ja pedaalit hävitettyä varsin nopeasti em. syystä.
 
Aika huvittavasti joku mainitsi miten kaksi erillistä bassaria tuo äänittäjälle harmia. Eikös silloin mennä perse edellä puuhuun, ja muna opeta kanaa lisääntymään, jos instrumentin soittajan perustarpeet ja soittotavat polkaistaan äänittäjän tarpeiden varjoon? Ehei pojat, ei todellakaan näin!! Se miten bassarit miksataan ja saadaan "soundaamaan" lopputuotokseen on tasan miksaajan ongelma, kuunneltuaan nimenomaan ensin soittajan toiveet ja etsittyään se punainen lanka koko soitosta.
Olisihan se aivan ennenkuulumatonta jos miksaaja alkaisi sanelemaan instrumentin kokoonpanoa ja sen soittotapaa.
 
Olen itse värkännyt aika paljon rumpujen mikittämisen kanssa noin harrastusmielessä, ja uskallan kyllä tältä istumalta väittää että omat bassarini saan halutessani soimaan täysin identtisesti, jälkisointeja myöden. Onkin täysin eriasia taas se, kuka haluaa että ne soi kuin kaksi marjaa. Se pieni ero soundeissa tuo monesti juuri sen dynaamisuuden tunnun ja aitouden leiman siihen soundiin.

Olisihan se aivan ennenkuulumatonta jos miksaaja alkaisi sanelemaan instrumentin kokoonpanoa ja sen soittotapaa.
 
Niin. Kumpikohan tietää paremmin, miten se ääni mikkien kautta tallentuu. Soittaja vai äänittäjä?

Olisihan se aivan ennenkuulumatonta jos miksaaja alkaisi sanelemaan instrumentin kokoonpanoa ja sen soittotapaa.
 
Tähän kohtaan se tietokilpavisan väärä vastaus-summeri.. pprrööööööööö!!! Try again...

Niin. Kumpikohan tietää paremmin, miten se ääni mikkien kautta tallentuu. Soittaja vai äänittäjä?
 
Äänittäjä äänittää parhaaksi katsomallaan tavalla sen instrumentin, jota soittaja aikoo soittaa. "Älä soita banjoa, soita mieluummin mandoliinia", "älä soita tuubaa, käyrätorvi on helpompi äänittää", "me ei laiteta kuin yksi basari, ei oo mikkejä"...
 
Olisihan se aivan ennenkuulumatonta jos miksaaja alkaisi sanelemaan instrumentin kokoonpanoa ja sen soittotapaa.
 
Niin, eihän se ennenkuulumatonta ole, mutta sanelemisen ja ehdottamisen välillä on hienoinen ero.

Aika huvittavasti joku mainitsi miten kaksi erillistä bassaria tuo äänittäjälle harmia. Eikös silloin mennä perse edellä puuhuun, ja muna opeta kanaa lisääntymään, jos instrumentin soittajan perustarpeet ja soittotavat polkaistaan äänittäjän tarpeiden varjoon? Ehei pojat, ei todellakaan näin!! Se miten bassarit miksataan ja saadaan "soundaamaan" lopputuotokseen on tasan miksaajan ongelma, kuunneltuaan nimenomaan ensin soittajan toiveet ja etsittyään se punainen lanka koko soitosta.
Olisihan se aivan ennenkuulumatonta jos miksaaja alkaisi sanelemaan instrumentin kokoonpanoa ja sen soittotapaa.
 
Mä oon samoilla linjoilla...jos maksava bändi on studiossa niin silloin mennään heidän ehdoilla. Äänittäjän tehtävä on tehdä ongelmalle jotain. Mielummin triggaan tublabasarit toisen basarin saundilla(jos yhtenäinen saundi halutaan) kun korjailen editoimalla epätasaisia tuplia. Jos kyseessä on aloitteleva rumpali voi moiset ohjeistukset äänittäjän suunnalta osua oikeaankin, mutta maksavalle asiakkaalle pitää järjestää kuuntelu vaikka vessaan, jos hän siellä haluaa kitarasoolonsa soittaa. Sitäpaitsi olisihan se ***tanan tylsää tehdä kaikki asiat aina samalla tavalla.

Aika huvittavasti joku mainitsi miten kaksi erillistä bassaria tuo äänittäjälle harmia. Eikös silloin mennä perse edellä puuhuun, ja muna opeta kanaa lisääntymään, jos instrumentin soittajan perustarpeet ja soittotavat polkaistaan äänittäjän tarpeiden varjoon? Ehei pojat, ei todellakaan näin!! Se miten bassarit miksataan ja saadaan "soundaamaan" lopputuotokseen on tasan miksaajan ongelma, kuunneltuaan nimenomaan ensin soittajan toiveet ja etsittyään se punainen lanka koko soitosta.
Olisihan se aivan ennenkuulumatonta jos miksaaja alkaisi sanelemaan instrumentin kokoonpanoa ja sen soittotapaa.
 
Tässä ollaan kyllä samoilla linjoilla. Miksi ei samantien iske sähkörumpuja pykälään ja kitarat podin kautta.... ei olis ainakaan mikityshuolia... Mutta vakavissaan kyllähän se on tärkeää että edetään soittajan ehdoilla,Heidän kollektiivin nimihän siihen teoksen kanteen painetaan. Kyllähän se loppupeleissä äänittäjän tehtävä on vähän rengin hommaa.

Asian voi ajatella niinkin päin, että bändi/tuottaja kertoo äänittäjälle, millaista
meininkiä on hakusessa ja äänittäjä sitten ehdottaa parasta ratkaisua tilanteeseen.
Toki se voi soittajista kuulostaa kovinkin erikoiselta, mutta eikös se lopputulos
ole, mikä merkkaa?
Toki asia on toinen, jos bändi/soittajat/tuottaja tietää tasan tarkkaan, mitä haetaan ja miten siihen päästään.
Mutta tollanen "Paina sinä orja siellä vaan sitä äänitysnappia ja pidä pääs kiinni" asenne ei kyllä ole kenenkään intressien mukaista.

Mutta tollanen "Paina sinä orja siellä vaan sitä äänitysnappia ja pidä pääs kiinni" asenne ei kyllä ole kenenkään intressien mukaista.
 
Diivailu on asia erikseen. Hyvässä hengessä pitää yrittää toteuttaa niin, että soittajan on mahdollisimman hyvä keskittyä oleelliseen. Basariesimerkissä ei missään nimessä ole perusteltua poistaa toista basaria käytöstä, vaikka ei olis edes samaa mikkisetuppia molempiin basareihin. Keinot pitää keksiä.