| Aihe: Havana Black(s) Loistava bändi! | |
|---|
|
Uskomattoman hienoa kamaa. Mahtavat saundit. Ja Leiden on kova keppimies ja vielä kovempi laulaja. Kuunnelkaapa vaikka Evil taikka Sunflower. Todella hienoja biisejä. Sääli että tällanen musa on jäänyt niin vähälle huomiolle.
Moniko tunnustaa diggaavansa?
Moses on kova bändi, mutta Strange fruit kovempi!
osta levy josta mediat kohahtelevat!
www.strangefruitband.net |
|
Uskomattoman hienoa kamaa. Mahtavat saundit.
Lähdetään tästä; on tosiaan hienoa musaa, nimenomaan hienoa MUSAA, valitettavasti Havana Blackia vaivaa sama tauti kuin jo edesmennyttä Black Crowesiakin; hyvää kamaa, mutta aika vähän hyviä biisejä. Muoto on usein sisältöä tärkeämpää.
Soundit ei ole ollenkaan niin hyvät, kuin mitä itsekin muistelin niiden olleen, kitaraa ei Leiden ole osannut äänittää ollenkaan, todella kypsän kuuloinen vailla syvyyttä oleva soundi, etenkin kahdella ekalla täyspitkällä. Ja nyt täytyy muistaa, että nämä levyt on äänittänyt mies, joka on katsonut asiakseen neuvoa Eddie Krameria äänityshommissa.
Ja Leiden on kova keppimies ja vielä kovempi laulaja.
Keppimiehestä en tiedä, kova laulaja kylläkin toden totta. Hannun kitaransoittohommathan tais tyssätä, kun teloi kätensä oliksenyt fillarilla kaatuessaan.
Kuunnelkaapa vaikka Evil taikka Sunflower. Todella hienoja biisejä. Sääli että tällanen musa on jäänyt niin vähälle huomiolle.
Evil muuten taitaa olla coverbiisi, mutta nuo molemmat, kuten lähes koko Growing wings, ovat kyllä hienoa musaa. Mutta eihän tuo musa nyt jäänyt yhtään niin vähälle huomiolle silloin aikanaan, ellet tarkoita, että tuollainen musa on jäänyt nykyään vähälle huomiolle.
Niin, eipä taida perinnerockbändejä liiemmin olla. Itsellä ei tule mieleen kuin hieno The Milestones, jota vaivaa myös iskevien biisen puute. Sillähän ei sinänsä ole mitään väliä, jos ei biisit radiossa soi, mutta kun se tuntuu perkele olevan ainoa keino saada itseään kuuluville, etenkään jos ei keikkailu kiinnosta. Havana Blackhan loi itseasiasaa yllättävän paljon mainettaan keikkailemalla, ja eihän tuohon aikaan sitäpaitsi mitään radiosoittohässäköintiä ollutkaan.
Moniko tunnustaa diggaavansa?
Minä, ja diggasin vielä enemmän sillon 80-90-likujen vaihteessa. Ne Blackin keikat oli aina jonkinasteinen tapahtuma Tavastialla.
WHAT IS UNDERSTOOD NEED NOT BE DISCUSSED |
|
Tää on vähän sellasta musaa joka pölyttyy aikojen saatossa.
Älkää toki ymmärtäkö väärin, itse pidän kyllä, eikä se jenkkien läpimurto kauas jäänyt... |
 Oudi
24.12.2004 11:37:57 | |
|
Niin ja tarkoitus oli Käsittääkseni kiertää G'n'R:n kanssa, mutta mönkäänhän sekin kiertue sitte meni. Jätkien bändi treenitkin oli vissiin jossain vaiheessa 8 tuntisia, ikäänkuin 8-16 ( tosin rokkarit taitaa vetää 20-04)
"Oluesta tulee hyvä olo ja asiat tuntuu luistavan" -Matti Pellonpää |
|
Niin ja tarkoitus oli Käsittääkseni kiertää G'n'R:n kanssa, mutta mönkäänhän sekin kiertue sitte meni.
Kaiken takana oli enemmän tai vähemmän herra nimeltä Alan Niven. Hän oli sekä G'n'R että Havana Black manageri, sitten meni sukset ristiin Guns leirin kanssa jonka jälkeen homma hiipui. Hän kuitenkin olisi halunnut jatkaa yhteistyötä Havana Blackin/Hannu Leidenin kanssa ja kaiketi kyseli Leideniltä josko häntä kiinnostaisi sooloura ameriikoissa.
But you've gotta admit, he was one hell of a santa |
|
Kitarasaundista tahtoisin sanoa että: kyllähän esimerkisksi "Long gone boy":n alussa kuulee että nyt on saundia!
Moses on kova bändi, mutta Strange fruit kovempi!
osta levy josta mediat kohahtelevat!
www.strangefruitband.net |
 sirdickyj
24.12.2004 14:44:53 (muokattu 24.12.2004 14:48:50) | |
|
Kitarasaundista tahtoisin sanoa että: kyllähän esimerkisksi "Long gone boy":n alussa kuulee että nyt on saundia!
No näin kyllä on, ja k.o. kappale palaa muutenkin hienosti, antaa viitteitä siitä, miten hienoa kamaa olisi voinut olla tulossa, jos vaan olis äijillä ruuti pysyny kuivana. "Leftovers for the right people", mistäs löytyis? Hannu Leidenhän sanoi itsekin, että kyllähän se on heidän musiikillisesti paras tuotoksensa, ja ainakin "Long gone boy":n sekä jonkun muun biisin, jonka oon kuullu, perusteella on helppo uskoa näin olevan.
Niin, ja vielä tuosta kun arvostelin kitarasoundia ja biisimateriaalia; tottakai Blackillä on hienoja biisejä ja ne sounditkin on ihan o.k. sen ajan mittapuun mukaan, mutta so what? Kun ollaan niin lähellä olla briljantteja, niin vituttaa se kun sitten biisesitä puuttuu substanssia ja soundit ei nyt sit ihan kuitenkaan oo...kaikessa on vähän niinkuin hyydytty kalkkiviivoille. Silti Havana Black pesee kaikenmaailman HIM:it mennen tullen, kyllähän niillä oli perinteitä ja näkemystä aivan eri malliin.
WHAT IS UNDERSTOOD NEED NOT BE DISCUSSED |
|
Jos tää bändi ois ollu jenkeistä niin oispahan vähän eri lailla suosittu. "Se on lottovoitto kun syntynyt on suomessa.."
Moses on kova bändi, mutta Strange fruit kovempi!
osta levy josta mediat kohahtelevat!
www.strangefruitband.net |
|
Kitarasaundista tahtoisin sanoa että: kyllähän esimerkisksi "Long gone boy":n alussa kuulee että nyt on saundia!
Aamen! Tuo on muutenkin aivan loistelias biisi.
There Is A Light That Never Goes Out |
|
Silti Havana Black pesee kaikenmaailman HIM:it mennen tullen, kyllähän niillä oli perinteitä ja näkemystä aivan eri malliin.
Komppaan myös tätä.
There Is A Light That Never Goes Out |
|
Evil muuten taitaa olla coverbiisi, mutta nuo molemmat, kuten lähes koko Growing wings, ovat kyllä hienoa musaa.
Mitkä ovat Havana Blackin parhaat albumit? Growing Wings vai Leftovers? Entäs sitten Faceless Days ja Indian Warrior, minkämoisia ne ovat?
Ajattelin meinaan mennä kirjastoon ja sivistää itseäni suomirokin saralla. Mulla kun toi 90-luku on jäänyt lähes kokonaan väliin.
All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
|
Kovin tuntemani Havana Black -fani on yksi brittiäijä. Tai itseasiassa sen vaimo. Hiemanko yllätyin aikoinaan kun se alkoi tivailemaan kaikkia Havana Black harvinaisuuksia multa. Itse en aikoinaan ko. bändiä sen enempää noteerannut. |
|
Minkäs tyylistä kamaa tuo on? |
|
Ja Leiden on kova keppimies ja vielä kovempi laulaja.
Markku "Crazy" Heiskanen on Havana Blackin kitaristi.
Vastakkaisasettelun aika on ohi. |
|
Markku "Crazy" Heiskanen on Havana Blackin kitaristi.
Näinhän se on ja kova onkin. Leiden kai lähinnä komppaili?
Too Drunk To Fuck |
|
Mulla kun toi 90-luku on jäänyt lähes kokonaan väliin.
Kuulostaa rankalta :-D. Lainaa se Indian Warrior. Toimii! |
sirdickyj
16.02.2006 08:24:11 (muokattu 16.02.2006 08:24:20) | |
|
Mitkä ovat Havana Blackin parhaat albumit? Growing Wings vai Leftovers? Entäs sitten Faceless Days ja Indian Warrior, minkämoisia ne ovat?
Kyllä noi kaikki puolustaa paikkaansa. Mul on sellanen kokoelma ku Legend of the indian warriors tai joku sellanen, siin on ihan hyvä läpileikkaus. Voisin pistää jotain maistiaisia jossain vaiheesa. Messenger tai joku...?
"Niillä mennään mitä on, ja mitä ei oo, ne ostetaan"
-Silvio- |
|
aikavaikea: Kuulostaa rankalta :-D. Lainaa se Indian Warrior. Toimii!
Uraputki- ja perhe-elämä voi olla rankkaa, ainakin harrastusten kannalta :+(
sirdickyj: Mul on sellanen kokoelma ku Legend of the indian warriors tai joku sellanen, siin on ihan hyvä läpileikkaus. Voisin pistää jotain maistiaisia jossain vaiheesa. Messenger tai joku...?
Oukei, palataan jossain vaiheessa messengerin merkeissä.
All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
 Rämppy
16.02.2006 09:53:43 (muokattu 16.02.2006 09:54:16) | |
|
Joo, kyllä oli mahtibändi. Niiden keikka Tavastialla joskus Growing Wingsin aikoihin on jäänyt mieleen ns. huippukeikkana. Munsta kyseessä on kokonaisuudessaan hieno ryhmä, josta kukaan ei loistanut erityisesti (paitsi ehkä H.Leiden laulussa). Heiskasen kitarointi on hanat auki -tyyppistä toimintaa ja erittäin jees, mutta soolot oli usein munsta toisinaan vähän rasittavaa häröilyä. Munsta Heiskanen on enempi riffimiehiä.
Indian Warrioria ja Growing Wingsiä mää suosittelisin tutustumistarkoituksiin. Myös kokoelma käy todella mainiosti.
Eikös Evil ole alunperin Howlin' Wolfin biisi? Saattaa tosin olla alunperin vieläkin vanhempi bluesralli.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Josku 90-luvulla joku brittiäinen musalehti listasi "unohtuneita helmiä" ja yllätys oli melkoinen,kun Havana Blacksin Facelee Days oli siellä mainittu.Taisi olla hyvinkin korkella ko.listalla.
Muinoin lainasin kirjastosta Havan Blacksin amerikan valloituksesta tehdyn dokkarin(VHS).Oli aika synkkää lunastusta.En nyt enää muista mikä sen rainan nimi oli,mutta saattaapi jostain tietokannasta löytyä.
Hyvä bändi se silloin aikanaan oli, noin niinku etenkin siis livenä eli lavalla.
It's allways too Loud |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
