Bassot ›

Kirjoitelkaas vinkkejä sointujen harjoittelemiseen.
Tai aikamääriä, kuinka työlästä sointujen sisäistäminen on?
 
Kaipaan jotain metodia tai hyvää tapaa, jolla harjoitellaan sointuihin liittyvät sävelet niin hyvin, että vedettäessä suoraan sointulapuista on kyky käyttää luovasti muitakin säveliä kuin perus ja kvintti. Esimerkiksi tällaista Bass-Encyclomedia - kirjaa kehutaan hyväksi. http://www.bassbooks.com/shopping/shopexd.asp?id=514

Mutta itselle tuntuu älyttömän turhauttavalta kahlata tällaista opusta läpi - edetä hitaasti sointujen kanssa. Miten lie musiikkkiopistoissa edetään... Kannattaisi kait olla hidas ja järjestelmällinen? Mihin keskittyä sointuja tai skaaloja harjoitellessa?
 
Miten voi nopeuttaa ennakointia lapuista soitettaessa, oletteko keksineet hyviä harjoituskäytäntöjä?
 
Itse olen kokenut viime aikoina hyödylliseksi korvan kehittämisen Earmaster-ohjelmalla http://www.earmaster.com Sitten oppii kuulemaan, ja jotensakin ennakoimaan, minkä asteinen sointu on tulossa.

Itselläni on toiminut kitaran ja koskettimien soittelu. Sointuja soittelemallahan niitä sointuja parhaiten oppii. Pianolla oppii noita perusteita miten ne soinnut rakentuu ja kitaralla pääsee sitten lähemmäksi basson soittoa niiden sointujen kanssa. Totta puhuen koskettimien kanssa olen melkoinen tumpelo.
 
Ja sitten vaan sillä, että soittaa Paljon...
 
Nämä siis omakohtaisia kokemuksia. Kouluja käyneillä on varmaan parempia neuvoja.

Väittäisin, että viikossa olet jo paljon fiksumpi. Otelauta on varsin symmetrinen kaveri, eli helpointa on opetella visuaaliset kaavat. Aika pitkälle pääset kun muistat seuraavat asiat:
 
1. kolmisoinnut, duuri ja molli
a) duuri: perusääni, suuri terssi, kvintti esim. c, e, g
b) molli: perusääni, pieni terssi, kvintti esim. c, es, g
 
2. seiskasoinnut, lisää edellisiin esimerkkeihin neljäs sävel, samalla "jokatoinen"-systeemillä
a) C7: perusääni, suuri terssi, kvintti, pieni septimi esim. c, e, g, bb
b) Cmaj7: perusääni, suuri terssi, kvintti, suuri septimi esim. c, e, g, h
 
Bassolinjoja tehdessä kannattaa seitsemättä säveltä käyttää, vaikka kyseessä ei varsinainen seiskasointu olisikaan. Duuriin käy maj7:n sävelet ja molliin 7:n sävelet, pienellä terssillä tosin. Ja oktaavi (asteikon kahdeksas sävel) käy aina. Eli näillä tiedoilla löytyisi jo viisi säveltä per tahti, luulisi pärjäävän?
 
Sisäistä alkuun nuo ja opettele hahmottamaan ne otelaudalta ikäänkuin asemina. Joku joka osaa voisi näistä tehdä vaikka tabit?
 
Ja sori jos liian helppoa yritän selvittää ;)

Mulla on tylsää, joten:
 
C-duuri:
 
 
 
 |      |       |       |   
|-------------------------------|
|-------2-------5---------------|
|3------------------------------|
|-------------------------------|
 
C-molli:
 

 
 |       |       |
|-------------------------------|
|--------1-------5--------------|
|3------------------------------|
|-------------------------------|
 
C7:
 

 
 |       |       |       |
|------------------------3------|
|--------2-------5--------------|
|3------------------------------|
|-------------------------------|
 
Cmaj7:
 

 
 |       |       |       |      
|------------------------4------|
|--------2-------5--------------|
|3------------------------------|
|-------------------------------|
 
C-molli 7 :
 

 
 |       |       |       |       
|------------------------3------|
|--------1-------5--------------|
|3------------------------------|
|-------------------------------|
 
Ylläolevissa varsinkin mollin sormitus on erilainen mitä itse käyttäisin, mutta tuleepahan pointti paremmin selville.

1. kolmisoinnut, duuri ja molli
a) duuri: perusääni, suuri terssi, kvintti esim. c, e, g
b) molli: perusääni, pieni terssi, kvintti esim. c, es, g
 
2. seiskasoinnut, lisää edellisiin esimerkkeihin neljäs sävel, samalla "jokatoinen"-systeemillä
a) C7: perusääni, suuri terssi, kvintti, suuri septimi esim. c, e, g, bb
b) Cmaj7: perusääni, suuri terssi, kvintti, pieni septimi esim. c, e, g, h
 
Onks ton duuriskaalan siskan nimi tosiaan pieni septimi, eikä toisinpäin?
 
Bassolinjoja tehdessä kannattaa seitsemättä säveltä käyttää, vaikka kyseessä ei varsinainen seiskasointu olisikaan. Duuriin käy maj7:n sävelet ja molliin 7:n sävelet, pienellä terssillä tosin. Ja oktaavi (asteikon kahdeksas sävel) käy aina. Eli näillä tiedoilla löytyisi jo viisi säveltä per tahti, luulisi pärjäävän?
 
Sisäistä alkuun nuo ja opettele hahmottamaan ne otelaudalta ikäänkuin asemina. Joku joka osaa voisi näistä tehdä vaikka tabit?
 
Ja sori jos liian helppoa yritän selvittää ;)
 
Hyvinhän sä ton selvitit. Henk.koht. en mitään bassolinjoja ajattele tai rakentele, mutta rokkibasssoa soittaessa tulee duuribiiseissä nyt lähemmän tarkastelun perusteella käytettyä k.o. duurisoinnun perusääntä, kvinttiä ja kutosääntä. Niinkö vaikka D;A;H.

Onks ton duuriskaalan siskan nimi tosiaan pieni septimi, eikä toisinpäin?
 
Munkin mielestä toi maj viitta kait major 7. Elikä suuri septimi. Muuten kyllä mainio kirjoitus. Itse käytän usein duurisoinnuissakin pientä seiskaa (jos ei siis ole maj7 soinnusta kyse), eli esim C duurin päälle Bb. Ja vitosen kautta neloseen on kans ihan kivan kuulonen usein. Varsinkin jos sen nelosen kautta pääsee kivasti seuraavaan sointuun.
 
Mutta joo siis jotain tollasta... Paha tällasia on ruveta selitteleen.

seiskat olin lyönyt väärinpäin, nyt on erhe korjattu.

Ja vitosen kautta neloseen on kans ihan kivan kuulonen usein.
 
Kakkosen kautta ykköseen on aika hyvä kans!

Kakkosen kautta ykköseen on aika hyvä kans!
 
Yleensä toisinpäin. Kiree on paree.

Kakkosen kautta ykköseen on aika hyvä kans!
 
Kuullostaa ihan jäsen CW :lta ( tähän hymiö)

Kuullostaa ihan jäsen CW :lta
 
Kaatakaa itellenne vaan, tana.

Joo. Jatketaampa. Tai selitetään, mitä oikeastaan tarkoitin:
 
Oletetaan, että kaikki dimit ja 11:set, 13:set, kuutoset sussit ja muut selvillä, ja pystyy niitä käyttämään, kun on reilusti aikaa kelata bassolinjaa ja kuviota.
 
Havaitaan, että eihän tää vielä riitä. Yleensä _ei ole aikaa kelata_! Pahimmassa tapaukesssa pitää vaikka soittaa suoraan korvakuulolta ja havaita, että joo, tähän varmaan tulee V7, ja sitten I:een... Niin, halusinkin siis tiedustella, millä tavalla tai metodilla tai ylipäätään miten kannattaisi harjoittaa sointutietämystään nopeammin sovellettavaksi?
 
- soittaisko vaikka maj7:koja niin kleen hitaasti joka päivä kuukauden ajan 15 min
- tekiskö sointukiertojen päälle bassolinjoja
- kelaisko jotain walking-bass patterneja pikkuhiljaa tempoa nostaen
 
Voinhan tehdä kaikkea tätä. Olisinkin valmis myöntämään, että kyselen tyhmiä, paitsi: En ole koskaan juurikaan harjoitellut sointuja, vaan soitellut. Nyt kun kerrankin olisi motivaatiota harjoitella, niin olisi kiva tietää josko sointujen kunnolla sisäistämiseen on jotain fiksuja tapoja tai periaatteita.
 
???
 
Sen sijaan olen valmis myöntämään, että soitin monta vuotta pelkästään "selkärangalla", koska jamibassottelu vaan on niin mukavaa. Keksin vasta hiljan, että voisihan sitä aivojaankin käyttää! :)

- tekiskö sointukiertojen päälle bassolinjoja
 
Sanoisin, että hyvä idea. Eikä kannta unohtaa ihan vaikka perus blues-kaavaa. Siihenkin saa paljon kivoja koukkuja kun heittää väliin ihan "vääriä" säveliä...
 
Sen sijaan olen valmis myöntämään, että soitin monta vuotta pelkästään "selkärangalla", koska jamibassottelu vaan on niin mukavaa. Keksin vasta hiljan, että voisihan sitä aivojaankin käyttää! :)
 
Allekirjoitan. :)

Joo. Jatketaampa. Tai selitetään, mitä oikeastaan tarkoitin:
 
Oletetaan, että kaikki dimit ja 11:set, 13:set, kuutoset sussit ja muut selvillä, ja pystyy niitä käyttämään, kun on reilusti aikaa kelata bassolinjaa ja kuviota.
 
Sus:it ja addit...jaa, tuntuu hiukan vieraalta käsitteeltä meikäläiselle basson kanssa.
 
- soittaisko vaikka maj7:koja niin kleen hitaasti joka päivä kuukauden ajan 15 min
- tekiskö sointukiertojen päälle bassolinjoja
- kelaisko jotain walking-bass patterneja pikkuhiljaa tempoa nostaen
 
Eiköhän sitä soittaessa tule tehtyä noita kahta viimeksimainittua ihan väkisinkin, joten itse äänestän niitä.

Havaitaan, että eihän tää vielä riitä. Yleensä _ei ole aikaa kelata_! Pahimmassa tapaukesssa pitää vaikka soittaa suoraan korvakuulolta ja havaita, että joo, tähän varmaan tulee V7, ja sitten I:een... Niin, halusinkin siis tiedustella, millä tavalla tai metodilla tai ylipäätään miten kannattaisi harjoittaa sointutietämystään nopeammin sovellettavaksi?
 
Yleensä jameissa on sävellaji selvillä, eli teoriakirja kouraan ja tutkimaan eri sävellajien sointurakennetta. Asiaa helpottaa sekin, että suurin osa musiikista on kaikkea muuta kuin arpomista, aika pitkälle samoilla kaavoilla mennään. Yksinkertaisimpana esimerkkinä juuri tuo blues-kaava. Jazzissa esim. II-V vaihtoja tulee vastaan koko ajan, yritä hahmottaa miltä eri sointuvaihdokset kuulostavat.