Kitarat: soittaminen ›

miten tunnistan sävellajin että meneekö biisi C:sta vai mahdollisesti A:sta?Tämmöstä se on ku ei oo ikinä ollu teoria tunneil

miten tunnistan sävellajin että meneekö biisi C:sta vai mahdollisesti A:sta?Tämmöstä se on ku ei oo ikinä ollu teoria tunneil
 
C-Duuri - Ei ylennyksiä/alennuksia
C-Molli - c, d, eb, f, g, ab, hb, c
A-Duuri - a, h, c#, d, e, f#, g#, a
A-molli - Ei ylennyksiä/alennuksia
 
Sitten korvaa kehiin, jos kuullun perusteella pitää keksiä, mistä menee.

Jatkokysymys jota varten en ole uskaltanut kysyä ennen. Mikä on sävellaji? :D.
Aina sanotaan "se o semmonen että joku piisi menee esimerkikse sävelläjista a". Mutta tämä ei mun mielestä vastaa kysymykseen.

kyl mä nyt jonkun verran sentää tiiän :P
 
No sitten kuuntelemalla vain. Ajatuksen voimallako ajattelit, jos ei ole nuotteja tai biisiä ei kuule?

joo kyl mä nyt älyän ton jutun jo aika hyvi
kiitoksia avusta

perusteoriaa sävellajeista (duuri & molli):
 
Sävellajin määräävät nuottien keskinäiset suhteet. Esimerkkinä C-duuri eli "pianon valkoiset koskettimet" (Alkaa perussävelestä eli C:stä)
 
C-D-E-F-G-A-H-C
 
Jos tarkastelemme sävelten keskinäisiä suhteita, saamme duuriskaalan :
(numero nuottien välissä ilmaisee puolisävelaskeleiden määrän nuottien välissä)
 
C-2-D-2-E-1-F-2-G-2-A-2-H-1-C
eli
2-2-1-2-2-2-1
 
jos haluamme duuriskaalan jostain toisesta sävelestä, aloitamme skaalan perussävelestä ja säilytämme sävelten keskinäiset välit yhtä suurina. Esim D-duuri:
 
D-E-Fis-G-A-H-Cis-D
 
edelleen 2-2-1-2-2-2-1
 
Näin muodostetaan siis duuriskaala.
 

 
(Luonnollinen) molli
 
Esimerkkinä A-molli, taas "valkoiset koskettimet", mutta perussävel on eri paikassa:
 
A-H-C-D-E-F-G-A
 
sävelten väliset suhteet:
 
A-2-H-1-C-2-D-2-E-1-F-2-G-2-A
eli
2-1-2-2-1-2-2
 
molliskaala jostai muusta, esim D:stä:
 
D-E-F-G-A-Ais-C-D
 
edelleen 2-1-2-2-1-2-2
 
ja näin molliskaala

miten tunnistan sävellajin että meneekö biisi C:sta vai mahdollisesti A:sta?Tämmöstä se on ku ei oo ikinä ollu teoria tunneil
 
Biisit useimmiten päättyvät sävellajin perusääneen. Aloitusnuotti on aika usein myös perusääni mutta voi olla jokin muukin. Jos tarkoitat nuotteja, niin opettele kvinttiympyrä, mutta tässä pieni muistin apuväline kitaran kieliä käyttäen:
 
1. Opettele ulkoa että C-duurissa ei ole yhtään risuaitaa nuottiviivastossa.
 
2. Ohemmasta kielestä paksumpaan kulkien ja aloittaen G-kielestä:
G-duuri (muistiapu G-kieli) 1 kpl risuaitoja nuottiviivaston alussa
D-duuri (muistiapu D-kieli) 2 kpl
A-duuri (muistiapu A-kieli) 3 kpl
E-duuri (muistiapu E-kieli) 4 kpl
 
Tässä varmaan ne tavallisimmat duurit. Rinnakkaisissa molleissa voi olla sama merkintä, mutta nää opettele vaikka kvinttiympyrästä tai tsekkaa mikä on sävellajin seksti (ko duuriskaalan kuudes ääni) tää on aina duurin rinnakkaisen mollin perusääni, esim G-duurin 6. = E - > Em. Alennusmerkeillä jos merkattu tsekkaa kvinttiympyrästä.

Tuolta löytyy teoriaa (FAQ)
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/threads.php?c=39

Edelliseen postiini lisäyksenä vielä tällainen muistikikka:
 
Sävellajin mukaan tuleva uusi risuaita tulee aina ko. duurin *7. sävelelle*.
 
Tämä 7. sävel on duurissa puoli sävelaskelta perusäänen alapuolella eli kitarassa yksi nauha alaspäin. Esim. G-duurissa siis #F. Nuottiviivastossa ensimmäinen risuaita on siten #F kohdalle.
 
Samalla periaatteella kahden risuaidan tapauksessa: D:stä puoli sävelaskelta alaspäin on C# eli toinen risuaita nuottiviivastossa on C# kohdalla jne. jne.
 
Jos löydät tuon seiskan niin siitä muuten löytyy saman tien elon laskuopin mukaisesti se 6. ääni kokosävelaskel (kaksi nauhaa) alaspäin seiskasta. Tässä mollissa oli sama määrä risuaitoja nuottiviivastossa.

Varmaan tyhmä kysymys, mutta miksi tällaiset asiat täytyy selvittää moneen otteeseen eri puolilla foorumia, varsinkin kun ne on yhdessä kirjoituksessa kattavasti selitetty. Eikö linkki siihen selitykseen riitä?

Varmaan tyhmä kysymys, mutta miksi tällaiset asiat täytyy selvittää moneen otteeseen eri puolilla foorumia, varsinkin kun ne on yhdessä kirjoituksessa kattavasti selitetty. Eikö linkki siihen selitykseen riitä?
 
Tyhmä vastaus. Tää sävellaji juttu saattaa olla äkkinäiselle varsin kinkkinen pähkinä. Voi olla, että siitä on jopa lukenutkin monta selitystä, muttakun sen selittäminen on aika moniulotteinen juttu.
 
Tarkoitan siis, että saattaa olla asia, joka ei esim. mulle aukeais jonkun tietyn kirjan tai ihmisen selittämänä, Saattaa jopa kuvitella, että tää on mulle liian vaikea asia, mutt sitt tulee joku toinen tyyppi ja selittää sen omalla tavallaan ja juuri sillain, että homma valkenee mullekki. Sitt taas joku toinen ei saata tästä edellisen esimerkin selityksestä ymmärtää mitään...jne.
 
Eli ajatusmalleja ja oppimistapoja on vaan niin paljon.

Tätä(kään) ongelmaa ei olisi jos olisitte ennen kitaran aloitusta soittaneet jokusen vuoden pianoa ;)
 
Nuotteja en itsekään tykkää lukea mutta pianon koskettimilla koko sointusonta on äärettömän helppo hahmottaa.

Tätä(kään) ongelmaa ei olisi jos olisitte ennen kitaran aloitusta soittaneet jokusen vuoden pianoa tai opiskelleet ensin EDES hetken aikaa perusasioita. Mikään ei ole niin pahaa perse edellä puuhun menemistä kuin aloittaa soittamista tiluttamisella tai minkäänlaisella sooloilulla.