Kitarat: kitarakamat ›

Kaverini (rumpali) sai joululahjaksi Harley Bentonin akustisen. Ihan hyvähän sillä oli soittaa, mutta ylä-e-kielellä oli 7. välistä lähtien epävireisiä ääniä (miten se on mahdollista, muuten?) ja kaula oli röydetty bodyyn aika kauniisti kiinni.
 
E: Sanoin kitarasta "Paska kitara, mutta muuten hyvä."

Ensimmäiseksi kitarakseni ostin Harrikan...
Vire ei pidä.
Joskus kovilla äänillä kuuluu kovaa naksutusta (pysyy tosin tahdissa se ääni).
Ikävästi taitaa lisätä jonkun paskaisen korinan siihen hyvän äänen päälle mitä vahvistin yrittää ulos suoltaa.
Vire ei pidä. :D
 
On se muuten hyvä mutta kun se on jotenkin niin huono. Ainoa ja rakkain kitara tosin.
 
Itse raaputin pois tekstin Harley Benton kitarasta. En ole ihan varma mutta soundi parani 1%.

Helvetti kun niiltä on varastoista loppu nuo HB:n 7-kieliset. Olisin testiksi ja leluksi tahtonut ostaa sellaisen.
 
Itsekkin on 7-kielinen kovasti houkutellut. Sais ihan huvikseen rimputella seiskakielisellä eikä ees maksaisi paljon. http://www.thomann.de/thoiw3_harley … frbk_7string_egitarre_prodinfo.html tuota siis tarkoitan, eikä noita taida muita ollakkaan.

Ostin muutama vuosi takaperin Bentonin MSF303-mallisen sähkökitaran. Mikit soundasivat todella pahalle, joten pistin humbuckerin tilalle EMG-81 ja kytkin singlecoilit pois käytöstä. Floikka piti lukita heti jos tahtoi kitaran pysyvän vireessä. Yläsatula piti vaihtaa ja potikannupit on kiinni sinitarralla.
 
Tällä hetkellähän tuo HB tosiaan on osissa. Nauhat oli tukevasti kiinni otelaudassa (Kuulin joskus, että jollain oli nauha tipahtanut kesken soiton) ja muutenkin kaikki tuntui olevan kunnossa. Kohta saadaan selville rungon materiaali.

Itsekkin on 7-kielinen kovasti houkutellut. Sais ihan huvikseen rimputella seiskakielisellä eikä ees maksaisi paljon. http://www.thomann.de/thoiw3_harley … frbk_7string_egitarre_prodinfo.html tuota siis tarkoitan, eikä noita taida muita ollakkaan.
 
Joo, tätä minäkin aattelin. Kyllä J&D:ta saisi pariin sataan seiskana, mutta melkeinpä pitäisi tuollainen harrikka ostaa kun koko valmistaja kummastuttaa kovasti. Voisi lyödä kaksi kärppää yhdellä kuulalla, tarkastaa mitä laitteita nuo harrikat on ja leikkiä saada leikkiä seiskalla.
 
J&D olisi kyllä varma valinta, ainakin tuo niiden basso on aivan tolkuttoman laadukas hintaisekseen.

Arvon ukko on hyvä ja kertoo missä Harley Bentonia pääsee testaamaan ennen ostamista.
 
Ja kuinka monella on siihen mahdollisuus omalla paikkakunnallaan ilman suurempia lisäkustannuksia? Vastaukseksi riittänee "yli/ali 50%"
 
Helsingissä bändikeskuksessa. Se on taas eri asia kuinka moni lähtee sitä esim. kainuusta testaamaan. Mutta eihän se ole ongelma. Tilaat soittimesi saksasta thomanilta ja jos ei tyydytä niin lähetät takaisin. Jos taas tyydyttää niin silloin ei liene ongelmia.

Ou jee.Ostin aikoinaan tuollaisen: Harley Benton HBS300TBL kitaran kun viidelläkympillä sain.Ennakkoluuloja löytyi kyseistä laitetta kohtaan ja ihan täysi paskahan se olikin.Viimeistely on ihan hirvittävä.Floikkaa ei juurikaan voi käyttää ja elektroniikka pamahti kahden viikon jälkeen.Hieno peli kaiken kaikkiaan. x)
No, kun lukitsee tallan eikä käytä sähköjä tuossa niin menee jonkin asteisesta nuotiokitarastapenkistäpulkasta.Harley Benton ja roimasti mielikuvitusta on täydellinen yhdistelmä.Mutta jos nyt oikeasti haluaa ihan toimivan soittopelin niin kannattaa katsella tuolta torilta.

Eip. Mulla on HB-sähkökitara jossa on runko aitoa vaneria.

Ja mikä on malli ja tuotekoodi?
 
Mistä ne voi löytää tuosta kitarasta?
 
Oletin, että tiedät, mitä olet ostanut, jolloin voi katsoa vaikka kuitista. Mistäs siitä kitarasta sitten näkee, että se vaneria? :-} Lukeeko kitaran kannessa? HB:n puoliakustisissakin on tiettävästi kannet kokopuuta vaikka takapuoli olisikin vaneria.

Kun "pääkitarani" Epin LP-kopio oli korjauksessa, tilasin thomannilta alle satasen harley bentonin SG-kopion. Kitara yllätti laadultaan, kun ottaa huomioon paljonko paskaa siitä puhutaan. etenkin nyt, kun vähän aikaa sitten madalsin tallaa itselleni sopivaksi, käy HB ihan reissukitarasta. ihan ok peli siis.

On HB myös kitara, ja se on semmonen juttu: Jos ei osaa soittaa niin ei osaa, jos osaa niin osaa. Muistakaa, Soittaminen on enemmänkin soittajasta kiinni. Jos ei ole mikään mailman paras soittaja, soitto HB:llä tuntuu melko samanlaiselta kun joku muu. Jos osaa soittaa hyvin niin myönnän että sitten Benton ei ole soittajansa veroinen, eli saundi ei ole niin hyvää mitä haluaisi, ei niin hyvää mihin soittajan oikea "soittokapasiteetti" pystyy. Eli aloittelijoille suosittelen Harley Bentonia.

Kaverilla oli Harley Bentonin sähkökitara, tai on vieläkin jossain kaapissa.
Vireeseen sitä ei saanut oikeastaan mitenkään ja käteen se ei tuntunut edes oikealta kitaralta.
Vahvistimen lävitse se ei kuulostanut yhtään sen paremmalta, aivan kuin basso- ja diskanttisäätimet oli säädetty lähes nollaan.
 
Jos ja kun soittaharrastusta aloittaa, niin tärkeintä olisi ostaa kohtuullinen kitara joka pitää vähintään virettä. Moni jättää hyvän harrastuksen kesken, kun kitara täytyy virittää heti muutaman soinnun jälkeen ja aloittelijoille se on yleensä vaikeaa.

Oletin, että tiedät, mitä olet ostanut, jolloin voi katsoa vaikka kuitista. Mistäs siitä kitarasta sitten näkee, että se vaneria? :-} Lukeeko kitaran kannessa? HB:n puoliakustisissakin on tiettävästi kannet kokopuuta vaikka takapuoli olisikin vaneria.
 
Ei ainakaan kuitista näe onko vaneria ;)
Ostin tuon kirppikseltä, ei hajuakaan mikä malli mutta stratokopsu, sunburst. Läpeensä vaneria. Kaula on vaahteraa ja otelauta ruusua. Hyvä kaula, saatan vaihtaa joskus toiseen runkoon jos innostun.

On HB myös kitara, ja se on semmonen juttu: Jos ei osaa soittaa niin ei osaa, jos osaa niin osaa.
 
Varsin syvällisesti ajateltu. x)
Onhan tuokin tavallaan totta mutta ei taida antaa kitaroinnin aloittamiselle kovin hyvää pohjaa jos kitara leviää käsiin, ei pysy vireessä saati ei edes virity kunnolla.
Siinä sitä ollaan kun vasta-alkaja turhautuu kahden päivän taistelun jälkeen ja ryhtyy basistiksi. ;)
Mielummin nyt säästää sen 100-200 euroa enemmän ja ostaa vaikka käytetyn Iban tai epiphonen.Laatu paranee huomattavasti verrattuna "Harrikkaan" eikä ne verisuonetkaan sieltä ohimoista napsahtele niin helposti katki.
Toki Harley Bentoneissa voi olla ihan ok yksilöitä, sitä en kiellä mutta huomattavasti suurempi todennäköisyys sieltä on saada säkillinen paskaa kuin mitä että ostaisi vähän laadukkaamman lähimmästä musaliikkeestä.Tällöin myös kitaran saa testata itse.

Mun mielestä ei ole kysymys soitttotaidosta. Ei laadukkaan (Merkistä riippumatta, jos se onkin HB niin silti neuvon satsaamaan malliston laadukkampaan luokkaan.) soittimen hankkimiseen tarvita mitään tiettyä soittotaidon tasoa. Kyllä harrastajakin pystyy löytämään niitä nyansseja, ei siihen tarvitse saavuttaa mitään sen kummempaa tasoa. Minulle tärkeintä soittamisessa on että nautin siittä itse. Itse ostan soittimia pidempiaikaiseen käyttöön, siis kymmeniksi vuosiksi.
 
En minä näe siinäkään mitään pahaa jos "Isukki ostaa lapselleen Gibsonin" Itse kahden musiikia harrastavan lapsen isänä tiedän konkreettisesti kuinka mitätön on instrumenttiin käytetty rahasumma verrattuna kaikkiin muihin menoihin, vaikkapa soittotunteihin. Minkä ihmeen takia ei lapselleen kunnon soitinta ostaisi jos se taloudellisesti on mahdollista? Vaikka itsekkin olen aloittanut huonolla soittimella, ei se tarkoita sitä että kaikkien pitäisi sama Via Dolorosa kulkea.
 
Itse olen kiitollinen siittä että ystäväni joka on ammattimuusikko opasti minua heti rämpyttelyn alkupuolella ostamaan laadukkaan soittimen. Edelleen tuo kitara minulla on ja olen sitä räpsytellyt yli 20 vuotta, silti saisin siittä edelleen moninkertaisen hinnan siihennähden mitä olen maksanut. Ei se minusta parempaa soittajaa ole tehnyt, mutta ei näitten vuosien aikana ole tarvinnut mitään soittimen toimivuuteen liittyvää miettiä.
 
Mikään ei estä etteikö halvallakin soittimella opi soittamaan tai etteikö siittä yhtälailla nauttisi, mutta minun käsitykseni mukaan kunnon instrumentti on tuossa kyllä avuksi. Ei kenenkään ainakaan pidä tuntea syyllisyyttä siittä että omistaa "liian hyvän" soittimen taitoihinsa nähden. Saati sitten että lapsellensa ostaa turhan arvokkaan instrumentin.
 
Että tälleen, soittaminen on kuitenkin tärkeintä. Välineistä on hauska puhua, mut ei ne pääasia ole. Jokaisen mielipide on oikeutettu, minusta tällainen keskustelu on hyvää. Jokainen poimikoon tästä sen minkä saa.

Les Fenderillä erittäin hyviä kommentteja.
 
Ja näihin muihin:
Tilaat soittimesi saksasta thomanilta ja jos ei tyydytä niin lähetät takaisin.
 
Varmista tuo ennen tilausta, palautusoikeus ei koske kaikkia tuotteita, vaikka Suomen postimyyntilain mukaan pitäisikin. Taannoin aika punaiseen sävyyn väänsin juuri tästä asiasta Thomannin kanssa kättä.
 
Eli aloittelijoille suosittelen Harley Bentonia.
 
Tää on tavallaan aika nurinkurista. Jos tarkoitus on päästä aloittelijasta fiksussa tahdissa seuraavalle asteelle, on huono kitara ihan turha ja hidastava välivaihe. Ja tavallaan tyyris, koska siitä ei saa rahojaan takaisin. Toisaalta, 300€:n kitarankin arvo laskee sen verran mitä HB:llä on hankintahintaa. Jos 300€:n kitaran arvo laskee saman verran kuin HB:n, joten eikös se 300€ kitara ole monin verroin fiksumpi hankinta?

Tämähän ei tähän liity mitenkään, mutta ostin HB:n 5-kielisen basson kaveriltani hintaan 90€. Alkuperäiset kielet äkkiä pois, kevyt nauharemontti, eli painoin nauhat paikoilleen ja hioin päät ettei tarvii sormet verillä soittaa, uudet kielet 40€ ja säädöt kohdilleen. Ja tietysti se HB piti lavasta pois hioa. Mielestäni on oikein pätevä basso tuohon hintaan, toimii! Ainut valittamisen aihe löytyy mikeistä. EMG:t vielä kehiin ja on väki ihmeissään. "Onks tää fenkku?"

Ja en kyllä suosittele aloittelijalle, ellei tuttavapiirissä ole ketään, joka vähintään nuo ylläolevat hommat osaa tehda.

Tuplat, sori.

itse joskus lespa GASon kourissa tilasin semmosen cherry sunburst värityksellä olevan lespan.
olihan se nätti peli mutta kauheampi soittaa kuin yksikään squieri mitä olen soittanut.
tatsi oli jotenkin "muovinen" , nauhanpäät repi sormia ja vire ongelmaa ilmeni paljon. paras oli kun otti F taiF# soinnun niin tuli G ja kun otti G:n niin tuli G niinkuin pitääkin.
voi olla maanantai kappale mutta ei hirveen vakuuttavaa kuitenkaan.
no meidän basisti sen halus multa ostaa korilla kaljaa enkä kahdesti miettinyt , tosin ei kelvannu sillekkään joten leikittiin rokkitähteä ja paiskattiin koko rotisko partsilta alas, tosin ei edes hajonnut siitä mistä nostettakoon hattua:D
 
kyllä mielummin suosittelisin aloittelijalle riippuen rahatilanteesta niin joko kalliimpaa kitaraa mikä kestää sitten soittotaitojen kehittyessäkin tai sitten squieria tai yamahan pacifica sarjaa. ainakin tuon kyseisen bentonin kepakon jos olisin saannut ensi kitarana niin olisin varmaan vi**uuntunut totaalisesti ja lopettanut koko homman