Kitarat: kitarakamat ›

Noh kerran menin ohimennen ahosen ohi, niin ajattelin mennä ostamaan jonkun ständin:
Minä: ...kitaraständiä.
Myyjä: Tässä olis pari erilaista. Toinen on 16e ja toinen 22e.
Minä: No mitäs eroa niillä sitten on?
Myyjä: Nooh, ei oikein mitään. Kumman haluat?
Minä: Sen kumpi on halvempi tietenkin.
Myyjä: Jaa että halvemman perässä?
Minä: Niillähän ei ollut eroa? ja pääasia että kitara pysyy pystyssä.
Myyjä: No iteppähän teet valintas...

"En minä viiti ottaa tänne myyntiin kalliimpia 'ikuisia' kitarapiuhoja,
eihän kukaan enää sitten ostais näitä halvempia (huonompia)".
Ihan loogista tietenkin liikkeen kannalta, mutta...

Musamaailmassa vituttaa hieman se ett ku yrittää kitaroista jotain kysellä niin kukaan ei tiiä mistään mitään, kaikki on vaan rumpaleita. Parhaillaan kolme rumpalia samas vuorossa, jepjep... Ja sillon ku kitaramies sattuu olemaan paiklle se vaan jauhaa paskaa jonku kaverinsa kanssa eikä sillä oo aikomustakaan kysellä mitä joku tarvis, tietenki sitä pitää mennä kysymään...

Musamaailmassa vituttaa hieman se ett ku yrittää kitaroista jotain kysellä niin kukaan ei tiiä mistään mitään, kaikki on vaan rumpaleita. Parhaillaan kolme rumpalia samas vuorossa, jepjep... Ja sillon ku kitaramies sattuu olemaan paiklle se vaan jauhaa paskaa jonku kaverinsa kanssa eikä sillä oo aikomustakaan kysellä mitä joku tarvis, tietenki sitä pitää mennä kysymään...
 
Tämä kyllä pitää osittain paikkaansa omiinikin kokemuksiin peilaten. Aina siellä kuitenkin on asiallisesti toimittu. Noh, kerran kun menin mikkejä sinne vaihtamaan niin sai niille uusille nuorille myyjille kyllä kädestä pitäen opastaa. Välillä tuntui että osat vaihtuivat... Mutta kunniakkaasti siitäkin lopulta selvittiin! Turha kurttuotsaisuus vain pois.
 
Muutenkin kannattaa miettiä sitä tilannetta myyjän kannalta. Totta kai on olemassa niitä myyjiä, joilla on mielessä perkkä rahanteko. Ne nämä huonot palautteet ovat varmasti keränneetkin tai oma porukkansa ovat myös ne, joilla motivaatio työhönsä on tasan nolla.
 
Kuitenkin kannattaa muistaa se myyjän asemassa olo. Kaveri voi olla juuri liikkeeseen tullut noin niinkuin esimerkiksi. Musaliikkeessäkin on kuitenkin niin paljon nippeli tietoa mitä pitää hallita. Pitää osata myydä (ainakin pienemmissä liikkeissä) monia eri soittimia ja hallittava tietoutta kaikista niistä.
 
Kuitenkin se kokemus on aika hieno saada esim. uusi soitin ja palvelu on pelannut; on saanut tietoa kun on kysellyt ja kauppa on sujunut rennossa ilmapiirissä. Vielä kun se hintakin ollaan saatu hiottua sopivaksi kummallekin osapuolelle. vrt. esim Thomann.
 
En ole sitten tosiaankaan töissä musiikkiliikkeessä vaan rautakaupassa ;)

Olen saanut oman osuuteni joskus 15-kesäisenä alentuvasti minuun kohdistuvasta "palvelusta", mutta onneksi on olemassa liikkeitä joissa sentään nuorempikin väki saa asiallista ja ammattitaitoista palvelua.
 
F-Musiikilta Helsingissä en ole koskaan saanut hyvää palvelua, en edes nyt kun olen lähempänä kolmeakymmentä - joten en käytä heidän palvelujaan. Ehdottomasti paras palvelu johon itse olen törmännyt kerta toisensa jälkeen on Espoon Musiikki. Nettisivutkin jopa päivitetään joskus ja jos laittaa kysymyksen sähköpostilla vastaus tulee kohtuullisella viivellä.
 
Menköön nyt sitten mainonnan puolelle... ;-)
 
http://www.rabonnet.fi
 
-A
 
P.S. Muistaako kukaan aikaa, jolloin F-Musiikki oli vielä vanhassa kiinteistössään eli Aleksanterinkadulla Helsingissä? Pro Centerin kitarapuolella oli kissankokoisin kirjaimin kirjoitettu lista biiseistä joiden soittaminen oli kielletty... ;-) "Soita vaan Enter Sandman, et ainakaan sen jälkeen osta meiltä mitään!"

Ja semmosiakin kommentteja muusiikkikauppojen myyjiltä oon kuullu että joskus käy hermoille kun ''skidit'' rämpyttää kitaroita päivät pitkät siellä niin että lopulta soi korvissa vaan smoke on the water. Jos näin on asian laita niin ymmärrän hyvin myös myyjiä sillä aina joskus voi hermot siinä mennä jos päivät pitkät joutuu semmosta kuunnella. Toisaalta ymmärrän myös noita ''rämpytteleviä skidejä'', pitäähän niidenkin saada kitaroita kokeilla siinä missä muutkin ja olisi törkeää jos vain tarpeeksi hyvät pääsisivät kitaroita testailemaan.

P.S. Muistaako kukaan aikaa, jolloin F-Musiikki oli vielä vanhassa kiinteistössään eli Aleksanterinkadulla Helsingissä? Pro Centerin kitarapuolella oli kissankokoisin kirjaimin kirjoitettu lista biiseistä joiden soittaminen oli kielletty... ;-) "Soita vaan Enter Sandman, et ainakaan sen jälkeen osta meiltä mitään!"
 
Haha, muistan hyvin. Ensimmäiset bassokamat ostettiin tuolta joskus vuosia sitten...

Kerron teille hyvän jipon miten saa palvelua paikasta jossa ollaan aikasemmin v*ttuiltu teille. Otette jonku isokokosen kaverin mukaan sitte se on siellä takana hihaton paita päällä :). Mulla oli kaverin (tyttö) poikakaveri. Semmonen tosi mukava jäppinen joka käy salilla. Kiva ku kerranki otettiin vakavissaan ne jutut.

joskus voi hermot siinä mennä jos päivät pitkät joutuu semmosta kuunnella.
 
Ei palveluammatissa toimivalla saisi mennä edes joskus niitä hermoja. Kyllä se varmasti ärsyttävää on jos samat 15-kesäiset käy soittamassa kitaroita monta kertaa viikossa monta tuntia. Eihän sekään sen homman idea ole, eihän? Vaikeahan se on vain tietää että milloin niitä kitaroita halutaan testata ja milloin vain halutaan kuluttaa aikaa loisimalla musakaupoissa. Tällöinkin asian voisi kuitenkin ilmaista fiksusti ja asiallisesti - ilman vittuilua.
 
Ja tottakai kaupoissa saa käydä testaamassa eri värkkejä vaikka ei se ostaminen päälimmäisenä mielessä olekaan. Pitäis tänään mennä tekemään taas Helsingin kierros ja ottaa selvää kauppojen palvelusta. :)

Myyjän näkökulma soitinten kokeiluasioissa on myös ihan ymmärrettävä. Myyjän rahat tietysti ovat kiinni soittimissa ja ne soittimet pitäisi saada myytyä. Sitten tulee lapsia liikkeeseen kokeilemaan soittimia. Myyjä ei voi millään tietää kuka 15-vuotias osaa käsitellä kitaroita ja kuka ei.
 
Esimerkiksi vain yksi nahkarotsin vetoketjun raapaisu kitaran sylipuolelle riittää ja sen jälkeen soitinta ei voi enää myydä uudenveroisena. Tällaiset asiat epäilemättä tulevat mieleen myyjälle, kun nuoriso alkaa koulun jälkeen tulla kokeilemaan soittimia.
 
Toinen juttu on tietysti sekin, että ehkä aika harva näistä kokeilijoista kuitenkaan on todella ostamassa soitinta.
 
Niin. Toki pitää myös voida saada testailla ja kokeilla, sehän on selvää. Tuntuu vaan siltä, että tässä keskustelussa myyjästä on tehty ilkeä ja tietämätön mörkö. Saattaa niin joskus ollakin mutta kokonaisuuden kannalta lienee hedelmällistä yrittää tavoittaa myös myyjän näkökulma asiaan.
 
Edit: kirjoitusvirhe

Ei palveluammatissa toimivalla saisi mennä edes niitä hermoja. Kyllä se varmasti ärsyttävää on jos samat 15-kesäiset käy soittamassa kitaroita monta kertaa viikossa monta tuntia. Eihän sekään sen homman idea ole, eihän? Vaikeahan se on vain tietää että milloin niitä kitaroita halutaan testata ja milloin vain halutaan kuluttaa aikaa loisimalla musakaupoissa. Tällöinkin asian voisi kuitenkin ilmaista fiksusti ja asiallisesti - ilman vittuilua.
 
Ja tottakai kaupoissa saa käydä testaamassa eri värkkejä vaikka ei se ostaminen päälimmäisenä mielessä olekaan. Pitäis tänään mennä tekemään taas Helsingin kierros ja ottaa selvää kauppojen palvelusta. :)
 
Totta tuokin.

Tästä paljon puhutusta Hämeenlinnan musiikista annan minäkin oman tarinani. Parolasta lomille päästyäni lampsin sisään aina yhtä tyylikkäässä kurkkusalaattiasussani ja kyselin myyjältä jotain pientä, hintaluokassa 20-50€ olevaa lahjaa kitaraa soittavalle kaverille, joka on soittanut useamman vuoden. Sanoin vielä että jotain hieman erikoisempaa ja ei niin yleistä, jos semmoista vaan on tarjolla. Mielessä oli kaikenlaista kitaranhuoltosarjaa ja pieniä elektronisa härpättimiä. No myyjäksi osui sitten tämä vanhempi herra, joka tarjosi mulle (suunniilleen järjestyksessä) kitaratelinettä, hihnaa, metronomia, viritintä, pussia, slidea, capoa, ja taisi jossain välissä olla kielisettikin. Kun kaikkeen olin sanonut joko "on" tai "löytyy jo" tms., niin mies totesi että "kylläpä on kaverillasi kaikenlaista", ja poistui paikalta. Mikään ei mun mielestä ole mitään erityisempää, mutta jos ei ole mitään mitä asiakas pyytää, niin ainakin kokeilee kepillä jäätä. Lopuksi kävelin pois ostamatta mitään, kaikki oli muutenkin kallista. TV-sävel oli ehtinyt jo kiinni, joten ostin kaverille sitten jotain todella mielikuvituksellista, taisi olla viinipullo tai vastaava..

Yllä olevassa tilanteessa olisin vienyt asiakkaan levyhyllyn luo ja tuumannut että pistetään pakettiin jotakin kitarismiin liittyvää musiikkia ja tyrkyttänyt kaikkea mitä hyllystä löytyy.
 
Ei silleensä ollut toisaalta yllätys että tuo vanhempi herrasmies kyseisessä liikkeessä paskat nakkaa asiakkaasta. Hauska mies jollei vituttaisi katsella sen naamaa ja kuunnella aivoituksia aina kun siellä käy. Nykyään se tosin ei tule edes tyrkyttämään mitään, se kurkistaa hyllyjen takaa ja lähettää toisen myyjän paikalle.

F-Musiikilta Helsingissä en ole koskaan saanut hyvää palvelua, en edes nyt kun olen lähempänä kolmeakymmentä - joten en käytä heidän palvelujaan. Ehdottomasti paras palvelu johon itse olen törmännyt kerta toisensa jälkeen on Espoon Musiikki. Nettisivutkin jopa päivitetään joskus ja jos laittaa kysymyksen sähköpostilla vastaus tulee kohtuullisella viivellä.
 
Menköön nyt sitten mainonnan puolelle... ;-)
 
http://www.rabonnet.fi
 
-A
 
Tää on kyllä totta. Aina on Espoon musassa hyvä palvelu ja tosi lepposia jannuja myymässä. Sitten kans ne moikkaa aina kun tulee tai lähtee kaupasta.

Aina on Musiikki Kullaksessa hyvä palvelu ja tosi lepposia jannuja myymässä. Sitten kans ne moikkaa aina kun tulee tai lähtee kaupasta.

Tää on kyllä totta. Aina on Riihimäen Musiikki-S:ssä hyvä palvelu ja tosi lepposia jannuja myymässä. Sitten kans ne moikkaa aina kun tulee tai lähtee kaupasta.

Tää on kyllä totta. Aina on Espoon musassa hyvä palvelu ja tosi lepposia jannuja myymässä. Sitten kans ne moikkaa aina kun tulee tai lähtee kaupasta.
 
Totta. Just eilen kävin siellä testailemassa kitaroita, Ibanezin JPM100 P4 ja Carvin California Carved Toppia. Hyvää palvelua ja lopuksi myyjä viel kysy että mitä pidin kitaroista ja pidinhän mä, mahtavia ne oli. Toivotti viel hyvät viikonloput. Oon sieltä pari kitaraa ostanu ja tulevaisuudessakin jos jostain pitää mennä skittaa ettimään niin sieltä käyn taatusti katsomassa.

Aina on Turun Fasussa hyvä palvelu ja tosi lepposia jannuja myymässä. Sitten kans ne moikkaa aina kun tulee tai lähtee kaupasta.

Ai, viimeksi tänään kun kysyin vaaleanpunasia potikannuppitsydeemejä mut neuvottiin Milbrookiin ja kun en tiennyt paikkaa niin annettiin vielä ohjeet miten sinne pääsee... Eipä valittamista...
 
Sama juttu kun kerran kävin uudet virityskoneistot stratoon otamassa. Tosin ensin valistettiin miten en niitä kuitenkaan osaa vaihtaa ja miten paljon säätöä se vaatii ja niin edelleen ja sitten ohjattiin Milbrookiin.