Näyttelijöiden on PAKKO olla lavalla jotain muuta kuin itsensä, sillä muutenhan se ei olisi näyttelemistä.
Clint Eastwoodin ei ole. "Tuhotkaa kansa, murskatkaa ja vaientakaa se. Sillä eurooppalainen valistus on suuriarvoisempi kuin kansa." -Dostojevski |
useimmiten sitä kyllä vetää jotain roolia lavalla. että siviilissä ollaan lepposia ja hyviä ihmisiä ja lavalla hakataan päätä patteriin niin että tuntuu.
ja kylläpä monet rokkarit käy värikäsittelyssä ennen julkisuudessa esiintymistään. oli kyse keikasta tai haastattelusta ja mistä tahansa.
ja muusikkoutta on monenlaista. toisille on tärkeämpää musiikki, toisille se roolin vetäminen, poseeraaminen ja rokkikukkoilu.
ei tässä mitään supersankareita olla, tehdään vaan mistä nautitaan ja saadaan sisältöä ja tytöt tykkää (tai pojat). emmätiä - Fishbone Soldier #7 |
Ei maailma reilu ole. En pidä supersankareina keitään muusikoita, kun ne oikeat, joskin arvostusta vailla olevat, sankarit löytyvät arjen harmaasta massasta.
En tarkoittanut supersankaruutta tuossa kontekstissa. Tottakai lääkärit, palomiehet ja poliisit ovat oikeita sankareita ja auttavat meitä raukkoja tässä elämän kolhiessa.
Tarkoitin lähinnä sitä, kuinka ihminen muuttuu persoonaltaan totaalisesti suhteessa siihen miten hän elää muuten elämässään. Michael Monroenkin kun näin taas viime viikolla ajavan haparoiden polkupyörällä niin tuli juuri se kontrasti esille siitä kun näin miehen viimeksi festareilla päälavalla.
Tavallaan musiikin kautta voi parhaimmillaan tuoda esille sen aidon minuuden, joka sisällä palaa ja jonka aitous vetoaa myös muihin ihmisiin.
Jotenkin tämä meidän yhteiskunta tukahduttaa ihmisen käpertymään itseensä ja olemaan vain herättämättä pahennusta olemalla itsensä. No onneksi tähän on hyvä lääke Suomessa: Viina. |
Ostinaatio
julio
BigPapa
Juhani