Koskettimet ›

Elikkäs jos mulla on taustakööri joka soittaa vaikka C-duuri-sointua niin voiko siihen vetää ton Eb/A:n päälle?
 
Toki jos siltä tuntuu..

Toki jos siltä tuntuu..
 
Älä kiusaa! :)

juuri näin...xD Mutta lisää sointuja otetaan vastaan!

Elikkäs jos mulla on taustakööri joka soittaa vaikka C-duuri-sointua niin voiko siihen vetää ton Eb/A:n päälle?

Toki jos siltä tuntuu..
 
Sanot sitten keikalla, että Mr Muzak sano että näin saa tehdä.

Sanot sitten keikalla, että Mr Muzak sano että näin saa tehdä.
 
Eihän se oo sen kummempi kuin C13#9, ihan käyvä sointu!

kyllähän se joltain kuulosti....;)

Kun on nuottikirjaa tehnyt niin on huomannut, että on paljon muusikkoystävällisempää ja luettavampaa kirjoittaa soinnut Real Book tyylin yksinkertaistaen. Esim. juuri vaikka C7alt tai ihan C7 on paljon luettavampi kuin joku lisäsävelhässäkkä: C7b5#5b9#9 jne... Asiansa osaava muusikko toki tietää mitä siinä voi tehdä ja mitä ei. Ja jos jaksaa hiukan jazzteoriaa pähkäillä esim. Mark Levine: Jazz Theory book (paljonhan noita on hyviä kirjoja) niin pääsee "pian" kärryille, mitkä on ne olennaisimmat sointusävelet, joilla pääasiallisesti pelataan (useimmiten terssi ja septimi sisältävät riittävän infon). Pähkäilyn kautta saattaa avatua ne muut sointukontekstin asteikon (-kkojen) lisäsävelet, joilla on myös kiva pelata, jopa basistilla, joka itsekin kai olen. Soitellut bassoa nyt noin reilun vuoden ja olen kyllä pitänyt uudesta Aben tyylisesta yammustani.
 
Itse ajattelen tuommoiset alussa esitellyn intron kaltaiset ylärakenne harmoniat juuri tuon perus rakenteen (terssiseiska + kolmisointu) yläpuolella oleviski kolmisoinnuiksi, joilla voi pelkästäänkin pelailla, kunhan aina välillä muistaa muistuttaa perusasioilla (perus nelisointusävelet) kuulijaa missä mennään (tärkeimmät terssit, seiskat, no miksei juuret ja kvinttikin). Nuo upperstructure kolmisoinnut ovat siis lyhyesti seiska pohjaiseten sointujen lisäsäveliä, joilla saa vähän lisää jännnitettä ja väriä mukaan touhuun.
 
Gospelista puheen ollen "kolmisoinnuilla" (haha) pelaten voi kierrellä ja kaarrella:
 
esim. C: C - Eb/E - F13 - F#o - C/G - Fm/Ab - Am9 - Eb6 - D7sus Ab7 - G7 - F/G ja tädä -tä -tä -tää :-) Bb9 - B7b9 - C - Bb/C F/C (revelationit) - C7 - Bb9#11 - Am11 - Eb7alt - Dm7 - C/E - F - Fm/G - C - Bb/C - Am7 - Fmmaj/Ab (C/Ab) - C/G - F#13 - Fm7 - Bb9 jne... (Noitahan on loputtomiin)
 
Kannattaa opiskella jazzia. Mustagospel on pohjimmiltaan jazzia. Tai jazz on saanut vaikutteensa mm. gospelista ja bluesista. Opiskelemalla selviää että kaikki rakentuu tietyistä perusasioista kuten ii-V, bepopkieli, moodien käyttö, kvinttiympyrän käyttö (giant Stpes etc...)... Jenkeissä parhaat mustankospelin miehet on toisaalta myös jazzmiehiä: Kirk Franklin, Andrae Crouch, Edwin Hawkins, Tata Vega, Koinonia (Abe Laboriel, Justo Almario, Alex Acuna...), Carlton Pearson, Jessy Dixon etc... Ainakin saundissa kuulee heti samoja elementtejä. Tosin kaikkea latin, funk, fusion, jazz, bepop etc... sotkien.
 
Kirjoitin tänne nyt toka kertaa, olen siis pikkuhiljaa aito virtuaalimuusikko ?

Nuo upperstructure kolmisoinnut ovat siis lyhyesti seiska pohjaiseten sointujen lisäsäveliä, joilla saa vähän lisää jännnitettä ja väriä mukaan touhuun.
 
Ts. ne merkkaavat dominanttiskaalan määrittelevät äänet, juuri ne lisäsävelet. Eli jokaiseen dominanttiskaalaan voi määrittää kolmisoinnun mikä eniten kertoo skaalan väristä.
 
Gospelista puheen ollen "kolmisoinnuilla" (haha) pelaten voi kierrellä ja kaarrella:
 
esim. C: C - Eb/E - F13 - F#o - C/G - Fm/Ab - Am9 - Eb6 - D7sus Ab7 - G7 - F/G ja tädä -tä -tä -tää :-) Bb9 - B7b9 - C - Bb/C F/C (
 
Eb/E = C7#9/E
 
Eb6 toimii sijais-dominantin ylärakenteena ilman septimiä.
 
Muut onkin selkeitä funktioita.

...jatkoa...
 
(

Miksi tää ei anna päivittää kirjoituksia?
Onko kirjoitusten pituudella jokin raja?
Jäi puolet mun jutusta jonnekin välille.

Miksi tää ei anna päivittää kirjoituksia?
Onko kirjoitusten pituudella jokin raja?
Jäi puolet mun jutusta jonnekin välille.
 
Hmm...en tiedä. Pitäis toimia kyllä.

Lainaus:
 
Eb/E = C7#9/E

Eb6 toimii sijais-dominantin ylärakenteena ilman septimiä.
 
Joo tuttua puuroa. Onhan noilla jokin funktionaalinen nimikin, jos ei siis pelata 7 pohjissa. Semmoinen on muuten aika hyvä pähkäillä ja hyödyllinen esim. pitää jokin sävel bassossa vaikka nyt se C sitten ja käydä kaikki kolmisoinnut (12 sävellajia) läpi sen päällä ja analysoida mitä niissä on soinnullista käytettävyyttä, yläsävel (melodia) ratkaisee reharmonisoinnin monesti - ei tartte pitäytyä aina niihin LA seudun "perinteisiin" GRP ratkaisuihin. Kävin kuunteleen näytteesi oli ihan jees, mutta midi. Hyvää LA saundia siinä oli silti.

Päivitin alkuperäisen kirjoitukseni.
 
Lisään tähän, mitäs tykkäätte?:
 
Cm6 - C7alt - Fm7
 
edelliseen spyro gyra tyylinen upperstructure 3 miinus 9 systeemi soinnuilla:
 
Cm6
vk: eb-a
ok: d-g-c
 
C7alt:
vk: e-bb
ok: eb-ab-c (Ab), e-a-c# (A), (Ab), db-f#-bb (F#)
 
,jossa
- Ab kolmisointu pitää sisällään #9,#5(b13) lisäintervallit,
- A kolmisointu 13, b9 (ei varsinaisesti alt sointu, eli C#jazzminor/C vaan ennemmin C#dimskaala (whw)/C),
- F# sisältää b9, b5 (#11) lisäintervallit.
 
Fm7:
vk: eb-g-ab-c
ok: eb-g-bb-eb

Joo tuttua puuroa. Onhan noilla jokin funktionaalinen nimikin, jos ei siis pelata 7 pohjissa. Semmoinen on muuten aika hyvä pähkäillä ja hyödyllinen esim. pitää jokin sävel bassossa vaikka nyt se C sitten ja käydä kaikki kolmisoinnut (12 sävellajia) läpi sen päällä ja analysoida mitä niissä on soinnullista käytettävyyttä, yläsävel (melodia) ratkaisee reharmonisoinnin monesti - ei tartte pitäytyä aina niihin LA seudun "perinteisiin" GRP ratkaisuihin. Kävin kuunteleen näytteesi oli ihan jees, mutta midi. Hyvää LA saundia siinä oli silti.
 
HOHO, se biisi on ihan vitsi, mut toimii tällä nimimerkillä!:)
 
Noistahan voisit kirjoittaa C / kolmisointu = moodi -listan tänne niin voidaan jatkaa analysointia...

Kannattaa opiskella jazzia. Mustagospel on pohjimmiltaan jazzia. Tai jazz on saanut vaikutteensa mm. gospelista ja bluesista.
 
Niin, EHKÄ kuitenkin tuo jälkimmäinen:)

Meinasin esim. tämmöistä esim. duurikolmisoinnuilla:
 
Db/C, D/C, Eb/C, E/C jne...
 
Ekat kolmehan on Green Dolphin Streetissä jne... no perus kauraa tuokin.
 
No semmosta tulee tehtyä joskus, kun on ihan sama mikä tahansa sointukonteksti, että soittaa sen päälle jotain kolmisointujen kvinttiympyrään perustuvaa sequenssi pomppimista lähestymissävelin.
 
Esim. alla ois vaikka C7sus niin likki menis harmonisesti ulkona olevin kolmisoinnuin esim. F#-B-Ab-Db-Bb-F-C (lopussa revelationit siis). Tässä siis duuri kolmisointu olisi ajattelun perustana, mutta siinä voi siis toistella Giant step tyyliin R-9-3-5 (eri järjestysksin) ja toisaalta ko. dom bepopskaalaa kunkin kantakolmisoinnun mukaisesti). Tai vaikka kunkin sävellajin (ajattelen ne V asteeksi) nelisointusequensseja.
 
Vaimo hoputti nukkumaan... Öitä.

Meinasin esim. tämmöistä esim. duurikolmisoinnuilla:
 
Db/C, D/C, Eb/C, E/C jne...
 
Ekat kolmehan on Green Dolphin Streetissä jne... no perus kauraa tuokin.
 
C/C = ion, lyd
Db/C = phr, loc
D/C = lyd, overtone
Eb/C = dor
E/C = mel.mol.III (lyd.aug)
F/C = ion (ei varsinainen kauttasointu, neljäs aste)
F#/C = alt, loc
G/C = ion, lyd
Ab/C = phr,aio
A/C = mixb2
Bb/C = mix, dor
B/C = Lyd#2
 
...joku voi kirjaa mollit, meen nukkumaan..

http://www.algieres.com/coppermine/albums/Videos/talking%20chords.wmv
 
Miks se koko ajan vei vasenta kättään kuvan ulkopuolelle? Mitä se siellä teki?
Oliks sen sihteeri siellä?