Yleistä keskustelua musiikista ›

Hyvä Sam!
 
Ilmeisesti tuollaisia pointteja mäkin olen tässä takaa ajanut:)

Joskus pelkkä saundi voi olla jo se riffi...

Kitaroiden suhteen homma onkin ihan toinen. Nykyään tuntuu nuorilla kitaristeilla unohtuneen, että hyvän soundiin tarvitaan ennen kaikkea hyvä kitara ja hyvä vahvistin. Itse tykkään mahdollisimman karusta soundista juuri tyyliin keppi suoraan styrkkariin. Soolojen soittoon tietysti voi hommata jotain boostia, jos sellaista kokee tarvitsevansa, mutta välillä mennään aika naurettavuuksiin.
 
Samaa mieltä!!

Joskus 30-l. monet oli sitä mieltä, että sähkön avulla äänen vahvistaminen on pelkkää saundi pelleilyä.

Joskus 30-l. monet oli sitä mieltä, että sähkön avulla äänen vahvistaminen on pelkkää saundi pelleilyä.
 
Kuulemma nykyään Ameriikan ihmemaassa nuoret jazzpuristit kieltäytyy käyttämästä vahvistimia just tuosta syystä. Esmes voi olla kyllä aika urheilua toi kontralla soittelu ison torvisektion kanssa.
 
Ja pitihän Les Paulinkin tehä valekoppa siihen ekaan sähkökitaraansa, ettei ois saanu turpiinsa keikoilla. Herätti toi sähköistettu lankkuskeba sen verran voimakkaita tunteita.

Eikös nuo isot jazz orkesterit ilmaantuneet vasta sähköjen käyttöönoton jälkeen? Alunperin big bandin lava-asettelu oli kait V-kirjaimen muotoinen ja kovinääniset soittimet V:n pohjalla.
 
Eipä noita kontran mikityssysteemejä ainakaan vielä 60-luvullakaan hirveesti ollu, ainakaan semmoisina kuin nykyään on (piezoa ja tsilleen). Kyllähän jotain tavallisia mikrofoneja kiinniteltiin basson f-aukkojen eteen, mutta kyllä niistä vuoti aika paljon muutakin sitten.
 
Semmoinen kutina on, että Big Bandit oli varmasti vielä 50-luvulla aika akustisia.
Sehän se sähköbasson keksimisen myötä tulikin, kun basistin jutut rupesi erottumaan selvästi sieltä bändin alta. Virheineen kaikkineen.
 
Herranjestas, taas luisuttiin ihan off-topiciin, voi voi.

Kyllä se hyvä musa on tärkein, ja laitteet sitten tukee sitä. Ei toisinpäin.