Yleistä keskustelua musiikista ›

Missä voi käydä painamassa seiska tuumasia vinyyleitä..oma kustanne tarkotuksessa?
Ja paljo hinnat yleensä kansien kera tai ilman?

http://www.gzcd.com/
 
Tota käytetään aika yleisesti vissiin ympäri Eurooppaa. Varmaan tulee omatkin seiskat prässättyä tuolla, tekevät myös painohommat (ja ihan laadukkaasti) kohtuuhinnoin.

EDIT: Tuo kansi-homma askarruttaa siksi, että on hieman epämääräistä lähettää cd:llä pari jpeggiä ja saada sitten jostain päin maailmaa postissa kasan kansia jotka ovat aivan liian tummia/vaaleita.
 
Jpeg ei ole sellainen tiedostomuoto, josta painetaan. Mutta kokeilepa lähettää 300 dpi CMYK .tiffejä, niin alkaa näyttää paremmalta. Muista vähintään 3 mm bleed joka laitaan, ja kohdistusmerkit levyfirman antamiin spesifikaatioihin.

Jpeg ei ole sellainen tiedostomuoto, josta painetaan. Mutta kokeilepa lähettää 300 dpi CMYK .tiffejä, niin alkaa näyttää paremmalta. Muista vähintään 3 mm bleed joka laitaan, ja kohdistusmerkit levyfirman antamiin spesifikaatioihin.
 
Ja vaatii sitten vähän tilaa, jos vaikka meilillä lähettää.
Tuommoinen 70 cm leveä 72dpi jiipeggi ei ole kuin ehkä naftin megan tiedosto, tiffiksi muuttaessa tiedostokoko moninkertaistuu -- ja vielä noin miehekkäällä resoluutiolla.
 
VImpan päälle tehtäessä kysyt tietty painotalosta myös profiilit, ja imaiset itsellesi ainakin sen käyttämät CMYK-profiilit johon lopuksi työsi käännät.
 
Njo.

Ja vaatii sitten vähän tilaa, jos vaikka meilillä lähettää.
Tuommoinen 70 cm leveä 72dpi jiipeggi ei ole kuin ehkä naftin megan tiedosto, tiffiksi muuttaessa tiedostokoko moninkertaistuu -- ja vielä noin miehekkäällä resoluutiolla.
 
VImpan päälle tehtäessä kysyt tietty painotalosta myös profiilit, ja imaiset itsellesi ainakin sen käyttämät CMYK-profiilit johon lopuksi työsi käännät.
 
Njo.
 
näytön säätöjen tarkistaminenkaan ei ole tässä vaiheessa huono idea.

Saahan sen tiff-tiedoston zipattua ja siirrettyä vaikka bändin kotisivujen palvelimelle tai johonkin GeoCitiesiin, josta sen voi sitten imuroida? Käytetäänkö muuten PDF-muotoa miten yleisesti kansien tiedostoformaattina nykyään?

DTP osion Technical specifications -linkistä löytyy pdf-tiedostoina kaikki tarvittavat kokovaihtoehdot sekä asetukset Acrobat Distillleriin pdf-tiedoston tekoa varten.

Käytetäänkö muuten PDF-muotoa miten yleisesti kansien tiedostoformaattina nykyään?
 
Kyllä, ja (toivottavasti)kaikissa muissakin painotyöoriginaaleissa!

Kyllä, ja (toivottavasti)kaikissa muissakin painotyöoriginaaleissa!
 
Älä nyt toivottele, koska ammattitaidottoman amatöörin tekemä .pdf (tiesminkäresoluutioisine kuvanskaalauksineen ja hämärine pikku kilkkeineen) on painolle kauhistus, vaikka se aika anteeksiantavainen tiedostomuoto onkin, ja pesee kaikenlaiset mitäsattuu-painotiedostot ja grafiikkatiedostot.
 
Ammattilaisena sen verran, että mukavin on tietysti taittotiedosto juuri sen saman ohjelman sillä samalla versiolla, mikä filmitulostamossakin on, ja kunnolla linkitetyt, oikein säädetyt CMYK-väriset kuvat, ja oikein mukaan linkitetyt fontit (vain type1-fontteja, kiitos) sikäli kuin niitä ei ole vektoroitu. Mutta jos ammattitaitoa on riittävästi, niin mikä jottei tekisi tulostamon spekseihin .pdf:ää, eipä ainakaan tarvi linkitellä.
 
Nuo .tiff-ehdotukseni olivat varmin ja helpoin tapa saada kannet tulostamoon. Yhden Jewel-boxin vihkonen, inlay ja levyn labeli vievät .zip-pakattuna noin 10-20 megaa tilaa, eikä niitä sovi pakata esim .lzw-pakkauksella vaikka tilansäästö houkuttaisikin. Myöskään Photoshopin .psd ei ole sovelias tiedostomuoto. Kyllä ne sähköpostissa kulkee.
:-D

Ammattilaisena sen verran, että mukavin on tietysti taittotiedosto…
 
Eiköhän siellä repronpäässä nimenomaan toivota niintä pdf tiedostoja, tällöin jää asiakkaan vastulle miltä valmis painotyö lopulta näyttää.
Toki niita avoimiakin tiedostoja vastaan ottavat, mutta aloittelijoilta tuppaa kaiken linkitetyn tavaran mukaan liittämininen fontetineen päivineen olevan usein ylivoimaista. Näin repron on toki helpompi kääntää ne rgb kuvat cmyk muotoon…‚-), mutta kaikesta tästä usein myös alkupään tuotannon tekijää saattavat laskuttaa.
 
Kaikkein varminta toki on - kuten mainitsit - toimittaa aineisto 1/1 koossa cmyk tiff muodossa 300 dpi:n resoluutiolla.

Nuo .tiff-ehdotukseni olivat varmin ja helpoin tapa saada kannet tulostamoon. Yhden Jewel-boxin vihkonen, inlay ja levyn labeli vievät .zip-pakattuna noin 10-20 megaa tilaa, eikä niitä sovi pakata esim .lzw-pakkauksella vaikka tilansäästö houkuttaisikin. Myöskään Photoshopin .psd ei ole sovelias tiedostomuoto. Kyllä ne sähköpostissa kulkee.
:-D
 
Sanos Kivi mikä tossa LZW:ssä on se ongelma ettei sitä sopisi käyttää? Mä olen ymmärtänyt että se on häviötön pakkaus, eli ei vaikuta kuvaan. Erinäisiä painotuotteita itsekin tehneenä kysyn tätä, koska olen ihan surutta LZW:tä käyttänyt, enkä ole mitään hämminkiä havainnut.

Sanos Kivi mikä tossa LZW:ssä on se ongelma ettei sitä sopisi käyttää? Mä olen ymmärtänyt että se on häviötön pakkaus, eli ei vaikuta kuvaan. Erinäisiä painotuotteita itsekin tehneenä kysyn tätä, koska olen ihan surutta LZW:tä käyttänyt, enkä ole mitään hämminkiä havainnut.
 
Hyvä kysymys, mutta simppeli on vastauskin: se ei ole mac/PC -yhteensopiva. Eli niin kauankuin pelataan vain jommassakummassa maailmassa, kaikki on vallan ok, mutta asiahan ei yleensä ole niin, vaan matkan varrella on molempia konekantoja.

Hyvä kysymys, mutta simppeli on vastauskin: se ei ole mac/PC -yhteensopiva. Eli niin kauankuin pelataan vain jommassakummassa maailmassa, kaikki on vallan ok, mutta asiahan ei yleensä ole niin, vaan matkan varrella on molempia konekantoja.
 
Erikoista sinänsä mutta mulla ei ole ollut ton kanssa mitään ongelmia vaikka nimenomaan on liikuttu näiden em. konetyyppien välillä. Ilmeisesti asia on ratkottu macin ohjelmien uudemmissa versioissa tms.

(vain type1-fontteja, kiitos) sikäli kuin niitä ei ole vektoroitu.
 
Muahhah. Ai joku muukin on joskus kiroillut True Typejä....?

Tästä aiheesta ei taida olla olemassa FAQ:ia??? Viikko sitten yritin etsiä haulla,
kun kaveri oli epävarma, missä muodossa kannet pitää lähettää saksalaiseen
levyfirmaan ja sen kautta prässäämöön.
 
En ole kysynyt missä muodossa lähtivät, luultavasti JPG:inä... Levylafkan lyhyet
ohjeetkin olivat varsin jalkapuolta englantia, eikä niissä puhuttu sen tarkemmin
formaateista tai värierotteluista.

näytön säätöjen tarkistaminenkaan ei ole tässä vaiheessa huono idea.
 
Pystytkö kertomaan että mitenkä tälläisen tarkistuksen voi sitten suorittaa? Olen aina miettinyt että joku tapa on pakko olla että saa 'kalibroitua' näyttönsä, mutta miten? Joka jannulla on kuitenkin eri säädöissä kaikki. Pitääkö hommata joku 'standardin' värinen pahvinpala ja verrata siihen?

Pystytkö kertomaan että mitenkä tälläisen tarkistuksen voi sitten suorittaa? Olen aina miettinyt että joku tapa on pakko olla että saa 'kalibroitua' näyttönsä, mutta miten? Joka jannulla on kuitenkin eri säädöissä kaikki. Pitääkö hommata joku 'standardin' värinen pahvinpala ja verrata siihen?
 
Jos ei ole halua/kykyä ostaa kaupallista kalibrointiohjelmistoa eikä viisaampaa kaveria jolla kyseiset laitteistot ja taidot olisi niin oheisessa linkissä http://www.leuku.fi/index.php?kuvank alustavia ohjeita jonkinmoiseen kalibrointiin.

Pitääkö hommata joku 'standardin' värinen pahvinpala ja verrata siihen?
 
Pantonen värikartta (eli väriviuhka, johon on painettu cmyk-väreillä esimerkkejä, mitä milläkin arvoilla tulee) kertoo paljon. Maksaa vaan ymmärtääkseni hunajaa ja onkin enempi ammattilaiskäyttöön.
 
Paras tapa varmistaa lopputulos ennakolta on pyytää painosta VEDOS ennen painolupaa. Sen sopiminen, kuka tekee korjaukset originaaliin, jos vedos onkin aivan perssiistä, on sitten tilaajan ja painon välinen asia. Eli jos vedos näyttää punaiselta, niin magentaa veks jne. Ilman kalibroituja näyttöjä/tulostimia usein arpapeliä...
 
Hmm, kannattaa ehkä kysellä painoilta värikarttoja. Joskus voi supliikkimies saadakin sellaisen (ei siis pantone-vuihkaa, vaan sellaisen toisenlaisen, painetun A4-kirjasen). Kannattaa esiintyä TaiKin tai Lahden muotoiluinstituutin graafikko-opiskelijana :) Ja sitten vaan vertaamaan oman tiedoston arvoja värikartan malleihin.
 
Nyrkkisääntönä vielä: varokaa magentaa, se puskee todella herkästi läpi.

Paras tapa varmistaa lopputulos ennakolta on pyytää painosta VEDOS ennen painolupaa. Sen sopiminen, kuka tekee korjaukset originaaliin, jos vedos onkin aivan perssiistä, on sitten tilaajan ja painon välinen asia. Eli jos vedos näyttää punaiselta, niin magentaa veks jne. Ilman kalibroituja näyttöjä/tulostimia usein arpapeliä...
 
Tämä oli juuri mielessä, kun paikallisessa kopiopalvelussa on teetetty CD-kansia, on aina otettu yksi printti ja sitten säädetty sen mukaan, lähinnä kirkkautta. Ehkä varmin vaihtoehto loppuviimein. Tietysti jos firma on ulkomailla, asiasta varmaan joutuu hieman neuvottelemaan.
 
Ja kiitokset Keefsterille myös linkistä. Huomasin että tämä monitori kyllä taitaa olla jo tiensä päässä, eipä meinaa säädöt riittää enään.