Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Windows-versioita on vain 95, NT, 2000 ja XP ja service packit edellä mainittuihin. Windowsissa voi siirtyä aina uudempaan versioon ongelmitta.
 
Ei ihan noinkaan, ainakaan jos haluaa uudesta versiosta kaiken irti. Jos siirryt dos-pohjaisesta NT-pohjaiseen (siis 95:stä, 98:sta tai ME:stä 2000:een tai XP:hen), FAT:sta NTFS:ään muuttaminen ei ole aivan kivutonta. Vistan tiedostojärjestelmästä minulla ei ole tietoa. Ja jos Windows päivitetään niin Microsoftin tahdon kuin lainkin mukaan, lompakko joutuu operaatiossa laihdutuskuurille ja pankkitili saa annoksen nesteenpoistolääkettä.
 
Miten Linuxissa vaihdetaan loppukäyttäjän taidoilla distrosta toiseen siten, että järjestelmä edelleen toimii ja tiedostot ovat tallessa?
 
Kun Linuxin asentaa, vähintään /homelle kannattaa tehdä oma osio. Uutta distroa asentaessa sitten vain kielletään tuon osion tyhjentäminen. Oman osion tekeminen /homelle on muutenkin järkevää, sillä jos kaikki on samalla osiolla ja tuo osio sattuukin jonain päivänä leviämään, alkaa tulla hikeä pintaan.
 
Itselläni on ollut tapana tehdä omat osiot /bootille, /usrille, /homelle ja swapille. Loput sitten vaan samaan rootin kanssa.

Asensin eilen koneelle Ubuntun ja pistin samalla XP sileäksi. Nyt yllättäen vasta jälkeenpäin tuli mieleen, että olisihan nuo voinut rinnakkainkin laittaa. Joten voisiko joku kertoa, että miten tuo tapahtuu, kun minulla ei ole siitä kokemusta. Osioin samalla, kun laitoin Ubuntun ja tyhjää tilaa jäi ihan mukavasti. Tarkoituksena olisi saada niin, että käynnistäessä voi valita tms. Ubuntun tai XP:n.
 
Winkkarin asennusohjelma lanaa asennuksen yhteydessä Ubuntun asentaman käynnistylataimen, joka Ubuntussa taitaa olla Grub. Tästä syystä dual-booteissa yleensä asennetaan Windows ensin. Kaikkea ei kuitenkaan ole menetetty. Voit asentaa Windowsin tyhjälle tilalle ja sen jälkeen asentaa Grubin uudestaan vaikka joltain live-rompulta.

Eihän Linuxissa ole muuta vaikeaa kuin se, että se on eri asia kuin Windows. Ja jos on tottunut Windowsiin, niin Unix/Linux-ympäristö voi olla outo.
 
Vähän niinkuin laskettelusukset ja lumilauta, suksiin tottuneelle lauta on aluksi mahdoton kapine, mutta kun sen sisäistää, on sillä ihan yhtä hyvä ja parempikin laskea :)
 
Kaikki on vaikeaa jos ei osaa ja mahdotonta jos ei viitsi opetella. :)

Asensinpa huvikseni vanhalle koneelle linuxin (fedora core), toiselle osiolle jäi 98. Aiempaa kokemusta linukseista ei ole, mutta asennus kävi "nappia painamalla" ja peruspaketit asentuivat suurinpiirtein yhtä nopeasti kuin 98.
 
Mutta heti asennuksen jälkeen on toimisto-ohjelmat sun muut käyttövalmiina. Netin sain pelittämään liiankin helposti - epäilyttää vähän... :). uusia päivityksiä ei löytynyt - kaikki näyttää toimivan.
 
98:ssa odottaisi virustorjunnan asentaminen, win98 päivitykset 6 vuoden ajalta, ajureiden metsästys, jne. Eihän siihenkään pitkään mene, mutta ärsyttävää se on silti.
 
Erilainen systeemihän tuo on ja joutunee sitä vähän aikaa opettelemaan, mutta toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin hyvältä. Surffailuun, tekstinkäsittelyyn, yms. teppotavallisen kotimikron käyttötarkoituksiin vaikuttaa sopivammalta ja nopeammalta kuin windows. (niukkatehoisella koneella).
 
suosittelen rohkeasti kokeilemaan, vaikka (tai koska) en asiasta vielä juuri mitään tiedäkään.

En nyt viitsi uutta aihetta tehdä niin kysynpä täällä että onko kukaan BSD-käyttiksiä testannut, esim FreeBSD:tä ja miten toimii Linuxiin verrattuna?

Ja vähän enemmän off-topikkina: onko kukaan koskaan kokeillut BeOs-käyttöjärjestelmää? Vasta vasten audion ja videon käsittelyyn tarkoitettu käyttis, jonka kehittäminen on valitettavasti loppunut muutama vuosi sitten. Kuulemma tosi vakaa ja nopea systeemi, jolle jonkun verran kai nykyäänkin kirjoitetaan ohjelmia ja ajureita, ja BeOS on käsittääkseni nykyisin ilmainen. Eli jos olisi muutaman vuoden vanha kone...?
 
http://www.bebits.com/
 
http://www.beosonline.com/
 
http://www.computing.net/beos/wwwboard/forum/1010.html

Ja vähän enemmän off-topikkina: onko kukaan koskaan kokeillut BeOs-käyttöjärjestelmää? Vasta vasten audion ja videon käsittelyyn tarkoitettu käyttis, jonka kehittäminen on valitettavasti loppunut muutama vuosi sitten. Kuulemma tosi vakaa ja nopea systeemi, jolle jonkun verran kai nykyäänkin kirjoitetaan ohjelmia ja ajureita, ja BeOS on käsittääkseni nykyisin ilmainen. Eli jos olisi muutaman vuoden vanha kone...?
 
http://www.bebits.com/
 
http://www.beosonline.com/
 
http://www.computing.net/beos/wwwboard/forum/1010.html
 
Mulla olis yks ylimääränen kovis läppäriin, jos testais vaikka joskus 2010 kun on taas vapaata aikaa.

Pahoitteluni jos termistö on väärää, tietoni on toistaiseksi aika rajoittunutta. Halu kokeilla Linuxia kytee.
 
Noita distribuutioita on miljuuna. Voiko kaikissa distribuutioissa asentaa ohjelmia lähdekoodista? Esim Gimp-ohjelma on asennuspakettina vain viidelle distrolle. Oisko syytä valita käyttämänsä distro sen perusteella, miten helppoa siihen on asentaa ohjelmia?
 
Niin, mitäs sitten kun emolevyni ja äänikortin valmistajalla ei ole ajureita Linuxille?

Voiko kaikissa distribuutioissa asentaa ohjelmia lähdekoodista?
 
Eiköhän.
 
Oisko syytä valita käyttämänsä distro sen perusteella, miten helppoa siihen on asentaa ohjelmia?
 
Ainakin aloittelijan kannattaa valita jokin yleinen distro joka on helppo asentaa, konfiguroida ja päivittää (esim. Fedora).
 
Niin, mitäs sitten kun emolevyni ja äänikortin valmistajalla ei ole ajureita Linuxille?
 
Hmm... Mikä emo ja mikä äänikortti?

Pahoitteluni jos termistö on väärää, tietoni on toistaiseksi aika rajoittunutta. Halu kokeilla Linuxia kytee.
 
Noita distribuutioita on miljuuna. Voiko kaikissa distribuutioissa asentaa ohjelmia lähdekoodista? Esim Gimp-ohjelma on asennuspakettina vain viidelle distrolle. Oisko syytä valita käyttämänsä distro sen perusteella, miten helppoa siihen on asentaa ohjelmia?
 
Niin, mitäs sitten kun emolevyni ja äänikortin valmistajalla ei ole ajureita Linuxille?
 
Sit vaan käännät ne ite. On kuulemma helppoa ku heinänteko.
 
(miksi mä aina vastaan näihin, kun mulla ei oo mitään järkevää asiaa?)
 
Mäkin varmaan joskus kokeilen tuota linuksia, mutta ihan varma olen, että aika monta piheveä saa liimata päähänsä ennenkuin yhtään järkevää ääntä saan sillä tallennettua. Ja jos menee kysymään että "miteskä mä saan tän äänikortin oikeesti toimimaan?" niin heti on ihan yybernoobie. Eikä riitä kyllä huumori siihen, että alkaa propellihatut keulimaan perkele.
 
Jos nyt kuitenkin on joku järkevä versio siitä liinuksista olemassa, jossa ei olisi muuta kuin joku järkevä raituri, pari efektiä ja polttosofta, niin mielellään otetaan tieto vastaan. Ja silleen, että ei tarttis olla ranteita myöten pannuhuoneessa kokoajan rassaamassa.
 
Ai hä? Mikä on asenneongelma...

Jos nyt kuitenkin on joku järkevä versio siitä liinuksista olemassa, jossa ei olisi muuta kuin joku järkevä raituri, pari efektiä ja polttosofta, niin mielellään otetaan tieto vastaan. Ja silleen, että ei tarttis olla ranteita myöten pannuhuoneessa kokoajan rassaamassa.
 
Fervent Software Studio to Go! on kaupallinen audiokäyttöön tarkoitettu Linuxdistro. En ole kokeillut.
 
että aika monta piheveä saa liimata päähänsä ennenkuin yhtään järkevää ääntä saan sillä tallennettua.
 
http://www.komodo.x10hosting.com/

Ihan ensimmäisenä kun alkaa miettiä Linuxi audio käyttöön pitää käydä Alsa projektin sivuilta (http://www.alsa-project.org/) tsekkaamassa löytyykö omalla ääniraudalle alsa-ajuria. Jos ei löydy niin sitten kannattaa Linux unohtaa. Vasta tämän jälkeen kannattaa sitten alkaa miettimään niitä distroja.

En ole varma, mutta luulen että emolevyjen ajurit ovat suoraan linuxin kernelissä? Emolevyn ajureitten suhteen ei kuitenkaan pitäisi olla mitään ongelmia(ellei emolevyssä ole joitain erikoisominaisuuksia). Kuten joku tuossa ylempänä kirjoitti, kannattaa äänikorttien yhteensopivuuden alsan kanssa tarkistaa. Kun halutaan audio käyttöön matala latenssi, pitää asentaa low-latency kernel. Eli linuxin ydin, joka on muokattu audiokäyttöön sopivaksi että saadaan matala latenssi.
 
Kaikkiin distroihin pystynee kääntämään sourcesta ohjelmat, kunhan siihen tarvittavat työkalut on asennettu. Helpointa asennus on kuitenkin kun pitäydytään suosituimmissa distroissa joissa on järkevä paketti systeemi(deb, rpm, emerge).
 
Usein ohjelmat vaativat monia muita paketteja toimiakseen.
 
esim. ohjelma x tarvitsee ohjelmat/paketit y ja z. Y tarvitsee paketin u. Z tarvitsee paketit ä ja ö. Ö:n asennukseen tarvitaan taas å, ü, ì, w, z ja q. Tällöin asennettavaksi tulee x, y, z, u, ä, ö, å, ü, ì, w, z ja q paketit.
 
Listan pituus riippuu ohjelmasta mitä asennetaan ja mitä on jo asennettu. Tällaisissa tapauksissa on ohjelmien asentelu sourcesta hidasta ja monimutkasta. Tuo yllä oleva lista on hieman liioiteltu mutta ymmärrätte varmaan idean :)
 
Gentoolla kaikki käännetään sourcesta emerge työkalun avulla, joka automaattisesti asentaa kaikki muut paketit joita paketti x tarvitsee. Debianilla(ja debian pohjaisissa distroissa kuten ubuntu, knoppix...)on apt-get, joka asentaessa deb pakettia se hakee verkosta kaikki paketit mitä x tarvitsee. Fedorassa on yum(? Vai oliko se joku yum-apt-get tai vastaava...). Samantyylinen paitsi rpm jutuille.

Emo: Gigabyte K8NS-Ultra 939
Ääni: RME HDSP9652
Aivo: Athlon64 3000+
 
Alsa väittää että HDSP9652:lle olisi ajuri. Huh.
 
pitää asentaa low-latency kernel.
 
Eli asennetaanko erikseen ensin Kernel, jonka päälle distro? Eli ensin pitää pohtia mikä kerneli olisi sopiva, sit mikä distro olisi sopiva, ja sit miettiä toimiiko ne yhdessä? Ehh...
 
Helpointa asennus on kuitenkin kun pitäydytään suosituimmissa distroissa joissa on järkevä paketti systeemi(deb, rpm, emerge).
 
Entäs kuinkas tuo BeOS?
 
Usein ohjelmat vaativat monia muita paketteja toimiakseen.
 
Eikös tämä ole joissakin distroissa onnistuneesti tehty helpoksi, eli osaa asentaa "y":tä painamalla liudan paketteja ilman sen kummempia pulmia?
 
Tällaisissa tapauksissa on ohjelmien asentelu sourcesta hidasta ja monimutkasta.
 
Onko mahdollista että ohjelma A tarvitsee paketin B, jolloin paketti B pitäisi myös kääntää lähdekoodista?
 
Gentoolla kaikki käännetään sourcesta emerge työkalun avulla, joka automaattisesti asentaa kaikki muut paketit joita paketti x tarvitsee. Debianilla(ja debian pohjaisissa distroissa kuten ubuntu, knoppix...)on apt-get, joka asentaessa deb pakettia se hakee verkosta kaikki paketit mitä x tarvitsee. Fedorassa on yum(? Vai oliko se joku yum-apt-get tai vastaava...). Samantyylinen paitsi rpm jutuille.
 
Eli yleisimmissä distroissa paketit asentuvat itsekseen. Tämä on lohdullista tietää. Onko kukaan vaivautunut tekemään listausta eri suositumpien distrojen hyvistä ja huonoista puolista? Vai onko niitä liian monta miljoonaa? Vai onko Linuxiuden lähtökohta se, että nörtteilee noi tiedot itse kokeilemalla? :oP
 
No mutta, kuinkas mä nyt sitten valitsen sen low-latency kernelin? Pitäis olla vakaa, ja nopee, ja kuvan lähettäneille varma vastaus.

Updeittasin tässä mun pagen sourcea, jotta sain photot mahtumaan samaan tableen layoutissa. Stylessa piti olla position relative vaikka mulla olikin jo alignattu sourcessa tablen oikeaan reunaan...

Eli asennetaanko erikseen ensin Kernel, jonka päälle distro? Eli ensin pitää pohtia mikä kerneli olisi sopiva, sit mikä distro olisi sopiva, ja sit miettiä toimiiko ne yhdessä? Ehh...
 
Ei. Asennat vaan jonkun distron, esim. debian tai ubuntu. Jokaisessa linux distrossa tulee kyllä kerneli, mutta asennuksen jälkeen mikäli on tarvetta kannattaa ottaa kerneli mikä on omalle koneelle sopiva.
 
http://distrowatch.com/
http://www.debian.org/
http://www.ubuntu.com/

Eikös tämä ole joissakin distroissa onnistuneesti tehty helpoksi, eli osaa asentaa "y":tä painamalla liudan paketteja ilman sen kummempia pulmia?
 
Jep. Tämän yritin jo selittää mutta taisin mennä liian monimutkaiseksi :). Kokeile lukea edellisen postaukseni viimeinen kappale suurennuslasin alla.
 
Onko mahdollista että ohjelma A tarvitsee paketin B, jolloin paketti B pitäisi myös kääntää lähdekoodista?
 
Juu. Tätä tarkoitin että kaikki pitää kääntää erikseen sourcesta, ja siinähän aikaa menee kun etsii ensin paketit ja sitten kääntää ne. Eikä se aina suju ongelmitta.
 
Onko kukaan vaivautunut tekemään listausta eri suositumpien distrojen hyvistä ja huonoista puolista? Vai onko niitä liian monta miljoonaa? Vai onko Linuxiuden lähtökohta se, että nörtteilee noi tiedot itse kokeilemalla?
 
Distron valintaa voi helpottaa seuraava linkki: http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true . Tuohon tosin on vain kaikkein suosituimmat distrot laitettu mukaan. True nörtit löytää mieleisensä distronsa yleensä kokeilemalla(true nördet päätyvät usein gentoo:seen). Mutta jos on aikaa paljon ja seikkailu mieltä niin kokeilemalla oppii ja tottuu, ja löytää mieluisimman distron.
 
Kun musakäyttöön olet distroa hakemassa, minä suosittelen sinulle Agnula/Demudia. Siihen on valmiiksi asennettu kaikki suosituimmat linuxin audiosoftat, low-latency kernel ja se on debian pohjainen (eli asennukset hoituu melko helposti). Toinen suosittu (tai suositumpi) audio distro on tuo Fedora Core + PlanetCCRMA pakettikokoelma. Jälkimmäisestä ei minulla ole kokemusta, mutta useat muut linux käyttäjät tältä foorumilta voi selittää siitä tarkemmin.
 
Demudi:
http://demudi.agnula.org/
http://agnula.org/
 
Fedora Core + Planet CCRMA
http://fedora.redhat.com/
http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/

Tämän ketjun innoittamana ongin netistä tämmösen Linux Live-version:
 
http://slax.linux-live.org/
 
Ja ajelin. Hyvin pyörii, mutta tulipa mieleen heti yks kysymys. Sen alta näkyy kyllä windows C-asema ja näyttäisi näkyvin ainakin hakemistotkin.
 
Miten on, pystyykö Linuxilla lukemaa (tai lukemaan ja kirjoittmaan) Windows NTFS partitioita?

Updeittasin tässä mun pagen sourcea, jotta sain photot mahtumaan samaan tableen layoutissa. Stylessa piti olla position relative vaikka mulla olikin jo alignattu sourcessa tablen oikeaan reunaan...
 
HaHAH!
tällästä se just on pahimmillaan :D