Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Lisätään vielä, että potikoissa oli tällaiset merkinnät:
tone: 62-44071079
volume: 72-44070034
 
jos asiaa tuntevilta vaikka heruisi jotain lisätietoa numeroiden perusteella :)

Lisätään vielä, että potikoissa oli tällaiset merkinnät:
tone: 62-44071079
volume: 72-44070034
 
jos asiaa tuntevilta vaikka heruisi jotain lisätietoa numeroiden perusteella :)
 
Tonet jenkkipotikoita heinäkuulta 2001
Volat jenkkejä heinäkuulta 2000
 
Ei noista muuta irtoo?

Kato nyt vielä, onko ne potikankuoret kiinni siinä potikassa kuudella(kolme per puoli) semmosella taivutettavalla metallilla.
 
Ja samaten onko juotoskorvakkeitten varsissa semmoset leveemmät kohdat siinä vähän sen pyöreen pään johon johdot kolvataan, alapuolella.
 
Jos on niin sitten ne on varmasti tommoset CGE:t.
 
En tiedä mistä helpoiten löytäis samanlaiset. Millbrookilla on CGE:n pitkävartisia potikoita (WD500XL), mutta niissä ei tietysti oo Gibson -logoo. Ja hintakin on jotain yli 15€/kpl.

Kato nyt vielä, onko ne potikankuoret kiinni siinä potikassa kuudella(kolme per puoli) semmosella taivutettavalla metallilla.
 
Ja samaten onko juotoskorvakkeitten varsissa semmoset leveemmät kohdat siinä vähän sen pyöreen pään johon johdot kolvataan, alapuolella.
 
Jos on niin sitten ne on varmasti tommoset CGE:t.
 
En tiedä mistä helpoiten löytäis samanlaiset. Millbrookilla on CGE:n pitkävartisia potikoita (WD500XL), mutta niissä ei tietysti oo Gibson -logoo. Ja hintakin on jotain yli 15€/kpl.
 
Juotoskorvakkeissa on tuollaiset levennykset varsissa, mutta metallikuoret ovat varsinaisesti kiinni neljällä tavutetulla kynnellä - tosin niitä vastaavanlaisia kynsiä on kolme per puoli, mutta kaksi niistä on suoria (estävät osaltan potikkaa pyörimästä asennuslevyssä ja toisaalta varmistavat oikean sijoituskulman). Mutta joo, epäilemättä kyseessä on kuvaustasi vastaavat CGE:n potikat! -tattis

mites se tonekonkka, minkä kokoinen ja tyyppinen. Joissakin modeissa konkkaa ei ole ollenkaan, onko kokemuksia?

mites se tonekonkka, minkä kokoinen ja tyyppinen. Joissakin modeissa konkkaa ei ole ollenkaan, onko kokemuksia?
 
22nF on hyvä yleisarvo, periaatteessa mikä tyyppi tahansa. Polyesterit toimii aivan ok. Joskus noissa on 47nF, joka on mielestäni käyttökelpoisuudessaan kyseenalainen.

Ja olikos se niin että jos tone potikka on täysin auki, ei konkka vaikuta mitenkään?

Ja olikos se niin että jos tone potikka on täysin auki, ei konkka vaikuta mitenkään?
 
Toki, kerta sillon se meneepi ns. "suoraan"..

Kyllä tonekonkalla on vaikutusta sillonkin, kun tone on täysin auki. Ja siinä on syy esim. "no load" tonepotikoitten olemassaololle.
 
Ja jos kuvitellaan esim. 500k lineaarinen tonepotikka, niin se puoleenväliin käännettynä on täysin sama asia kun 250k tone täysillä. Ennemminkin vois kysyä, jos tone asennossa 9 vaikuttaa, niin miksei se vaikuttais muka kympissä.

Kyllä tonekonkalla on vaikutusta sillonkin, kun tone on täysin auki. Ja siinä on syy esim. "no load" tonepotikoitten olemassaololle.
 
Juuri näin, mutta vaikutus on aika pieni. Itselle ei ole tullut mieleenkään testata huomaanko eroa 22nF ja 47nF konkan välillä tonen ollessa täysillä. On siinä periaatteessa ero, mutta niin kovin pieni.
 
Neljän potikan systeemeissä molempien mikkien ollessa käytössä haitta on yhtä suuri kuin yhdellä 125Kohm potikalla, eli sen varmasti jo huomaa. Perus stratonkin tallamikin soundia sais pehmennettyä jos sille kytkis tonen. Tai jos edes tonen kytkisi yhteiseksi.

Kyllä tonekonkalla on vaikutusta sillonkin, kun tone on täysin auki. Ja siinä on syy esim. "no load" tonepotikoitten olemassaololle.
 
Ja jos kuvitellaan esim. 500k lineaarinen tonepotikka, niin se puoleenväliin käännettynä on täysin sama asia kun 250k tone täysillä. Ennemminkin vois kysyä, jos tone asennossa 9 vaikuttaa, niin miksei se vaikuttais muka kympissä.
 
No load -tonepotikkahan katkaisee tuon olemassa olevan maapolun, eli sellasen saa aikaseks lisäämällä kytkimen , jos haluaa päästä eroon tuost just ja just oskilloskoopilla näkyvästä signaalihäviöstä.. tai sitten avaa sen potikan ja katkaisee sen vastusradan siit toisesta reunasta. Mun käsittääkseni ei se sen kummempi potikka ole. Jos ei sitte ole jotain uutta ja modernimpaa tullu markkinoille. Sävynsäätöön sillä no-load potikalla ei oo mun mielestä mitään ihmeempää annettavaa, toki se nimi kiehtoo.
Tuota toista kohtaa mä en kyllä ymmärtäny, mutta eipä se ole ihme lain. Itsestään selvyyshän se on että 500 k käännettynä puoliväliin on 250 k ohmia, mutta mitä sillä halusit tuoda esiin? Tone kympissä pitäs vaikuttaa tasan yhtä paljon, kuin jos pistetään se kondensaattori SPDT-mikroswitchiin, ja kytkimen ollessa päällä menee kaikki treblet maihin, mitä konkka päästää, eikö? Toisessa asennossa ei sitte mitään.. Eli silloin kun se potikka on kympissä, pitäs sen vaikutuksen olla sama kuin kytkimellisellä konkalla, mutta toki se ei ole, aina tulee sitä vuotoa sen potikan radan kautta hieman. Kuultavissa tuskin on, ja se "loadi" mitä siit tulee, on vähintäänkin markkinakikka. Tähan saumaan sopii siis no-load potikka (tai sen pitäs)..onhan se hienoo jos kitarassa on "no load tone circuitry"
Jos haluaa oikein kunnolla kikkailla tonejen kanssa, kannattais oikeestaan pistää 2 tonepotikkaa, niinkuin esmes Howard Robertsilla on, toinen on ns. treble bleed ja toinen ns. bass tone eli treble by-pass potikka.
Käytännössä ei juur muunlaisia passiivisia sävynsäätämiseen tarkoitettuja juttuja ole, koska passiiviset systeemit ainoastaan poistaa eli leikkaa joitain taajuuksia, eivät korosta.

No load -tonepotikkahan katkaisee tuon olemassa olevan maapolun, eli sellasen saa aikaseks lisäämällä kytkimen , jos haluaa päästä eroon tuost just ja just oskilloskoopilla näkyvästä signaalihäviöstä.. tai sitten avaa sen potikan ja katkaisee sen vastusradan siit toisesta reunasta. Mun käsittääkseni ei se sen kummempi potikka ole. Jos ei sitte ole jotain uutta ja modernimpaa tullu markkinoille. Sävynsäätöön sillä no-load potikalla ei oo mun mielestä mitään ihmeempää annettavaa, toki se nimi kiehtoo.
 
Niin noin se toimii, kytkeytyy piiristä kokonaan pois, ei oo sen kummempi systeemi. Mua taas ei kiehdo edes nimi.
 
Tuota toista kohtaa mä en kyllä ymmärtäny, mutta eipä se ole ihme lain. Itsestään selvyyshän se on että 500 k käännettynä puoliväliin on 250 k ohmia, mutta mitä sillä halusit tuoda esiin?
 
Halusin tuoda kysyjälle sitä selvemmin esiin, että tonepotikka normaalisti kitaran virtapiirissä ei toimi ollenkaan samantyylisesti niinkun vaikka esim. volume, joka lisää kaikissa muissa asennoissa sarjavastusta (pienemmälle käännettäessa, ja isommalle päin vastoin (esim. volume kasissa, se 8 ja 10 välinen vastus siirtyy sarjaan "kuumalle linjalle"), paitsi täysillä ollessaan (10), jollon se on nolla (vaikka silti tässäkin edelleen potikka vaikuttaa). Eli siis se "hukkunu" 250k puoleen väliin käännetyssä 500k tonepotikassa ei kytkeydy minnekkään niinkun volumessa, sen voidaan kuvitella olevan poissa, ihan niinkun on tilanne 10 asennossa olevassa 250k potikassa. Normaalissa tonepotikassa kymppiasennossa ei siis oo mitään muuta, kun pikkusen enemmän resistanssia verrattuna asentoon yheksän. Samanlailla kun yheksässä on pikkusen enemmän kun kaheksassa.
 
Tone kympissä pitäs vaikuttaa tasan yhtä paljon, kuin jos pistetään se kondensaattori SPDT-mikroswitchiin, ja kytkimen ollessa päällä menee kaikki treblet maihin, mitä konkka päästää, eikö?
 
Kympillä tarkotin kirkkainta asentoo. Siinä asennossahan potikannupin numero yleensä on kympissä. Minkä taas voidaan kuvitella tarkottavan, että resistanssi on suurin. Tummimmassa asennossa nollassa, resistanssi pienin. Tai esim. kuvaavan sitä, kuinka paljon yläpäätä vahvistimelle pääsee...
 
Toisessa asennossa ei sitte mitään.. Eli silloin kun se potikka on kympissä, pitäs sen vaikutuksen olla sama kuin kytkimellisellä konkalla, mutta toki se ei ole, aina tulee sitä vuotoa sen potikan radan kautta hieman. Kuultavissa tuskin on, ja se "loadi" mitä siit tulee, on vähintäänkin markkinakikka. Tähan saumaan sopii siis no-load potikka (tai sen pitäs)..onhan se hienoo jos kitarassa on "no load tone circuitry"
 
No sen jokainen testatkoon ja todetkoon ite, kuuleeko eroo. Jos mieli tekee. En mä väitä, että tolla olis mullistava merkitys. Kunhan annoin kaks senttiäni kysymykseen ja käytin siinä osana havainnollistamassa no load potikkaa.
 
Jos haluaa oikein kunnolla kikkailla tonejen kanssa, kannattais oikeestaan pistää 2 tonepotikkaa, niinkuin esmes Howard Robertsilla on, toinen on ns. treble bleed ja toinen ns. bass tone eli treble by-pass potikka.
Käytännössä ei juur muunlaisia passiivisia sävynsäätämiseen tarkoitettuja juttuja ole, koska passiiviset systeemit ainoastaan poistaa eli leikkaa joitain taajuuksia, eivät korosta.
 
No, saa niitä monipuolisempiakin passiivisia kytkentöjä tehtyä, jos huvittaa.
 
♠

Diskanttihan siinä ensimmäisenä tummuu kun potikan arvo pienenee. Tonepotikka päästää diskantin tummumaan ihan vapaasti, joten uskoisin että täysillä olevan tonepotikan ja volumepotikan välillä ei ole suurta eroa, molemmat tumputtaa soundia lähes yhtä paljon.
 
Sävynsäätöön sillä no-load potikalla ei oo mun mielestä mitään ihmeempää annettavaa, toki se nimi kiehtoo.
 
TBX tone controllin jujuhan on siinä, että puolessa välissä se on kuin 250kohm potikka täysillä, täysillä ollessaan se muuttuu 1Mohm potikaksi. Eli kyllä se annettavuus on mun mielestä ihan merkittävä.
 
aina tulee sitä vuotoa sen potikan radan kautta hieman. Kuultavissa tuskin on
 
Kts yllä, TBX. Jos et tuota eroa kuule, sulle ei ole väliä onko TBX täysillä vai keskellä.
 
passiiviset systeemit ainoastaan poistaa eli leikkaa joitain taajuuksia, eivät korosta.
 
Paitsi niinkin yksinkertainen laite kuin kondensaattori. Etenkin pienemmällä konkalla kun tone on nollissa, keskiäänet nousee sellaiseksi honottavaksi. Konkka ja mikrofonin kela muodostavat järjestelmän joka ei toista diskantteja, mutta keskialueelle tulee semmoinen nypä.
 
Taannoin suunnittelin passiivista keskiäänipotikkaa, joka vähentäis keskialueita. Kun potikan nostaa ylös, se lisäisi keskialueita. Käytännössä lisääminen tapahtuisi basson ja keskialueen kustannuksella, mutta lähes sama efekti. Projekti jäi siihen kun en keksinyt miten noi sais samalle nostopotikalle noi kaks toimintaa. Eli nimenomaan: saa niitä monipuolisempiakin passiivisia kytkentöjä tehtyä, jos huvittaa.

Paitsi niinkin yksinkertainen laite kuin kondensaattori. Etenkin pienemmällä konkalla kun tone on nollissa, keskiäänet nousee sellaiseksi honottavaksi. Konkka ja mikrofonin kela muodostavat järjestelmän joka ei toista diskantteja, mutta keskialueelle tulee semmoinen nypä.
 
Taannoin suunnittelin passiivista keskiäänipotikkaa, joka vähentäis keskialueita. Kun potikan nostaa ylös, se lisäisi keskialueita. Käytännössä lisääminen tapahtuisi basson ja keskialueen kustannuksella, mutta lähes sama efekti. Projekti jäi siihen kun en keksinyt miten noi sais samalle nostopotikalle noi kaks toimintaa. Eli nimenomaan:
 
No, mä uskon Adrian Leggiin, joka sanoi että passiivinen systeemi ei voi lisätä mitään, ainoastaan poistaa.. aktiivisilla systeemeillä saadaan tuota boostia.. Eli sanatarkasti:
"Passive tone circuit can not boost, it can only substract.."
Eli tuossa sun kehitelmässä se "lisäys" itseasiassa oikeesti on noitten kahden alueen vähentämistä, kyllähän "vanhalla kunnon" Varitonella saadaan vastaavanlaisia eroja, tarkoitan siis oikeaa Varitonea, jossa on konkkien lisäks lc-networkki eli kela-kondensaattoripiiri..

Siitä alkuperäisestä potikasta vielä, että avasin sen tänään kokonaan ja huomasin, että varsinaisen vastusradan sisäpuolella oleva "keskipinnin" johdinkehä oli kulunut/muuten hävinnyt jonnekin lähes tyysin kokonaan. Koska lähiaikoina ei ole näkyvissä tilausta Thomannilta, josta saisi näitä alkuperäisiä potikoita, niin tein tähän yksilöön sellaisen korjauksen, jossa juotin ohuen johtimen sen vastusratoja kiertävän metallin ja potikan "keskipinnin" väliin. Lopputulos: hyvin toimiva potikka. Hitto kun ois vielä ollut jotain paksua rasvaa, jota ois voinut tunkea potikan akselin ja rungon väliin, niin potikan "tatsi" ois varmaankin palautunut liian "herkästä" enemmän ns. uuden malliseksi.. No, sellainen herkkä pyörimään se oli ennenkin..

No, mä uskon Adrian Leggiin, joka sanoi että passiivinen systeemi ei voi lisätä mitään, ainoastaan poistaa..
 
Periaatteessa näinhän se onkin. Tämä nyt menee ns pilkun viilaamiseksi. Mutta: Tietyillä komponenttien arvoilla laajojen taajuusalueiden poiston yhteydessä tulee taajuuskäyrään resonanssi tuon rajataajuuden tienoille. Boosti on hyvin kapealla alueella ja pieni, ja vaatii suurien alueiden suuren vaimentamisen. Mutta tuolla yhdellä taajuudella tapahtuu pientä boostaamista.
 
"vanhalla kunnon" Varitonella
 
Onkohan tuo sama systeemi mikä on eräässä vanhassa Ariassa? Siinä on 6-asentoinen pyöritettävä kytkin, jolla kelan ja eriarvoisten konkkien avulla saadaan eri kohdista leikattua lähinnä keskialueita.

Onkohan tuo sama systeemi mikä on eräässä vanhassa Ariassa? Siinä on 6-asentoinen pyöritettävä kytkin, jolla kelan ja eriarvoisten konkkien avulla saadaan eri kohdista leikattua lähinnä keskialueita.
 
On varmaan. Samoja on joissain Ibanetsin malleissa, sekä kopioissa että myöhemmissä 26xx semiakustisissa..
Gibahan sitte teki ns. normaalitemput ja rupes toimittamaan ns. "Varitone-chip"piä eli SIL "mikropiiriä" jossa on epoksiin valettuna nuo Varitonen konkat, vastuket ja kaikki muu kytkentä, paitsi kela.. Kelan arvo "hukattiin" myös varaosanumeron taakse kytkiksissä..