Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Oliskohan paikalla ketään elektroniikkavelhoa joka selittäis mulle tämän;
kokeilin Rubyn virtalähteeksi lasten nikko-auton laturia jossa päällä lukee 4,8 V, CE-kilvessä 5,8V/180mA, 4W.
No, mittasin sen ja mittari sanoo pikkusen alle 9 volttia, ja silloin kun se on kiinni rubyssä ja virta on päällä, niin jännite on reilut 13 volttia..??
 
Miksi voltit heittelee noin kovasti, ja voiko tuota siis Rubyn kanssa käyttää?

Olisi kyllä hyvä jos joku viitsisi selittää ihan seikkaperäisesti muuntajan ja laturin eron. Itse "tiedän" jotain, mutta odotan viisaampien vastauksia.

Olisi kyllä hyvä jos joku viitsisi selittää ihan seikkaperäisesti muuntajan ja laturin eron. Itse "tiedän" jotain, mutta odotan viisaampien vastauksia.
 
Niin. Ei tohon oikein jaksa vastata, vaikka tietäiskin. Vitu laiska. -hymy-

Nuo pienet laturit/seinämuuntajat on yleensä tehty mahdollisimman halvalla ja mitoitettu niin että jännite on tuo luvattu silloin kun siitä otetaan ilmoitettu maksimivirta ulos. Kuormittamattomana tai vähäisellä kuormalla jännite on sitten korkeampi.
 
Laturin ja muuntajan ero riippuu ihan minkälaisesta laturista puhutaan :)
Joskus laturiksi riittää pelkkä muuntaja + tasasuuntaus, joissain latureissa sitten on mikroprosessoria ynnä muuta hienoa valvomassa latausta. Yleensä nuo seinään tuupattavat mustat möykyt ovat samaa tavaraa kutsuttiinpa niitä sitten laturiksi, muuntajaksi tai virtalähteeksi... sisällä muuntaja, tasuri ja suodatuskondensaattori. Kalliimmissa voi olla oikein regulaattorikin.
 
Edit: Niin ja jos se Ruby sillä kerran toimii niin voi sitä sitten käyttää :)
Jos tuo jännite ei ole sille liikaa, eikä heikosti suodatettu virtalähde aiheuta ulostuloon mitään 100Hz pörinää.

Nuo pienet laturit/seinämuuntajat on yleensä tehty mahdollisimman halvalla ja mitoitettu niin että jännite on tuo luvattu silloin kun siitä otetaan ilmoitettu maksimivirta ulos. Kuormittamattomana tai vähäisellä kuormalla jännite on sitten korkeampi.
 
Laturin ja muuntajan ero riippuu ihan minkälaisesta laturista puhutaan :)
Joskus laturiksi riittää pelkkä muuntaja + tasasuuntaus, joissain latureissa sitten on mikroprosessoria ynnä muuta hienoa valvomassa latausta. Yleensä nuo seinään tuupattavat mustat möykyt ovat samaa tavaraa kutsuttiinpa niitä sitten laturiksi, muuntajaksi tai virtalähteeksi... sisällä muuntaja, tasuri ja suodatuskondensaattori. Kalliimmissa voi olla oikein regulaattorikin.
 
Eli siis tuorta mötikästä lähtee tuo kannessa luvattu 4,8 V jos siitä otetaan täysi 180 mA?
Oikeastaan ihmetyttää se että jännite kasvaa jos laitan sen tuohon Rubyyn kiinni ja virran päälle, kun mun vähäinen järki sanoo että sen pitäis pudota.
 
Edit: Niin ja jos se Ruby sillä kerran toimii niin voi sitä sitten käyttää :)
Jos tuo jännite ei ole sille liikaa, eikä heikosti suodatettu virtalähde aiheuta ulostuloon mitään 100Hz pörinää.
 
No, pöriseehän se, ja saattaa se 13 volttia olla sille liikaakin, vaikka kyllä minä hetken sillä suristelin, eikä mitään muuta ongelmaa.
Saako tuota pörinää jollain viksulla kytkennällä pois?

Eli siis tuorta mötikästä lähtee tuo kannessa luvattu 4,8 V jos siitä otetaan täysi 180 mA?
 
Luultavasti ainakin sinne päin. Kovin tarkasti noita halvimpia mötiköitä tuskin on mitoitettu.
 
Oikeastaan ihmetyttää se että jännite kasvaa jos laitan sen tuohon Rubyyn kiinni ja virran päälle, kun mun vähäinen järki sanoo että sen pitäis pudota.
 
Joo, jännitehän putoaa tuollaisessa kun virtaa viedään enemmän... Tästä syystä kuormittamaton jännite on sitten laitettu kunnolla korkeammaksi että pystyttäisiin toimittamaan sitten täydellä virralla vielä tuo luvattu jännite. Tämä ongelma on pahin nimenomaan noissa halvimmalla tehdyissä kun sinne on pistetty se pienin mahdollinen muuntaja jonka virranantokyky juuri ja juuri riittää. Ja jos tuo tosiaan on joku leluauton akun latauksessa käytetty niin se ei ole ollut valmistajalle niin justiinsa mitä sieltä ulos tulee.
 
Edit: Jaa joo, ymmärsin vasta mitä tarkoitit :)
Ei tule kyllä mieleen mitään millä osaisin nyt selittää tuon että jännite kasvaa Rubyyn kytkettäessä. Täytynee hankkia lisätietoa.
 
Paitsi vielä että tuohon jännitelukemaan vaikuttaa mittari mitä olet käyttänyt. Halvat yleismittarit hämääntyvät helposti kun tasajännitteessä on pahaa rippeliä tai vaihtojännite ei ole siniä, ja saattavat sitten näyttää mitä sattuu. Pitäisi olla TrueRMS-yleismittari tai oskilloskooppi että tuon ulostulon saisi varmuudella mitattua.
 
No, pöriseehän se, ja saattaa se 13 volttia olla sille liikaakin, vaikka kyllä minä hetken sillä suristelin, eikä mitään muuta ongelmaa.
Saako tuota pörinää jollain viksulla kytkennällä pois?
 
Suodatinkondensaatori + regulaattori varmaankin auttaisivat molempiin ongelmiin (sekä liikajännitteeseen että pörinään). Mutta esim. 5 voltin lineaariregulaattori vaatii yleensä vähintään n. 7 volttia sisäänmenoonsa jotta regulointi olisi luotettavaa. Jos virtaa menee todella vähän vahvistimen toimiessa "täysilläkin" (siten ettei tuon lähteen antama jännite laske alle ~7:n) niin tuo voisi toimia.
 
Voihan sitä kokeilla pelkkää suodatinkondensaattoria (esim. vaikkapa hatusta vedettynä joku 470uF elektrolyyttikonkka Rubyn käyttöjännitteen + ja - väliin). Luultavasti tuollainen ei yksinään kuitenkaan riitä pörinöitä kokonaan poistamaan, vähentää se saattaa.

NiCd akkuja ladataan vakiovirralla. Ei vakiojännitteellä. Helpoin ja varmaankin halvin tapa aikaansaada suurin piirtein vakiovirtalataus on semmonen systeemi, jossa latausjännite on reilusti ladattavan akun jännitettä suurempi. Vaikkapa pari kolme kertaa akun jännite. Tätä jännitettä syötetään akulle sillai mitoitetun vastuksen kautta, että jos laturin ulostulo laitetaan oikosulkuun, niin vastuksen läpi kulkeva virta on ko. akun lataukseen sopiva. Tyhjä akku vastaa melkein oikosulkua. Kun akku hiljalleen latautuu ja jännite sen navoissa nousee, ei latausvirta paljoa laske, koska syöttävä jännite on reilusti akun jännitettä suurempi. Kun akku alkaa olla täynnä, eikä sinne enää ”mahdu” enempää virtaa, se alkaa kuumentua . Tästä päätellään että akku on täynnä ja lataus lopetetaan.
 
Tässä arvaus miksi jännite nousee kun laitat laturin syöttämään vahvistinta. Halvimmissa latureissa ei välttämättä ole tasurin jälkeen elkoa ollenkaan. Ulostulojännite on 100 hertsin ” pörinää ” . Ladattaessa akku toimii suodattimena. Yleismittari saattaa mitata tämän ”pörinän” tehollista arvoa, joka jännitteen huippuarvoa pienempi. Kun tämä jännite kytketään vahvistimeen, niin vahvistimen plussasta maahan kytketty elko toimii suodattimena ja jännite nousee huippuarvoonsa.
 
Johtuuko jännitteen nousu tästä selviää sillä, että laitat plussan ja maan väliin reilun kokoisen elkon ( joitain satoja mikrofaradeja ). Jos jännite on silloin 13V, niin laturissa ei ole tasajännitteen suodatusta tai se on huono. Elkon lisääminen saattaa myös poistaa vahvistimen hurinan .
 
Mikäli käyttöjännite tuntuu hieman liian isolta sitä voi tiputtaa helposti kytkemällä plusjohdon ja vahvistinen väliin sarjaan päästösuuntaan diodeja joka kestävät virtaa noin 1:n ampeerin. Yksi diodi tiputtaa jännitettä noin 0.75 volttia. Kaksi noin 1.5 volttia jne..

Paitsi vielä että tuohon jännitelukemaan vaikuttaa mittari mitä olet käyttänyt. Halvat yleismittarit hämääntyvät helposti kun tasajännitteessä on pahaa rippeliä tai vaihtojännite ei ole siniä, ja saattavat sitten näyttää mitä sattuu. Pitäisi olla TrueRMS-yleismittari tai oskilloskooppi että tuon ulostulon saisi varmuudella mitattua.
 
Jep. Ihan piilteman mittarilla täällä mittaillaan. Että siinäkin vikaa varmaan.
 

 
Johtuuko jännitteen nousu tästä selviää sillä, että laitat plussan ja maan väliin reilun kokoisen elkon ( joitain satoja mikrofaradeja ). Jos jännite on silloin 13V, niin laturissa ei ole tasajännitteen suodatusta tai se on huono. Elkon lisääminen saattaa myös poistaa vahvistimen hurinan .
 
Mikäli käyttöjännite tuntuu hieman liian isolta sitä voi tiputtaa helposti kytkemällä plusjohdon ja vahvistinen väliin sarjaan päästösuuntaan diodeja joka kestävät virtaa noin 1:n ampeerin. Yksi diodi tiputtaa jännitettä noin 0.75 volttia. Kaksi noin 1.5 volttia jne..
 
Just näin siinä kävi. Eli noilla diodeilla asentelen jännitteen kohdalleen.
 
Voisko siinä käyttää jännitteensäätöön potentiometriä?

Mikäli käyttöjännite tuntuu hieman liian isolta sitä voi tiputtaa helposti kytkemällä plusjohdon ja vahvistinen väliin sarjaan päästösuuntaan diodeja joka kestävät virtaa noin 1:n ampeerin. Yksi diodi tiputtaa jännitettä noin 0.75 volttia. Kaksi noin 1.5 volttia jne..
 
Herää kysymys, että olisiko esimerkiksi yksi 4,7V Zenerdiodi sitten jo käytännöllisempi?

Herää kysymys, että olisiko esimerkiksi yksi 4,7V Zenerdiodi sitten jo käytännöllisempi?
 
Heh... speak finnish, please!

Herää kysymys, että olisiko esimerkiksi yksi 4,7V Zenerdiodi sitten jo käytännöllisempi?
 
Varmasti olisi kätevämpi, jos sattuu sellainen olemaan saatavilla.
Usein kun rakenteluvimma on päällä, niin " täsmäkompponetteja " ei löydy.
 
Potentiometriä ei tässä tapauksessa voi oikein käyttää. Potikassa tai kiinteässä vastuksessa jännitteen tippuminen riippuisi siitä kuinka kovalla vahvistinta soitetaan. Vahvistimen käyttöjännite laski suuremmilla tehoilla.

Potentiometriä ei tässä tapauksessa voi oikein käyttää. Potikassa tai kiinteässä vastuksessa jännitteen tippuminen riippuisi siitä kuinka kovalla vahvistinta soitetaan. Vahvistimen käyttöjännite laski suuremmilla tehoilla.
 
Ok. Kiitos vastauksista.

Tässä arvaus miksi jännite nousee kun laitat laturin syöttämään vahvistinta. Halvimmissa latureissa ei välttämättä ole tasurin jälkeen elkoa ollenkaan. Ulostulojännite on 100 hertsin ” pörinää ” . Ladattaessa akku toimii suodattimena. Yleismittari saattaa mitata tämän ”pörinän” tehollista arvoa, joka jännitteen huippuarvoa pienempi. Kun tämä jännite kytketään vahvistimeen, niin vahvistimen plussasta maahan kytketty elko toimii suodattimena ja jännite nousee huippuarvoonsa.
 
Ah. Puhuin jo pörinästä/rippelistä ja siitä että se mahdollisesti vaikuttaa mittariin... eli oikeastaan voidaan sanoa että tiesin mistä on kyse, vaikka en itse huomannutkaan tietäväni ;)
Kiitos että valaisit asiaa :)
 
Herää kysymys, että olisiko esimerkiksi yksi 4,7V Zenerdiodi sitten jo käytännöllisempi?
 
Samalla vaivalla laittaa sitten jo lineaariregun ja pääsee vielä pörinättömämpään lopputulokseen, jos vaan jännitettä on tarpeeksi saatavilla.
Onko alkuperäinen kysyjä kokeillut mitä jännitteelle tapahtuu kun aletaan lähestyä tuota 180mA virtaa? Tipahtaako se tosiaan tuohon n. 5 volttiin? Entä mitä luokkaa on Rubyn ottama maksimivirta sen toimiessa täysillä?

Onko alkuperäinen kysyjä kokeillut mitä jännitteelle tapahtuu kun aletaan lähestyä tuota 180mA virtaa? Tipahtaako se tosiaan tuohon n. 5 volttiin? Entä mitä luokkaa on Rubyn ottama maksimivirta sen toimiessa täysillä?
 
En ole kun en osaa. Jos väännät rautalangasta... Miten mittaan tuon maksimivirran, ja mistä tiedän milloin ollaan lähellä 180 mA:a...
Puutyöt on mun alaa enempi, mutta tämä elektroniikka on kyllä hemmetisti mielenkiintoisempaa!
Kun vielä ymmärtäis puoletkin, mutta eikös sitä tekemällä opi ainakin huonoja tapoja...

En ole kun en osaa. Jos väännät rautalangasta... Miten mittaan tuon maksimivirran, ja mistä tiedän milloin ollaan lähellä 180 mA:a...
 
Ajattelin tuon jännitteen tipahduksen mittaamista sillä tavalla että kokeilemalla selvittäisi jonkin sopivan koekuorman (vastus riittävällä tehonkestolla) tuolle virtalähteelle jolla sieltä tulee tuo 180mA. Tämän voi mitata yleismittarin virtamittauksella (mittari *sarjaankytkettynä*!). Kannattaa pitää suodatinkondensaattori mukana niin mittari näyttää oikeampaa arvoa.
Sitten yleismittari pois välistä, jännitemittausta kehiin ja mittaa mikä jännite on tuolla samaisella kuormalla. Kannattaa varoa ettei pistä aluksi liian pientä kuormaa (=vastuksella pieni resistanssi ja 180mA ylittyy) tai virtalähde voi sanoa sopimuksensa irti.
 
(Edit: Jos jännite pysyisi koko ajan 13 voltissa, oikea vastuksen koko 180mA virran aikaansaamiseksi olisi 72 ohmia. Tehonkestoa vastukselle vähintään 2,5W (parempi ottaa varman päälle ja käyttää 5W). Jos taas jännite todella tipahtaa 4,8 volttiin, tarvitaan 180mA virtaan 27 ohmin vastus. Helpointa olisi jos olisi joku tehonkestoltaan riittävä säätövastus jota sitten ruuvaisi isommasta arvosta pienempää kohti samalla virtaa tarkkaillen kunnes se on 180mA.)
 
Rubyn maksimivirtaa en välttämättä lähtisi mittailemaan jos käytössä on pelkkä yleismittari... Sen sijaan ajattelin jos se olisi ilmoitettu jossain, en ollut vielä tutustunut siihen sen tarkemmin :)
 
Virran voisi selvittää sen sijaan simuloimalla kytkentä PSpicella (demoversio on ilmainen, www.orcad.com), tosin en ole varma saako siihen tuon LM386:n spice-mallia mistään (tuskinpa).
 
Katsoin rubyn kytkentäkaaviota (jos se nyt on tämä sama)
http://www.runoffgroove.com/ruby.html ja siitä voi yrittää ilman simulaattoriakin laskea/päätellä jotain sinne päin mahdollisesti olevaa:
 
FETin läpi kulkeva virta on tuossa kytkennässä maksimissaan muutama milliampeeri (2-3 mA), ja LM386:n datalehdeltä (http://cache.national.com/ds/LM/LM386.pdf) selviää että sen tyhjäkäyntivirta on myös luokkaa muutama milliampeeri (4-8 mA).
Lämmöksi hukkuva teho 9V:n käyttöjännitteellä (näyttäisi olevan rubyn "suunniteltu" käyttöjännite), 8 ohmin kuormalla ja 0.5W ulostuloteholla on noin 0.55W (kuvaaja "device dissipation vs output"). Tämä tarkoittaisi yhteensä 1.05W tehoa, joka vaatii 9V:n käyttöjännitteellä n. 117 mA virtaa.
 
Yhteensä arvioisin siis että Rubyn ottama maksimivirta on n. 130 mA (pyöristelty vähän ylöspäin). On aivan mahdollista että tuo äskeinen arvioni/laskuni meni aivan päin helvettiä, mutta ainakin suuruusluokka tuntuisi oikealta. En ota tästä arviosta mitään vastuuta, your mileage may vary ja jos joku tietää paremmin niin korjatkaa virheeni ;)
 
No mitä tällä tiedolla tehdään? Nyt voidaan esim. mitata mitä laturin ulostulojännite on kun sieltä otetaankin 130mA virta. Jos se ei tipu liian alas niin sen kanssa on mahdollista käyttää regulaattoria.
Toisaalta taas maksimivirtaa ei kuitenkaan yleensä mene kuin hetken kerrallaan joten isot suodatuskondensaattorit saattavat olla hyvä apu, ja laturilta vaadittava maksimivirta onkin oikeasti tuota pienempi.
 
Ääh, nyt alkaa väsyttämään. Helpointa on vaan ylimitoittaa kaikki niin että varmasti riittää. Tai kokeilla ja katsoa toimiiko vai ei :)
(Oikeasti tuo simulaattori on aika näppärä tapa katsoa mikä voisi toimia ja mikä ei, jos kytkentöjä suunnittelee.)
 
mutta eikös sitä tekemällä opi ainakin huonoja tapoja...
 
Joo, tekemällä oppii helposti ainakin sen miten ei kannata tehdä seuraavalla kerralla ;)
Äläkä luota liikaa siihen mitä ihmiset selittävät netissä (mukaanlukien minä) vaan lainaa vaikka joku kirja mistä opiskelet :) Olenhan minä toki mm. kirjoista lueskellut "tietojani" mutta saatan hyvinkin olla tajunnut väärin tai muistaa asioita väärin.

Äläkä luota liikaa siihen mitä ihmiset selittävät netissä (mukaanlukien minä) vaan lainaa vaikka joku kirja mistä opiskelet :) Olenhan minä toki mm. kirjoista lueskellut "tietojani" mutta saatan hyvinkin olla tajunnut väärin tai muistaa asioita väärin.
 
Kiitos vaivannäöstä!
Tässä tapauksessa voi hyvin kokeilla kaikenlaista, kun ainakaan rahallinen menetys ei järin suuri ole, vaikka onnistuisinkin tuon rubyn hajottamaan (17e).
Eipä muuta kuin mittailemaan.
 
Kirjojen lainailu on ikävä kyllä aivan liian hidas prosessi tähän tärinään...