Yleistä keskustelua musiikista ›

Kummallinen kannanotto sulla siinä mielessä, että itsekin organisaatioviestintää pitkästi opiskelevana (JKL yo) tiedän, että Helsingin valtio-opin viestintäihmisistä sitä kasvaessaan suuria viestintäpomoja tuleekin. Että naurakoot siellä toimittajat ihan rauhassa vaan.
 
Heh. Älä nyt oo tosikko...Tosin sähän oot!Hoho.

Liittyy aiheeseen tai ei mutta en ole ikinä ymmärtänyt Oasiksen DM levyn suitsutusta.
 
Oasiksesta tulee mieleen ,että jokaisella biisillä jonka olen kuullut on lähes sama rumpukomppi.

Henkilökohtaisuuksiin menemistä.
 
Pyydän nöyrimmästi anteeksi. Henkilökohtaisuuksiin menemisestä löytyy muuten hyvä esimerkki kuvauksestani. Tsekkaamisen arvoinen, suosittelen!Hoho.

Pyydän nöyrimmästi anteeksi. Henkilökohtaisuuksiin menemisestä löytyy muuten hyvä esimerkki kuvauksestani. Tsekkaamisen arvoinen, suosittelen!Hoho.
 
Heh.
Tupuna osaa olla niin kohtelias.

Tupuna osaa olla niin kohtelias.
 
No parempi olla kohtelias kuin mennä henkilökohtaisuuksiin.

Heh.
Tupuna osaa olla niin kohtelias.
 
Toisaalta...Se tietää mistä se puhuu!Hoho.

Onhan sitten niitä levyjä, joille ei uskalleta antaa huonoa arvosanaa, kuten esim. Himin levyt. Se johtuu varmaan sen maailman menestyksestä. En nyt tarkoita, että ne erityisen huonoja olisivat, mutt ovat pärjänneet erittäin hyvin arvosteluissa.
 
Pientä offtopickia: Nyt liitteen elokuva arvosteluissa tietää suoraan onko kyseessä hyvä vai huono leffa. Jos leffa on saanut monta tähteä, on leffa harvinaisen huono ja/tai muka "taiteellinen"(Eli hidastempoinen ja tapahtumaköyhä). Mutta jos on saanut huonon arvosanan, on leffa mitä ilmisimmin hyvä. Esim. KingKong oli saanut hyvät tähdet, mutta se oli varmaankin huonoimpia leffoja, mitä olen ikinä nähnyt. Matti taas oli pärjännyt heikosti, mutta se taas oli ihan kohtuu hyvä.

Pientä offtopickia: Nyt liitteen elokuva arvosteluissa tietää suoraan onko kyseessä hyvä vai huono leffa. Jos leffa on saanut monta tähteä, on leffa harvinaisen huono ja/tai muka "taiteellinen"(Eli hidastempoinen ja tapahtumaköyhä). Mutta jos on saanut huonon arvosanan, on leffa mitä ilmisimmin hyvä. Esim. KingKong oli saanut hyvät tähdet, mutta se oli varmaankin huonoimpia leffoja, mitä olen ikinä nähnyt. Matti taas oli pärjännyt heikosti, mutta se taas oli ihan kohtuu hyvä.
 
Vaikuttaa pettämättömältä kaavalta. E=mc^2, varo vaan!!
...Mites silloin kun Tapani Maskulan vähäiset tähtöset olivat vielä nekin Nyt-liitteen sivuilla?

Eli kriitikko arvostelee. "Tämä bändi on täyttä potaskaa. En ole koskaa pitänyt heistä enkä arvostanut heidän tekemisiään. Mikseivät he voi olla kuten bändi x. Silloin he olisivat hyviä." Onhan se kritiikkiä mutta se kertoo kriitikon kyvyttömyydestä toimia alallaan. Eikä julkisen sanan kriitikko saisi koskaan arvostella mitään oman makunsa puitteissa. Ketä se palvelee ? Lähinnä kriitikon oman tärkeyden tunnetta.
 
Mielestäni tuo ei toimi. Jos mennään kauas, tai edes hieman poiketaan omasta mielipiteestä, on turha enää kirjoittaa mitään. Pätee mielestäni kaikkeen arvosteluun, elokuviin, peleihin, Timo Jutilan mummoon ja vaikka politiikkaan.
Puhdas mielipide on paljon kiinnostavampaa ja oikeasti antoisampaa kuin jokin elintarvikeselostus. Jos kriitikko ei pidä levystä, ja kertoo siihen syyn, niin mitä hänen pitäisi kirjoittaa? Tottakai sen nyt pitäisi olla selvä, ettei kantrimiehelle kannata laittaa deathmetallia arvosteltavaksi, eikä viiltohaava-Villelle Gimmeliä, mutta sitä nyt ei moni kiistäkään. Paitsi ne, jotka on eri mieltä.
 
Ja kyllä jokainen kriitikko osaa kertoa perusasiat, jotka on kaikille samat. Levyn pituus, teema, yleistunnelma, tuottajan nimi yms. Pointti on siinä, että jos siinä ei ole henkilökohtaista mielipidettä sen lisäksi mikä on kaikille selvää, niin sana levyarvostelu menettää merkityksensä.
 
Ja kyse oikeasti on vaan yhden ihmisen mielipiteestä, ei sen enempää. Haukuttiinhan Alice in Chainsin nimikkolevyäkin jossain aika paskaksi, kun satuin silloin jostain lukemaan, muttei se häirinnyt, korkeintaan vähän ärsytti, että "miksei tuo persereikä tajua". Parhaita levyjäni edelleen.
 
Tuosta "kriitikon täekyden tunteesta", niin sitä palvelee ainostaan se, jos kriitikolla on valmiina agenda korottaa itsensä työnsä varsinaisen merkityksen yläpuolelle. Semmoiset tyypit huomataan aika nopeasti. Itse jätän huomiotta, en pidä semmoisista.
 
Enkä muuten ole lukenut kuin ehkä kaksi levyarvostelua viime vuonna.
 
edit: olen paska lukemaan. Sori Ukko, tajusin ettet tarkoittanut sitä mitä ensiksi luulin. Jätän sen tuohon kumminkin ihan statementtina.

Onhan sitten niitä levyjä, joille ei uskalleta antaa huonoa arvosanaa, kuten esim. Himin levyt. Se johtuu varmaan sen maailman menestyksestä. En nyt tarkoita, että ne erityisen huonoja olisivat, mutt ovat pärjänneet erittäin hyvin arvosteluissa.
 
Mun mielestä ne on saaneet taas aika huonoja arvosanoja niiden tasoon nähden. Him on itse asiassa niitä bändejä juuri joita on erittäin helppo teilata niiden menestyksen takia.

Melkoisen hankala aihe, mutta mielenkiintoisia pointteja on noussut esille. Mukavaa tekstiä pitkästä aikaa mnetissä.
 
Itse pyrin omissa arvioissani kertomaan simppelisti sen miltä musiikki minusta kuulostaa, minkälaisia tunteita se herätti, mitä jäin kaipaamaan, mitä voisi tehdä toisin ym. Harrastlijatasolla se on usein parempi kirjoittaa vain se miltä itsestä tuntuu, turha pyrkiä liiaksi analysoimaan tai vaikkapa ylitseampuvaa objektivisuuteen, jonka lopputuloksena lukijat joutuvat lukemaan pitkästyttäviä äänitysteknillisiä faktoja levyn teosta, lainauksia sanoituksista ym.ym. Tekemällä oppii asettumaan muiden kenkiin ja arvioimaan levyä eri tasoilla.
 
Oikeastaan ei ole mitään kultaista sääntöä, miten arvostelu tulisi kirjoittaa. Välillä on mielestäni aiheellista ottaa puheeksi bändin vanha levy tai levyn tuottaja tms., kun taas välillä noiden viljely on täysin turhaa. Hyvä kriitikko tietää milloin noiden juttujen esilletuonti on aiheellista.

Mun mielestä ne on saaneet taas aika huonoja arvosanoja niiden tasoon nähden. Him on itse asiassa niitä bändejä juuri joita on erittäin helppo teilata niiden menestyksen takia.
 
jeh... voin jo melkein arvata, että jos/kun HIM ansaitsee vaikka jenkeistä kultalevyn niin seuraava levy ei suomessa saa kahtatähteä enempää. ;) nyt niin kävi rasmukselle... ;)

Näin olet uskottava kriitikko: Ylistä Spiha ja levynsä 'spiritual hallucination' maasta taivaisiin, hauku kaikki muut. Kaikki.

Vaikuttaa pettämättömältä kaavalta. E=mc^2, varo vaan!!
...Mites silloin kun Tapani Maskulan vähäiset tähtöset olivat vielä nekin Nyt-liitteen sivuilla?
 
Eijeijeiei. Tapani Maskulahan teki paluun Nyt-liitteeseen joku aika sitten. Nyt ei tarvihe enää kun katsoa mitkä leffat häneltä saavat 1 tähteä ja tiedostaa niiden tosiasiallinen parhaus.
 
Kieltämättä kyllä kävi jurppimaan kun mies ei ollut tämän päivän Turun Sanomiin arvostellut Star Wreckia ollenkaan.

Näin olet uskottava kriitikko: Ylistä Spiha ja levynsä 'spiritual hallucination' maasta taivaisiin, hauku kaikki muut. Kaikki.
 
Tälle vois jo antaa plussan. :D Paitsi, että kehuja on saanut myös Hardcore Superstar nyt viime aikoina.

Näin olet uskottava kriitikko: Ylistä Spiha ja levynsä 'spiritual hallucination' maasta taivaisiin, hauku kaikki muut. Kaikki.
 
Ja tämän keksimällä onnistuit luomaan nasevaa huumoria.

Kriitikot on ok koska jokainen on kriitikko. Jotkut vaan saa siitä palkkaa ja kirjoittaa lehtiin.

Eijeijeiei. Tapani Maskulahan teki paluun Nyt-liitteeseen joku aika sitten. Nyt ei tarvihe enää kun katsoa mitkä leffat häneltä saavat 1 tähteä ja tiedostaa niiden tosiasiallinen parhaus.
 
Mikael Fräntiin pätee sama sääntö...
 
Kyllä Jukka Kajavaa on ollut usein ikävä. Vaikken ollutkaan herran kanssa läheskään aina samaa mieltä, kritiikkejään oli aina ilo lukea.
 
Kriitikot on ok koska jokainen on kriitikko. Jotkut vaan saa siitä palkkaa ja kirjoittaa lehtiin.
 
:D +

Kriitikot on ok koska jokainen on kriitikko. Jotkut vaan saa siitä palkkaa ja kirjoittaa lehtiin.
 
Niinpä. Sen mielipiteen muotoileminen kirjalliseen asuun tosin käy kyllä työstä.