No niin. Tyhmänä ja muutenkin hölmönä persoonana menin tuossa taannoin lupaamaan yhden 8v pikkuhepun äiteelle, että voisin opettaa kersaa vähän soittamaan. Olen itse ollut 3 vuotta musiikkiopistossa (5,5v yhteensä soittoa), joten luulen että esim. tekniikka ei ole aivan täysin päin perseitä mutta enhän mä muista lainkaan mitä se kaveri siellä opistossa ensin opetti meikälle. Eli antakaa vinkkejä mistä lähteä liikenteeseen ja kuinka tuo ikä (8v) tulisi ottaa vielä huomioon. Sähkökitaran soitantaa olisi tarkoitus "opettaa". NANANANAANANANANNANNAA NANANANAANANANANANNANNAAA |
Opeta sille soittoasento, kitaran viritys, kaikkien kielien tärkeimmät nuotit ja tärkeät soinnut. Siitä se lähtee. "pääsiskö teiän komppaajaks, mä on niin paras" -Petrukki, haluaa bändin komppikitaristiksi. "pääsenhän, pääsenhän? jos en, rukutus ei lopu.! |
Kannattaa lähteä siitä, että 8 -vuotias on vielä lapsi. Soittaminen on hänelle samaa leikkiä kuin kaikki muukin touhuaminen - niinkuin sen pitäisi olla myös aikuiselle:) Eli ei saa vaatia mitään, sen kuin vain soittelee oppilaan kanssa ja samalla näyttää mallia.
Oppilaalla pitää olla biisejä soitettavanaan. Opettajan täytyy hankkia sopivia opetusmateriaalikseen. Sopivia biisejä on sellaiset, joissa on kolmisointuja jotka voi soittaa enimmäkseen avoasemassa, sellaisia kolmen-neljän soinnun biisejä. Sitten helppoja melodioita avoasemassa. Lapset ei jaksa keskittyä mihinkään asteikoihin.
Pienten / nuorten oppilaiden kanssa tunnit on enemmänkin ohjattua harjoittelua kuin luennointia ja läksyjen kuulustelua. Ei ne lapset kuitenkaan treenaa organisoidusti, mutta toisaalta lapsi on tottunut saamaan läksyjä, joten jotain tehtäviä täytyy antaa kotiin vietäväksi. Sillä ei ole mitään merkitystä että onko niitä tehtäviä sitten harjoiteltu itsekseen:) No problemo! |
l@ho
Petrukki
Apricot