Kitarat: kitarakamat ›

Suosittelen Fenderin Classic -sarjan stratoja. Hyvä soittotuntuma, viimeistely ja saundi.
 
Tää totta on, tää onnea on. Oma 70s classic voittaa soittotuntumassa ja soinnissa molemmat Amerikanserkkunsa.

Alkuperäisen kysymyksen esittäjälle:
 
jos lavassa pitää lukea Fender, ovat meksikolaiset Standardit ja Classicit varsin hyviä vaihtoehtoja. Classiceissa on pääsääntöisesti paksummat kaulat, mutta yksilöissä on paljon vaihtelua. Classiceissa on myös vintage-nauhat (ohuet ja matalat) sekä vintage-radius, molemmat vaikuttavat soitettavuuteen ja tatsiin melkoisesti.
 
Ei kannata unohtaa myöskään American- ja vanhemman American Standard -sarjojen kitaroita. Käytettyjen hinnat näyttäisivät vaihtelevan välillä 600 - 900€ ja hyvät yksilöt ovat aivan passeleita. Näiden sarjojen kaulat ovat pääsääntöisesti ohuempia kuin Classicien, nauhat ovat paksummat ja radius litteämpi.

Mulla oli tässä samanlainen ongelma, eli omaan käteen passeli strato piti löytää. KOkeilin kaupoissa jos jonkin moista mutta yhtään kelvollista ei mukamas löytynyt. Sen verran jäi moninaisista testeistä käteen, että tiesin aika tarkkaan minkälaiset speksit siitä pitäisi löytyä.
 
Ratkaisu oli loppujenlopuksi aika helppo, snaippailin puu- ja metalliosat ebayn Stratosphere-"kaupasta", mikit Acme guitarsilta ( Lindy Fralinin pre-wired- setti), ja muovit Allpartsilta.
 
Käteen jäi American Deluxe body, 2-point-talla snap-on kammella, Fender Deluxe kaula juuri tuolla V-profiililla. Helmiäispleksit, lukittavat virittimet jne. herkut.
Hintaa tuli alveineen alle 1100€. Itse kasausprojekti oli kovin simppeli ja yksinkertainen ja säädötkin sai kohdalleen tosi helposti. Toimii kuin tauti.

Mites soundeilta, onko niis 50's ja 60's välillä suurta tai edes huomattavaa eroa? Tai muutakaan merkille pantavaa eroa muuta kuin soundi?
 
Edit: Onko se fenderin paksu kaula just se V-profiili (joka on 50's classicis) ja nää ohuemmat on C-profiililla
 
50's -malli soi yleensä hieman terävämmin johtuen ruusupuuotelaudan puuttumisesta, 60's taas soi hieman tummemmin. 50's-mallin kaulassa on on v-profiili (tosin classicissa aika mieto) ja 60's-mallissa c-profiili. Kaulojen paksuudessa ei ole Classicien tapauksessa hirveää eroa, 50's-mallin kaulat ovat ehkä vähän paksumpia, mutteivät mitään paksuja ja voimakkaan v-mäisiä. Paksuimmat Fender-kaulat ovat 50-luvun v-tyyppisiä, mutta classic 50's on mieto v.
 
Mikit ja muut tilpehöörit on eri classiceissa samat. Pleksi on vähän eri, eli 50's-mallissa yksikerroksinen lärppänä ja 60's-mallissa 3-kerroksinen.

Japsistratoja saa kohtuu hintaan tilattua Japanista.
Esim:
http://www.ishibashi-music.com/fenderjp/
 
Tuolla on jotain käytettyjä(Englannissa):
http://www.fareastguitars.co.uk/index.htm
 
Itselläni on Fenderin japsitele(52-malli) ja pidän siitä enemmän kuin jenkkilän 52-mallista jota soittelin liikkeessä. Hintalaatu on japseissa kohdillaan. Huono puoli on se että et pääse noista paikoista kokeileen ennen ostoa...

Ei saisi laittaa tuollaisia linkkejä. Alkaa vituttamaan täkäläiset hinnat. Esimerkiksi motif es-7, joka kustantaa thomannilla 2499e, oli jaappanissa yli tuhat euroa halvempi. Japanin strato voisi olla kyllä kova sana, semmoiset 120e saa tosin laskea toimituskuluihin, 50e tilisiirtoon + vielä tullit ja verot siihen päälle.

Jippiii jeah jeah.
 
Kävin tänään testailemassa noita stratoja ja löysin sieltä tarjonnan keskeltä sen omani!
Jo liikkeeseen mennessä olin melko varma että mexicon standard lähtee kotiin mutta enhän mä nyt sitten päässykkään niin halvalla. Myyjä ojensi mulle tuon Classic sarjan 60s mallin ja totesin heti että taitaa mennä yli budjetin. Erehdyin kuitenkin sitten soittelemaan sitä ja sehän kolahti heti kunnolla ja se oli saatava.
 
No ei tartte enää miettiä mitä opintotuella ostais.
On se hieno peli!

Tänään kävin koulun telellä taas vähä soitteleen. En kyl tiä et minkä mallinen tele se on. Ei lavassa mielestäni ainakaa mitää kummallista lukenu. Vaahteraotelauta siinä oli eikä se kaula niin hirveän paksulta tuntunu, mutta kielet oli vaan tajuttoman korkealla. Ei saanu oikein hyvää tuntumaa siihen. Sitte soittelin viel koulun stratolla jossa on ruusupuuotelauta. Äkkiseltään pähkäiltyä paksuus erot olivat lähes mitättömät, en päässy kunnolliseen tulokseen että oliko niitä edes.
 
Mutta mutta, kyllä ne kummatki paksummilta tuntu ku oma strato jossa on kylläki tokain kaula (lavassa lukee vain että goldstar sound, ei muita malliin viittaavia tekstejä).
 
Jäi vähän kismittämään. Koulun kitaran kaulat olivat kyllä ihan ok paksuudeltaan, soittotuntumaan tietenki vaikuttaa monet muutki asiat kuten kielet ja niiden korkeudet.
 
Tässä vielä että onko muissa stratomalleissa paksuuseroja? Tuli vastaan fenderin highway kohtuu hintaan ja muutenkin kolahtavasti. Mitä olette mieltä kyseisestä kitarasta? Kannattaako moinen?

Nostanpa tämän aiheen ylös. Aikaa kulunu ja oon vähä hautonu tätä ostoa. Ei hirveesti oo tullu eteen mitää vaihtoehtoja paitsi nyt ois yks varsin vankka vaihtehto.
 
Ajattelin siitä nyt kysyä että onko kitara täysi susi ja hintaansa nähden huono. Vaiko vakavasti otettava vaihtoehto josta saa vastinetta rahoilleen. Eniten vastinetta varmaan saisi käytetyistä kitaroista. Kunhan niitä vaan tulisi vastaan. Mutta nyt siis tämän kimppuun, tässä speksit:
 
Fender Stratocaster '62 Reissue Vintage
 
- Lehmusrunko
- Vaahterakaula
- Ruusupuuotelauta
- 21 vintage-nauhaa
- USA Vintage-mikit
- Valmistettu Japanissa
 
ja hinta, 650€
 
Mielipiteitä ja jos on niin omakohtaisia kokemuksia kaivataan! Kiitos.

Suosittelen minäkin. Mulla on '50s malli ja siinä on paksu kaula, joten kysyjän joka oli vailla ohutkaulaista, niin kannattaa katsastaa '60 ja '70 mallit. Itse pidän paksummasta kaulasta, vaikka omistankin pienehköt kourat.
 
Tai oikeastaan '60-mallia. -70-lukustratossa on tuota paljon paksumpi kaula. Jos rahaa piisaa, jenkki '62 re-issue on parasta mitä uutena liukuhihnamallina saa. (n. 2000e)

- Valmistettu Japanissa
 
ja hinta, 650€
 
Noi kaksi viimeistä lausetta riittää siihen että suosittelen, jos kitara muuten spekseiltään miellyttää.

Onko noissa japanilaisissa sitte mitää selviä miinuspuolia. Esim. kestävyyden tai muiden seikkojen osalta verrattuna meksikolaisiin tai jenkkiläisiin? Onko käytännössä muuta eroa kuin se että missä ne on tehty/koottu?
 
Ja vielä tohon feggyn kommenttiin, ettö se 2000 on kyl jo liikaa. Vaikka oishan se hyvä kerralla ostaa kunnon keppi mutta toi menee jo liiaksi mulle.

Kun luin aloituskirjoituksen, meinasin heti suositella juuri tuota Fenderin '62 vintagea: itselläni sellanen jenkkiläinen, ja oon ollut siihen tosi tyytyväinen. Vastaa juurikin hakemaasi kitaraa kuvauksen perusteella. Mistäs niitä japanilaisia versiota muuten saa tilattua?

http://soundstore.fi/index.php
 
Tuolla tuntuu olevan aika vahvasti noita japsi stratoja myynnissä :)

http://soundstore.fi/index.php
 
Tuolla tuntuu olevan aika vahvasti noita japsi stratoja myynnissä :)
 
Kiitos tuosta! Oli minulle täysin uusi liike ja vaikuttaa tosi mielenkiintoselta!

Itseäni on nyt alkanut kiinnostamaan paljon nuo Fenderin Lone Star stratot. Harmi vaan ettei noita enää valmisteta :( Käytettynähän noita tietenkin silloin tällöin liikkuu.
 
Kertokaas omistajat ja muutkin kokemuksia omaavat noista Lone Stareista :)

Jos rahaa piisaa, jenkki '62 re-issue on parasta mitä uutena liukuhihnamallina saa. (n. 2000e)
 
Itellä ois kiikarissa '57 vintage. Tosin 70's:sä on paras kaula... oisko noiden variaatioo myynnissä? Hoho.

viel pitää kysyä tosta Ž62 reissue vintagen kaulasta et onko paksu/ohut verrattuna vaikka Ž70 tai Ž50?

Itellä ois kiikarissa '57 vintage. Tosin 70's:sä on paras kaula... oisko noiden variaatioo myynnissä? Hoho.
 
Nythän on torilla myynnissä parikin aitoa 70-luvun stratoa noin tonnilla. 62-reissuessa on mun mielestä ohuempi kaula kuin ainakin aidossa 70-luvun stratossa.