Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Joo ja mielestäni Kathryn ja Damienikin ovat kovasti mieleeni, jos se nyt keskiviikoksi tulis laatikkoon pipoineen

kyl toi kiinnostaa. Ihan hyvä jos on tiukempaa meininkiä.

Kertalaakin Kerubissa saaneena on ikävä kyllä asetettava varautunut fiilis päälle. Levyä oon siis odottanu helvetillisellä innolla. Oliko sitten taustahälyn vietyä nyansseja, vai mikä mutta en syttynyt kertakuuntelulla tuleen kuten kävi Eterniumilla. Huonoa ei sattunut korviin, mutta päällimmäinen fiilis oli "TASAINEN". Yksi vauhtiviisu hieman ennen keskivaihetta jäi jyräämään, mutta muutoin oli tosiaankin tasaista. Kuula pääsee heittämään hienoa liidimelodiaa lähes jokaisella vedolla mutta koukkua en tuntenut The Preacherin taikkapa vaikka Icon Of Fleshin tasolla. Kyseessä selvästikin aikaa vaativampi levy, joka ei tosin ajan saamisen jälkeen olekaan huono asia. Ei siis tuomita mitään, mutta ensireaktio ei ollut odotettu haltioituminen.

Mimic47 tänään kaupoissa, uudistuneet sivut osoitteessa www.diablo1.net

Kylläpä näin äkikseltään kuulleenna kuulostaa pirun hyvältä, mielestäni eka biisi iski jo paremmin kuin sinkku mimic47, joka sekin oli hyvä kuitenkin.
 
Edit: Parhaat biisit: Shadow Wolrd,Condition Red, D.O.A, Blackheart ja toki muutkin ovat hyviä, mainio levy ainakin minun mielestäni.

Vittu oli kylmä hakea tuo kävellen. Ihan tiukka paketti. Kehityskaari musiikillisesti hidastunut verrattuna edellisiin levyihin. Nimikkobiisi ehdottomasti levyn heikoin lenkki yksistään kuunneltuna. Kalla myös mielestäni hieman turha siellä välissä, saahan se seuraavan biisin kuulostamaan rankemmalta muttei ideana mitenkään loistava. Illalla jos vielä kuuntelisi pari kertaa.

Hyvä levy on kyl mun mielestä. Nyt ku oon kolmesti läpi kuunnellu ni parhaalta kuulostaa in sorrow we trust, damien ja D.O.A /,,/

Levy kuulosta tosiaan melko tasapaksulta alusta loppuun. Tähän mennessä menevimmät rallit korvaani ovat Condition Red, Blackheart ja D.O.A.

Parin kuuntelukerran jälkeen sanon vain, että ihan hyvä paketti. Tuskin pääsee silti missään vaiheessa Eterniumin tasolle, sillä Eternium toimi heti ensimmäisistä sekunneista lähtien meikäläiselle.

Hyvältähän tämä vaikuttaa, edelleen. Toinen kierros menossa.
 
Pysyn edelleen kannassani: levyt jotka avautuvat hitaammin ovat myös pidemmän päälle kestävämpiä kuuntelukokemuksia. Tämä ei ensikuuntelulla tartu ja nappaa mukaansa täysillä, mutta herättää mielenkiinnon.

Aika mitäänsanomaton levy kolmen kuuntelun jälkeen. Tasaista jynkkyä, mm. juuri parhaillaan soiva A View to A kill kuulostaa todella tylsältä. Äkkiseltään ei tunnu edes levyltä joka paranisi kovasti kuuntelukertojen myötä.
 
Eternium oli meikeläisen makuun aivan eri tason levy.

Aika mitäänsanomaton levy kolmen kuuntelun jälkeen. Tasaista jynkkyä, mm. juuri parhaillaan soiva A View to A kill kuulostaa todella tylsältä.
 
Eihän kyseistä biisiä edes ole tuolla albumilla, Mimic 47-sinkulta kyllä löytyy.

Pari kuuntelua takana, ja olo on pettynyt. Todella mitäänsanomattomalta vanhan toistolta tämä kuulostaa.
Osasi tähän jo vähän varautuakin kun tuo Mimic47/A View To A Kill -sinkku ei lämmittänyt myöskään. A View To A Kill on jopa parempi tuosta parivaljakosta.

Uudessa Rumbassa tämä Diablo-uutukainen saalisti ihan hyvät pisteet ja kehuja päälle. Olen kuullut vain M47- ja Damien-kappaleet, mutta en löytänyt niistä sitä tarvittavaa kipinää. Vanhan toistolta kuulostivat minun korviini. Lainaan levyn luultavasti jostain sitten kun kiinnostaa kuunnella, mutta ostaa en aio vaikka mikä olisi.

No makuasiathan se mutta minkä takia sitä reseptiä nyt muuttais? Mielestäni mimic47 on levyn heikoin biisi ja kaikillahan on oma mielipide mutta mielestäni levyä jaksaa kuunnella paremmin kuin eterniumia. Ja tämähän on oma mielipiteeni.

No makuasiathan se mutta minkä takia sitä reseptiä nyt muuttais?
 
Kyllä sitä reseptiä pitää välillä vähän muokata sillä minä en ainakaan jaksa kuunnella koko levyn verran sitä "samaa biisiä".

Jumalauta, Condition Red! Ja monet muut. Tämähän on vallan mainio levy! Joka muuta väittää, puhuu paskaa :) Ei ehkä yhtä hyvä kuin Eternium, mutta silti...

Penen takertelun jälkeen todella kovaa kamaa. Tän hetken kovin Together As Lost. Mimic47 ei kyllä kerro levystä(sen todellisesta puolesta) juur mitää.

Niin..Aika ristiriitaisella fiiliksellä tota kuuntelee. Ehkä pientä yliyrittämisen meininkiä. Hankala vielä sanoa. Ei huono kuitenkaan missään nimessä. Eternium kyllä iski ensimmäisestä biisistä lähtien ensimmäisellä kuuntelulla. Sellanen asia ainakin on pakko sanoa, että kitarasaunseissa on kyllä mielestäni tehty suuri muutos eterniumiin nähden. Ja perhanan hyvältä kuulostaa. Aika raastava sahaussaundi. Muutaman nopeamman rallin ois voinu sekaan heittää. Ja miksei vähän hitaampaakin. Mielipuolet varmasti vielä muuttuu. Kattellaan...