Kitarat: kitarakamat ›

Nyt on sellainen tilanne että kitaroita on mennyt läpi käsien aikasta paljon ja tälläkin hetkellä niitä on kolme. Silti vaan tekisi mieli lisää, want listillä on Gretschit ja Rickenbackerit ja ties mitkä ja alkaa tuntua siltä, että jos ne kaikki aion hommata niin tuloksena on totaalinen konkurssi. Ahistaa kun noihin soittovehkeisiin on tullut laitettua aivan sikana rahaa ja silti ei voi ikinä olla mihinkään tyytyväinen. Nyt olen alkanut miettiä että sitten kun seuraavalla kerralla eksyn oikeisiin töihin, säästäisin rahaa ja ottaisin sitten yhteyttä herra Ruokankaaseen joka varmaan mielellään duunaisi meitsille ihan oman omituisen kitaran jollaista ei olisi toista koko maailmassa. Voisikohan jo sitten olla tyytyväinen ja soittaa vain sillä koko loppuikänsä vai jatkuisiko sama kurimus edelleen? Vai alkaisiko sitten sen maailman parhaan vahvistimen metsästys? Hemmetti kyllä välillä tulee mieleen että olisi sittenkin pitänyt ruveta vaikka pelaamaan golfia tai harrastamaan ruiskumaalausta musiikin sijaan.

Soitinrakennuspalstalla on enemmänkin juttua näistä, kokeile haulla ja etsi vaikka se threadi suomalaisista (kitara)soitinrakentajista.
 
EDIT: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=33160

Veikkaisinpa, että ei kitaroidenhaalimishimo custom-skeballa taltu. Voi olla, että sitten alkaa tehdä mieli lisää custom-kepukoita. :)

Mä olen aika paljon sen kannalla, et jos haluaa pitkäaikaista soittokaveria, ni customkitara on hyvä ratkasu. Saa semmosen josta tykkää.

Kannattaa mietiiä tarkkaan, mitä siltä soittimelta haluaa, jälkikäteen voi alkaa niinsanotusti harmittamaan, kun huomaa, että "tuommoinen juttu olis ollu kiva, ja toikin on hieno..." Mutta customin minäkin tahdon joskus, sellaisen, missä on kaikki herkut, eikä tarvitse enää miettiä parempaa soitinta päällä maan. Sillä se himo ainakin lieventyy.

Ei se golf sen parempi olis. Sitten alkaisit teettää custom drivereitä optimaalisella loftilla,painotuksella ja varren jäykkyydellä :-)

Osta ihmeessä custom ja jos Ruokankaalta tilaat niin et voi pettyä! Jos olisin kroisos niin en kahta sekuntia miettisi että tilaisinko Ruokankaalta kitaran. Kyllä mä luulen että kun sulla on "maailman paras" kitara sitten käsissä, niin ei enää paljon muita tee mieli ostella. Mulle ainakin riittäisi se yksi laadultaan "täydellinen" kitara (tällä hetkellä on 6 ei-täydellistä).

vaikka ei olisi täydellinen kitara, ei se olisi täydellinen kaikkeen soittoon. Mutta kyllä kolme täydellistä varmaan jo riittäisi (akustiset siihen vielä päälle). :D

Custom-kitara ei välttämättä poista tarvetta saada lisää soittimia, mutta kyllä tätä tarvetta huomattavasti helpottaa. Aika soittajakohtaistahan tämäkin on- jotkut ovat soittaneet koko ikänsä samanlaisella kepillä, toisilla on eri kitara joka keikalla..
 
Ruokangas on kyllä erinomainen vaihtoehto custom-kepin tekijäksi.

Kannattaa käydä kattomassa kanssa:
www.ruokangas.com
sielt näät millasi kitaroit niil on ja paljo ne maksaa

vaikka ei olisi täydellinen kitara, ei se olisi täydellinen kaikkeen soittoon. Mutta kyllä kolme täydellistä varmaan jo riittäisi (akustiset siihen vielä päälle). :D
 
Niinpä. Itse tykkään soitella 'ritsoilla', kun niitä on harrastelijalla varaa pitää useita erilaisia ja -tyylisiä, ja ostella uusia aina välillä kun mieli tekee/muuttuu. Kallein kitara, jonka olen koskaan omistanut on viimeksi ostamani Ibanez, listahinta pikkuisen alle 800 euroa. Muitten kitaroitteni hankintahinta on n. 250-500 euroa/kpl.
 
Olisinko tyytyväisempi kalliin custom -kitaran kanssa? En tiedä. Ehkä. Mutta mulla ei ole varaa eikä halua ottaa riskiä, että kalliin customin kanssa käy kuten monien halvempienkin kanssa- vähän aikaa kiva, mutta sitten kyllästyy. Rahallisesti moisesta takaiskusta kyllä selviäisi, mutta sen aiheuttamaan vitutukseen voisi kuolla.
 
Hienoa, jos joku löytää elämänsä soittopelin näin. Mulla kuitenkin mieli ja maku muuttuu sen verran koko ajan, että en uskalla tällä budjetilla customkitaramarkkinoille. Mulla ainakin toistaiseksi määrä korvaa laadun... =)
 
JuSu

Sen lisäksi että miettii mitä ominaisuuksia siltä kitaraltaan haluaa, kannattaa sitä soundipuolta myös miettiä. Eli oikeastaan kitaran rakennuttamista kannattaa alkaa miettimään vasta sitten kun tietää mitä haluaa kitaralta (joka suhteessa). Toinen vaihtoehto on sitten se, että jos tietää haluavansa vaikka perinteisen straton, mutta tehdasvalmisteisten keppien laatu ei tyydytä, niin teettää sitten sen. Esim. Itse olen teettänyt akustisen, joka on puuvalinnoiltaan (ja siten soundiltaan) todella perinteinen (sitkakuusta kansi + intian ruusupuuta pohja & sivut). Laadultaan hakkaa kaikki tehdaskitarat tässä ja tulevassa elämässä.

Keräilyvimmaa ei hieno customi vättämättä poista, mutta onpahan sitten luottopeli. Heh, mulla on 2. Tosin, kun ostin sen jälkimmäisen niin on ollut pitkä tauko minkään ostamisessa, lähinnä siksi että olen siihen supertyytyväinen. Vaikkei osaakaan soittaa.

Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta eikös Brian May rakentanut joskus 15-vuotiaana oman skebansa?

Kylläkyllä. Isä taisi olla apuna.

Kiitän kommenteista, joita tuli lyhyessä ajassa paljon! Aika tarkkaan on tiedossa mitä kitaralta haluan, konsepti on muotoutunut päässä aika valmiiksi. Ja onpa tullut Ruokankaan pajallakin käytyä muutamaan otteeseen kun asun aika lähellä Hyvinkäätä. Manasin joskus hänelle jotain kitaraa joka mulla oli ollut, johon hän totesi että "jos mä teen sulle kitaran niin siinä on sellanen kitara jolla tekee jotain"! Enkä kyllä epäile sitä hetkeäkään.

Houkuttelisipa kyllä teettää Telecaster.
 
Pistän nyt omani amfisoundille muunneltavaksi, katsotaan sitten mitä sieltä tulee. Ajattelin tulevaisuudessa panostaa näihin kotimaisiin kitaran valmistajiin, jos kalliimpaa instrumenttia ostan. Kumminkin 2000 euroakin on vielä pieni summa, jos soitinta ruvetaan omien mieltymysten mukaan rakentamaan.

Tehääks Ruokankaan skebat Hyvinkäällä?
Anteeks tietämättömyyteni
EDIT: Nythän niit Brian May Signatureja saa ostettua esim. thomannist

Luin nyt vasta tarkemmin tuon JuSun kirjoituksen ja olen kyllä aika pitkälti samaa mieltä. Itelläkin on ykköskeppinä 180 eurolla ostettu Aria ja hyvänä kakkosena 600 euroa kustantanut japsi-Strato. Ja todellakin myös meikäläisen mielialat ja mieltymykset vaihtelee niin nopiaan, että siinä tulis äitiä ikävä kun sitten kypsyisi siihen teettämäänsä skebaan. Ongelmana on sitten vielä lisäksi se, että mä soitan todella monenlaista musaa. Kantrista bluesiin, rockabillystä heavyyn ja rautalangasta ties mihin. Että kyllä siinä melkein useampi kitara tarvitaan. Ja joo, Ruokankaan paja sijaitsee Hyvinkäällä.