Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Alkuun täytyy sanoa että en löytänyt haualla vastausta kysymyksiini. Eli joko kysymyksiini ei ole vastattu tai vika on haun käyttäjässä. Eli kiinnostais tuommonen lisäkaappi nykyiselle Peavey classic30 vahvistimelle ja alustavasti ajattelin 2*12" celestion v30 elementtejä.
 
Kuitenkin askarruttaa, että:
 
1. onko nuo itsetehdyt kaapit laadukkaita vai saanko paremman äänen ostamalla Behringerin kaapin ja vaihtamalla siihen elementit?
 
2. Avoin vai puoliavoin vai umpinainen ja jos on umpinainen niin pitääkö olla jonkun näköstä hengitysreikää refleksiputken muodossa vai?
 
3. Ylempi elementti viistoon vai ei?
 
4. Sähkökaavioita? vai kytketäänkö elementit suoraan johdolla jakin plussaan ja miinukseen
 
5. classic 30 vaatii 16 ohmin kaapin joten laitanko kaksi celestionia sarjaan ja jakkiin kiinni?
 
6. miten on mahdollista tehdä helposti kotikonstein tuo elementin reikä ostamatta kalliita työkaluja?
 
7. onko lisäkaapista äänenlaadun kannalta hyötyä?
 
kiitos jo ennakkon kaikille jotka viitsivät ja osaavat vastata kysymyksiini. mahdollisesti kysymyksiä on tulossa lisää mutta tässä tällä erää :)
 
edit: korjasin muutaman kirjoitusvirheen

1. onko nuo itsetehdyt kaapit laadukkaita vai saanko paremman äänen ostamalla Behringerin kaapin ja vaihtamalla siihen elementit?
 
Jos teet vanerista niin saat laadukkaamman.
 
2. Avoin vai puoliavoin vai umpinainen ja jos on umpinainen niin pitääkö olla jonkun näköstä hengitysreikää refleksiputken muodossa vai?
 
Tarpeeksi iso niin ei tarvitse reikiä 76 * 66 * 30 esim.
 
3. Ylempi elementti viistoon vai ei?
 
Jos lattialla aiot käyttää niin viistoon.
 
4. Sähkökaavioita? vai kytketäänkö elementit suoraan johdolla jakin plussaan ja miinukseen
5. classic 30 vaatii 16 ohmin kaapin joten laitanko kaksi celestionia sarjaan ja jakkiin kiinni?
 
Jos elementit 8 ohmisia niin laita ne sarjaan keskenään ja sitten toisen plussaan + ja toisen miinukseen -
 
6. miten on mahdollista tehdä helposti kotikonstein tuo elementin reikä ostamatta kalliita työkaluja?
 
Pitäisi olla tuo pistosaha ei se oikein muuten luonnistu.
 
7. onko lisäkaapista äänenlaadun kannalta hyötyä?
 
On ja paljon.
 
kiitos jo ennakkon kaikille jotka viitsivät ja osaavat vastata kysymyksiini. mahdollisesti kysymyksiä on tulossa lisää mutta tässä tällä erää :)
 
edit: korjasin muutaman kirjoitusvirheen
 
Ole hyvä, nämä ovat sitten vain omia mielipiteitäni jokaisella omansa.

1. onko nuo itsetehdyt kaapit laadukkaita vai saanko paremman äänen ostamalla Behringerin kaapin ja vaihtamalla siihen elementit?
 
Tämä on eniten sun rakennustaidoista ja kärsivällisyydestä kiinni. Moni täälläkin on tehnyt kaappeja jotka ei ulkonäöltään, rakenteltaan, eikä miltään muultakaan aspektilta häpeä kalliimpienkin uusien kaappien rinnalla. Kunhan pidät materiaalipaksuudet aisoissa, paino pompsahtaa helposti ihan levottomuuksiin.
 
2. Avoin vai puoliavoin vai umpinainen ja jos on umpinainen niin pitääkö olla jonkun näköstä hengitysreikää refleksiputken muodossa vai?
 
Refleksiputkella ei saavuteta kitarakäytössä sopivaa hyötyä. Suljetussa ja avoimessa on erilaiset soundit. Hyvä kompromissi on jättää takalevyyn esim 10cm x 30cm reikä tms.
 
3. Ylempi elementti viistoon vai ei?

Kyllähän se hieman helpottaisi äänen nostamista kuulijan tasolle. Vaikeampi rakentaa.
 
Muihin vastauksiin ei ole lisättävää. Onnea projektille! Ja kerro sitten miten kävi.

tällä hetkellä projekti on mietintämyssyn alla, joten jos päädyn rakentamaan kaapin niin rakennus alkaa todennäköisesti hieman keväämmällä, jolloin voin tehdä hommia myös pihalla. ajattelin hankkia ensin taustatietoa ennenkuin päätän :)

4. Sähkökaavioita? vai kytketäänkö elementit suoraan johdolla jakin plussaan ja miinukseen
 
http://www.colomar.com/Shavano/speaker.html
 
E: Samoilta sivuilta löytyy myös paljon muuta hyödyllistä, kuten artikkeli kaapin päällystämisestä.

Tämä on eniten sun rakennustaidoista ja kärsivällisyydestä kiinni.
 
kärsivällisyyttä, innostusta ja muuta tarvittavaa löytyy kyllä :) puutöissäkin olen aina ollut melko hyvä. toivottavasti se riittää =)

Refleksiputkella ei saavuteta kitarakäytössä sopivaa hyötyä.

Noh noh... Siksi nuo Genz Benzin refleksikaapit ovat niin hypetettyjä?
 
Itse rakentemieni kahden refleksiviritteisen kitarakaapin perusteella voisin sanoa, että kyllä siitä virityksestä on hyötyä. Saundi on tukevampi, vaikkei alavirerokkia soittaisikaan. Viritetty kaappi on kuitenkin helvetin paljon vaikeampi saada toimimaan moitteetta. En lähtisi sellaista ensimmäiseksi kaapiksi rakentamaan, saati rakentamaan ilman halua perehtyä "muutamaan" sivuun alan kirjallisuutta.
 
Refleksikaapin suunnittelua vaikeuttaa myös se, ettei monestakaan kitarakäyttöön tarkoitetusta elementistä (esim. v30) ole täydellisiä t-s parametrejä tarjolla - ne tarvitsee mitata itse. Lisäksi monikaan kitarakäyttöön tarkoitettu elementti ei ominaisuuksiensa puolesta edes sovi refleksiviritteiseen kaappiin. V30:stä en tiedä, kun sen parametrejä en ole edelleenkään jaksanut mitata.

Luulisi alapään löystymisen olevan epätoivottu asia kitarakäytössä.
 
Jos viitsit perustella tuon mummon kummin kaimalta kuullun totuuden refleksiviritteisistä koteloista, niin voin sen jälkeen kertoa miksi asialla ei ole käytännössä (tässä tapauksessa) merkitystä.
 
Tässä lieneekin syyt siihen ettei se ole yleisemmin käytössä oleva ratkaisutapa. :oP
 
Ennen kirjoittamista ja hätäisiä tulkintoja kannattaa joskus ajatella tovi. Se, että nuo ongelmat koskevat tee-se-itse harrastelijaa, ei tarkoita, että ne olisivat todellisia ongelmia kitarakaappeja valmistavalle yrityksille. Niiltä kun varmasti löytyy tietotaitoa suunnitella toimiva refleksikaappi. Jos ei löydy, suunnittelu voidaan antaa jonkun sellaisen firman tehtäväksi, josta tietotaitoa löytyy; elementtien parametrit ovat tiedossa, tai ainakin ne osataan mitata; ämyrivalmistajilta voidaan tilata ämyreitä sellaisilla spekseillä kuin halutaan.
 
Mutta niin kauan kuin refleksipömpeleille ei ole massojen keskuudessa kysyntää, säilyy niiden tekeminen pääosin boutique-valmistajien vastuulla.

Kunhan pidät materiaalipaksuudet aisoissa, paino pompsahtaa helposti ihan levottomuuksiin.
 
Tuo on todellakin hyvä muistaa. Itselle tuli tommonen "ihan pikkunen" 2x12 kaapi (61cm korkee, 61cm levee ja alhaalta 30cm syvä ja ylhäältä 25cm syvä). 18mm koivuvanerista tehtynä kahdella celestion V30 elementillä pikkuinen painaa kunnioitettavat 30kg!

2. Avoin vai puoliavoin vai umpinainen ja jos on umpinainen niin pitääkö olla jonkun näköstä hengitysreikää refleksiputken muodossa vai?
 
Tuo kaapin avonaisuus riippuu aivan itsestäsi. Umpinaista kaappia voisi kuvata soundiltaan yleisesti avonaista kaappia tukkoisemmaksi, joskin umpinaisen kaapin alempien äänien toisto on sitten myös tarkempi. Jucciz taas oli ratkaissut tämän ongelman erittäin viisaasti teettämällä 2x12 kaapin, jossa on molemmille elementeille oma kotelo, joista molemmat voi aukaista tai laittaa kiinni aivan mielensä mukaan. Tuollainen rakenne ei aiheuta kaappiin paljon ylimääräistä painoa, mutta lisää huomattavasti kaapin monipuolisuutta. Esim. Yläpuoli avonaisena olisi aivan hyvä livenä. Avonainen kaappi ei puske ääntä aivan niin putkeen kuin suljettu, kun taas suljettuna toimiva toinen elementti voisi aivan hyvin olla mikitettynä hillitymmän alapään takia.
 
Ja täältä löytyy keskustelua tuosta kaapista:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=97594
 
EDIT: Tämä siis näin metallia soittavan ihmien kantilta ajateltuna. Puhtasta soundeista en osaa sanoa mitään, sen osaa tehdä joku muu. :)

Jos minä tähän jatkan. Oletetaan täysin hypoteettinen tilanne, että joku henkilö, joskus tulevaisuudessa saattaisi suunnitella sen madampin kaveriksi kaappia. Olisiko ideaa, että tekisi 2 1x12" kaappia siten, että toisesta suljetun ja toisesta puoliavonaisen? Eli siis ronskisti jakaisi kahtia tuon yo. kaapin ratkaisun. Roudauksellisesti massa kerralla kannattavana pienenisi (joskaan mahdottomiahan se ei 2x12 kaan paina...), mutta toisen kaapin kanssa voisi vaikka kotona soitella mielyttävämmällä volalla. Kuulostaako hyvältä vai huonolta?

Jos viitsit perustella tuon mummon kummin kaimalta kuullun totuuden refleksiviritteisistä koteloista, niin voin sen jälkeen kertoa miksi asialla ei ole käytännössä (tässä tapauksessa) merkitystä.
 
Sehän nyt opetetaan jo koulussa että onnistuneen refleksikotelon hyöty on tasaisena alemmas jatkuva toisto, haittana transienttien huononeminen, eli matalien taajuuksien hidastuminen. Tämä muistetaan myös mainita kaikissa studiomonitorien lehtivertailussa.
 
ei tarkoita, että ne olisivat todellisia ongelmia kitarakaappeja valmistavalle yrityksille. Niiltä kun varmasti löytyy tietotaitoa suunnitella toimiva refleksikaappi.
 
Monia laitteita tutkiessa tulee mieleen että jotkut yksityiskohdat on niin dorkasti suunniteltu, ettei suunnittelijoiden ammattitaitoon kovin sokeasti voi luottaa. Lisäksi moinen suunnittelu ja ämyrien mittaus on asioita joita tavanomaisissa kaapeissa ei erityisen paljon tehdä. Nämä nostaisi hintaa, ja kitarakäytössä uutena ratkaisuna laite saisi todella toimia poikkeuksellisen hyvin jotta se löytäisi asiakaskuntansa. Ei sellasta kukaan osaa kaivata.
 
Mutta niin kauan kuin refleksipömpeleille ei ole massojen keskuudessa kysyntää, säilyy niiden tekeminen pääosin boutique-valmistajien vastuulla.
 
Juuri näin. Ja mistäköhän johtuu se, ettei niille ole kysyntää?

Tuo kaapin avonaisuus riippuu aivan itsestäsi. Umpinaista kaappia voisi kuvata soundiltaan yleisesti avonaista kaappia tukkoisemmaksi, joskin umpinaisen kaapin alempien äänien toisto on sitten myös tarkempi. Jucciz taas oli ratkaissut tämän ongelman erittäin viisaasti teettämällä 2x12 kaapin, jossa on molemmille elementeille oma kotelo, joista molemmat voi aukaista tai laittaa kiinni aivan mielensä mukaan. Tuollainen rakenne ei aiheuta kaappiin paljon ylimääräistä painoa, mutta lisää huomattavasti kaapin monipuolisuutta. Esim. Yläpuoli avonaisena olisi aivan hyvä livenä. Avonainen kaappi ei puske ääntä aivan niin putkeen kuin suljettu, kun taas suljettuna toimiva toinen elementti voisi aivan hyvin olla mikitettynä hillitymmän alapään takia.
 
Ja täältä löytyy keskustelua tuosta kaapista:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=97594
 
EDIT: Tämä siis näin metallia soittavan ihmien kantilta ajateltuna. Puhtasta soundeista en osaa sanoa mitään, sen osaa tehdä joku muu. :)
 
Tuohan on aivan loistava oivallus tuo jucciz:sen kaappi. Tuosta saa käden käänteessä ruuvattua neljä erityyppistä soundia. Pitääkin pistää tuo mietintämyssyn alle. Itse soittelen metallia, ja puhdasta joten periaatteessa kivaa olisi sekä avonainen että umpikaappi ja tuommoisesta kaapistahan ne saa ruuvattua.

Sehän nyt opetetaan jo koulussa että onnistuneen refleksikotelon hyöty on tasaisena alemmas jatkuva toisto, haittana transienttien huononeminen, eli matalien taajuuksien hidastuminen. Tämä muistetaan myös mainita kaikissa studiomonitorien lehtivertailussa.
 
Riippuu ilmeisesti jonkin verran koulusta... Minkä takia asialla ei ole kitarakaapeissa väliä? Transienttitoisto on refleksikotelossa aina huonompi kuin suljetussa kotelossa - teoriassa ja hyvin rajatulla alueella. Transienttitoisto on refleksikotelossa heikoimmillaan kotelon viritystaajuuden paikkeilla ja sen alapuolella. Muuten refleksikotelo kyllä kestää vertailun suljetun kotelon kanssa. Kitarakäyttöön tarkoitetussa refleksikaapissa ei siis ongelmaa ole, koska kitaran ääniala on kokonaisuudessaan tarvittavan paljon korkeammalla kuin mitä on kotelon järkevä viritystaajuus.
 
Toisekseen on kokonaan kolmas asia, pystyykö koteloratkaisuja edes erottamaan toisistaan kitaran kaltaisen intstrumentin tuottamista äänistä, jos se vaikka tarpeeksi matalalla soisikin. Kitarasta kun on äärimmäisen vaikea saada ulos teräviä iskuääniä, joillasia saa ulos vaikkapa rummuista. Ja terävät iskuäänethän luonnollisesti ovat niitä, joilla äänentoistojärjestelmän transienttitoistoa on helpoin arvioida.
 
Sokkotestejä on suljetun ja refleksikotelon välillä tehty yllättävän vähän, mutta tämä yksikin (harrastelijoiden tekemä) viittaisi siihen suuntaan, että kaiutinta (subbaria) on helvetin vaikea erottaa toisesta, jos ainoa ero on kotelon rakenne (tulokset viestissä nro: 22): http://avsforum.com/avs-vb/showthre … d.php?t=529012&page=1&pp=30
Niille, jotka eivät vaivaudu lukemaan, kerrottakoon, että elokuvien räjähdyksillä eri kotelorakenteet erotti toisistaan, musiikin kanssa arvaustulokset olivat niin heikkoja, ettei kuultavasta erosta voi puhua.
 
Juuri näin. Ja mistäköhän johtuu se, ettei niille ole kysyntää?
 
Kitaristeille ei saisi myytyä edes ikuista elämää, jos sitä ei olisi keksitty 50-luvulla.

Transienttitoisto on refleksikotelossa heikoimmillaan kotelon viritystaajuuden paikkeilla ja sen alapuolella.
 
Nämähän nyt eivät olisi kuuntelukokemusta erityisesti haittaavia alueita. Mutta monissa tapauksissa laatuvalmistajienkin studiomonitoreissa on ongelmana reilusti yli 100Hz:n paremmalla puolella oleva humina, joka poistuu röörit tukkimalla.
 
kitaran ääniala on kokonaisuudessaan tarvittavan paljon korkeammalla kuin mitä on kotelon järkevä viritystaajuus.
 
Mitäköhän tuolla refleksiputkella kitarakäytössä sitten oikein saavutetaan? Kotelon viritystaajuus on yleensä reilusti alle fiksun toistoalueen, ja refleksikoteloissa nimenomaan päästään käyttökelpoisella taajuusaluella lähelle viritystaajuutta. Jos se ei ole kitaristille olennainen taajuusalue... what's the point?
 
pystyykö koteloratkaisuja edes erottamaan...
Kitarasta kun on äärimmäisen vaikea saada ulos teräviä iskuääniä...
 
Toivottavasti ei aleta sokkotesteistä puhumaan tämän enempää. Ne pienet nyanssit mitkä soittaessa tuntuu, harvoin kuuluu muille muuna kuin soittajan hyvänä fiiliksenä. Kitaran värityskään ei kuulu, mutta silläkin on aika helkutisti väliä.
 
Joillain avoimilla comboilla soittaessa säröllä rodododoo, ääni jää humisemaan ihan päämäärättömästi. Jos tuo on se piirre jonka lisääntyminen on riskinä refleksikotelossa, en ihmettele että sitä kohtaan on paljon ennakkoluuloja.
 
Haluaisin kyllä kovasti päästä kokeilemaan miltä Genzin refleksikaappi tuntuu ja kuulostaa.
 
Kitaristeille ei saisi myytyä edes ikuista elämää, jos sitä ei olisi keksitty 50-luvulla.
 
:D Mainio kiteytys. Itse taisin tehdä poikkeuksen tuon Valvetronixini kanssa. Vai lasketaanko se "putkivahvistimeksi" joka on myös keksitty 50-luvulla? :oP

...Mutta monissa tapauksissa laatuvalmistajienkin studiomonitoreissa on ongelmana reilusti yli 100Hz:n paremmalla puolella oleva humina, joka poistuu röörit tukkimalla.
 
Tuolla ei varsinaisesti ole enää mitään tekemistä transienttitoiston kanssa. Itse en ole onnistunut sellaista refleksipömpeliä rakentamaan, jossa putkiresonanssi olisi ongelma.
 
Mitäköhän tuolla refleksiputkella kitarakäytössä sitten oikein saavutetaan? Kotelon viritystaajuus on yleensä reilusti alle fiksun toistoalueen, ja refleksikoteloissa nimenomaan päästään käyttökelpoisella taajuusaluella lähelle viritystaajuutta. Jos se ei ole kitaristille olennainen taajuusalue... what's the point?
 
Saavutetaan alue viritystaajuuden ja elementin alarajataajuuden välillä. Hyöty on suurin suurissa tiloissa, joissa huone ei kompensoi elementin laskevaa vastetta. Kaupan päälle tulevat tietysti muut refleksikotelon hyödyt.
 
Toivottavasti ei aleta sokkotesteistä puhumaan tämän enempää. Ne pienet nyanssit mitkä soittaessa tuntuu, harvoin kuuluu muille muuna kuin soittajan hyvänä fiiliksenä. Kitaran värityskään ei kuulu, mutta silläkin on aika helkutisti väliä.
 
Mun mielestä sokkotestit ovat asia, joka erottaa luulon kuulosta. Mulla ei ole intressejä puhua vahvistimen päällä makaavan hiekkasäkin vaikutuksesta toistoon, ainakaan ilman sokkotestejä... Soittaminen on tietysti eri asia kuin pelkkä kuunteleminen ja jossain määrin on uskottavaa, että soittaessa aistii pienempiä eroja kuin pelkästään kuunnellessa. Ehkä. Toisaalta voi sitten miettiä, että herkistyykö se kitaristin kuulo plugeista korvissa, vai siitä, että korvat ovat jo piloille soitettu. Yhtä kaikki, mielestäni on perusteltua käyttää sokkokuuntelutestejä perusteina näissä keskusteluissa. Samasta asiasta kuitenkin puhutaan: siitä mitä aistitaan ja mitä siitä ei aistita.
 
Jotkut toki pitävät psykoakustiikkaa yhtä tärkeänä osana soittamista kuin varsinaista akustiikkaa - kitaran värejä ja sellaisia siis. Jotkut myös uskovat joulupukkiin tai jopa Martti Vainioon. Mä en pysty, mutta mulla onkin maailmankuvassa vikaa.
 
Joillain avoimilla comboilla soittaessa säröllä rodododoo, ääni jää humisemaan ihan päämäärättömästi. Jos tuo on se piirre jonka lisääntyminen on riskinä refleksikotelossa, en ihmettele että sitä kohtaan on paljon ennakkoluuloja.
 
En oikein ymmärtänyt tota sun kuvaustasi, mutta äänen soimaan jääminen johtuu yleensä resonansseista. Myös paskasti suunniteltu/valmistettu elementti voi jäädä soimaan resonanssitaajuudellaan.