Yleistä keskustelua musiikista ›

Onko kellään ihan faktaa ko.asiasta. Mistä asioista voit huomata lapsella, että onko hänellä kenties absoluuttinen sävelkorva? Jos lapsi ärsyyntyy herkästi eril. äänistä, niin voiko kenties kyseessä olla em. omainaisuus??
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=113382&co=30

Musiikkia harrastavalla lapsella toteaminen voi olla helppoa. Jos nuotit ovat tutut, voi pyytää laulamaan vaikka c:n, tai jonkin muun äänen niin, ettei lapsi ole kuullut musiikkia tms. tunnistettavia sävelkorkeuksia sisältävää ääntä vaikka puoleen tuntiin. Toinen vaihtoehto on pyytää laulamaan jotain lapsen tuntemaa kappaletta, ja tarkistaa, oliko sävelkorkeus oikea. Lasta voi myös pyytää tunnistamaan esim. pianon ääniä, mutta soitetuista äänistä saa tietenkin intervallien kautta laskettua sävelet.
 
Tämä pitää tietenkin toistaa useita kertoja, eri päivinä.
 
Jos lapsi ei harrasta musiikkia / osaa soittaa mitään instrumenttia / osaa nuotteja, absoluuttisen sävelkorvan todentaminen vaikeampaa. Tuttujen laulujen laulatusta voi yrittää hyödyntää (esim. mistä äänestä lähtee Nyt syttyy valot tuhannet? - pyytää laulamaan alun). Kappaleiden pitäisi vain olla sellaisia, että lapsi on kuullut ne aina vain tietyltä sävelkorkeudelta. Tätä menetelmää olen itse käyttänyt, kun epäilin samaa pikkusiskostani. Tietenkin voi vaikka kysyä, mitä ääntä se keittiön mikroaaltouuni päästää. Niin että saa johdateltua lapsen muistelemaan mikron ääntä mutta ei välttämättä onnistu saada lasta matkimaan sitä antamalla selkeästi jotain sävelkorkeutta. Muita keinoja kannattaa yrittää keksiä.
Vaikka musiikkia harrastamaton lapsi ei antaisikaan oikeita ääniä, voi kyse olla vain siitä, että lapsi ei ole ymmärtänyt vielä ajatusta; sävelkorkeus, eli ei osaa ajatella, että joku ääni voisi itsessään olla aina tietyllä korkeudella.
Absoluuttinen sävelkorva tulee yleensä esille vasta kun pääsee tekemisiin musiikin parissa (tässäkin voi kulua muutamakin vuosi aikaa, ennen kuin esimerkiksi opettaja asian huomaa).
 
Edit:
Tuli vielä tämmöinen mieleen: Jos mahdollista, soittaa pianosta äänen (tai muutaman), ja pyytää lasta äänet kuultuaan etsimään ne pianosta.

Itsestäni olen huomannut sellaisen, että muistan nykyään miltä kuulostaa kitaran ylin kieli, eli e-ääni. Ja absoluuttista korvaa mulla siis ei ole, kai.