Kitarat: kitarakamat ›

Musiikista puhutaan välillä niin vakavamielisesti, niin kysyisin nyt, mikä on pahin onnettomuus kitaran/basson kanssa, joka on teillekäynyt? Itse onnistuin joskus pudottamaan kitaran varpaalleni hihnan petettyä ja kyllä muuten sattui niin kiitettävästi. Teki mieli heittää kitara ikkunasta. tunnin päästä tarkemmin vahinkoja tutkiessani huomasin sukan olevan ihan veressä. Kiva.

kesken esityksen minulta katkesi kieli ja kun kitarassani on floikka, niin se meni epävireeseen. Sitten kun ei voinut pitää taukoa, eikä minulla ollut varakitaraa niin soitin loput muutaman biisin volyymit nollalla. Oli todella hölmö olo.
En ole tämän jälkeen käyttänyt enää D'addarion kieliä.
 
Tämä varmaan kuuluisi kenties kitarapalstalle?

Oltiin keikalla muistaakseni Aurassa tai jossain Turun lähellä kuitenkin. Vuosi taisi olla -95, tai -96. Olin silloin vielä aloitteleva keikkamuusikko ja ylilyöntejä sattui.
 
Saimme korin kaljaa takahuoneeseen ja yllättäen muut bändinjätkät eivät juoneet ja mä sitten ennen keikkaa join ja join. Eka setti meni miten meni. Tauolla join ja join. Mulla oli tapana keikoilla vetää aina pientä showta ja sanoinkin muistaakseni jonkun Deep Purplen biisin aikana bändin pojille, että nyt pitkä soolo ja että heitän niskantakaa. Siinä sitten vetelin jotain ja kliimaksi lähestyi, eli viskasin kitaran niskan taakse ja aloin heittämään sooloa. Yhtäkkiä väsyin käsittämättömällä tavalla ja sormet, niska, selkä, kädet jne. tuntuivat saavan täydellisen puudutuksen. Kitara jäi sinne mun niskan taakse ja en kertakaikkiaan saanut sitä pois. En voinut sitä selän taakse pudottaakaan. Bändin jätkät katsoivat soiton aikana ihmeissään ja jopa vihaisesti. Yritin kyyristellä, että saisin sen kitaran pois sieltä niskan takaa, mutta en pystynyt, kun olin niin kännissä ja puutunut. Nytkyttelin itseäni epätoivoisesti ja yritin kaikkeni ja olin välillä kumarassa jne. Oksennus oli lähellä. Soitto oikeastaan loppui ja bändinjätkät tuijottivat vihaisesti tyyliin: "mitä vittua sä teet?" Sanoin nolona laulajalle, että kitara jäi niskan taakse, enkä saa sitä pois. Laulaja tuli auttamaan ja loppukeikka oli aika nolo. Takahuoneessa bändin muut jäsenet olivat vihaisia, koska pilasin keikan hervottomalla ryyppäämisellä. Paluumatka pakussa oli tyyliin: kitaristi pyyteli anteeksi ja muut olivat vittuuntuneita. Tämä oli yksi tapaus aika monesta kommelluksesta. Olen myöhemmin nauranut tapaukselle... :D

Yhtäkkiä väsyin käsittämättömällä tavalla ja sormet, niska, selkä, kädet jne. tuntuivat saavan täydellisen puudutuksen. Kitara jäi sinne mun niskan taakse ja en kertakaikkiaan saanut sitä pois. Nytkyttelin itseäni epätoivoisesti ja yritin kaikkeni ja olin välillä kumarassa jne.
 
Täähän on kuin suoraan Spinal Tapista! :D

Plussaa! :D

oltiin misfits-koverbändin kanssa kouvolassa keikalla. boolia oli juotu ja muutenkin vauhti päällä. kesken keikan tuttu äijä hyppäsi lavalle votkapullon kanssa, otin siitä desihuikkaa. kohta säädinkin marsun täysille ja soitin loppukeikan selälläni. munasiltaan makuuhuoneessa soittaessa on jäänyt karvat treMOLOblokin jousiin kiinni.

Onhan näitä lisää...
 
Oltiin ulkobaarissa soittamassa ja tehtiin semmonen lavahässäkkä semmosten junaraiteitten eteen. Keikalla oli hiton hyvä meno ja yleisö diggasi. Olin ottanut päivän aikana juomaa aika lailla ja meno oli rautaisaa.
 
Innostuneena hyppäsin lavalta alas ja heitin Angus Young tyylistä sekoilua siinä junaradalla. Hinkkasin kitaraa kiskoihin ja koitin tehdä itsestäni mahdollisin hauskan näköistä. Yleisöä siis viihdytettiin. Kaikki meni minun kohdallani hienosti ja nousin takaisin lavalle.
 
Mutta tämä tarina ei olekaan nolo minua kohtaan vaan basistia kohtaan. Basisti sai päähän piston, että tekee saman.... No basisti hyppäsi lavalta alas ja heitti uskomattomia bassokuvioita ja terassiyleisö kauniina kesäpäivänä oli innoissaan.
 
Basisti kumarsi yleisölle, vastaanotti raikuvat suosionosoitukset ja kääntyi kohti lavaa, mutta... Äijä kun on semmonen 100 kiloinen, niin ei se päässytkään takaisin ylös sinne n.metrin korkuselle lavalle. Epätoivoisia yrityksiä oli monia. Me muut vedettiin rautaisaa taustakomppia hevi-ilmeet päällä ja oltiin olevinamme kovannäkösiä rokkijätkiä. Mutta tämä basisti ei pääse takasin lavalle, vaan tekee jotain ihme liikesarjaa siinä lavan reunalla. Koko bändi purskahtaa nauruun ja laulaja taas laupiaana ojentaa kätensä tyyliin: "nouse ny sieltä riisitautinen". Punasia naamoja oli tämänkin tapauksen jälkeen...
 
Kitarankieliä on katkennut useamman kerran ja jos on floikkakitara niin eihän se laske yleensä kuin sen puol sävelaskelta, eli ei soittoa tartte lopettaa. Kitarapedaalihässäköihin on kaatunu litrakaupalla kaljaa ja oon saanu ihmetellä pedaalin vilkkuvia valoja ja etuasteen vinkumista kun se on kärähtänyt. Hitto tässähän tulee ihan nostalgiafiilis... :D
 
edit:typos

Kaikenlaista tyhmäähän sitä on tullut tehtyä aikanaan ja kaikesta parasta tai tyhmintä siinä on se, ettei kaikista virheistä tunnu koskaan oppivan.
 
Yksi dorkimmista mokista tuli tehtyä pari vuotta soittaneena (olisko ollut jotain -95 tjsp) keikalla. Unohdin laittaan kitaran piuhaan vedonpoiston hihnan välistä ja tietenkin polkaisin vähän ennen elämäni ensimmäistä live-sooloa piuhan irti kitarasta. Kännissä kuin käki tietysti, ja juotuna tietenkin "isona" poikana kossua. Eihän siinä sitten auttanut kuin etsiä piuhaa pimeässä salissa näppituntumalla. Piuhan taisin saada juuri viimeisen riffin ajaksi kitaraan. Loppukeikan ajaksi sovittiinkin sitten, että muut soittaa soolot. Aika nolona sai setin yrittää selvitä jotenkin loppuun.
 
Keikan jälkeen tietenkin ekat kysymykset muilta jätkiltä oli tyyliin: "mitä vittua sä siellä lavalla vaan pyllistelit just ku olis sun hetkes koittanu". Naurut sai tietenkin selityksen päälle.
 
Nolointa ehkä koko hommassa oli, että tilaisuuden tarkoitus oli järjestää nuorisolle alkoholitonta tekemistä perjantai-illalle. :(

Miten ihmeessä niin moni tapaus liittyy alkoholiin... :P
 
Teekkariteatterin bändissä noin vuonna 1998 soitin iltatilaisuudessa bassoa, ihan vaan kahden käden sormilla laskettavan määrän olutta olin juonut. Keksin kesken biisin nousta ison basso-Tracen päälle. En päässyt perille asti, vaan kaadoin sekä vahvistimen että itseni selälleen. Soitto ei loppunut. Siinä oli noin 5 heppua auttamassa mua ja vahvistinta pystyyn. Oli Neutrik vähän vinossa, mutta toimi yhä.
 
Samaisen porukan esityskiertueella Oulussa holi jälleen maistui, ja soitin keikan siinä kunnossa että kavereiden piti töniä mut hereille aina hieman ennen biisiä. Biisien välit istuin nelinkerron taiteltuna kitaran päällä. Soitin kuulemma kaikesta huolimatta hyvin.
 
Vuoden 2005 marraskuussa erään bändimme basisti keksi juoda runsaasti viskiä juuri ennen keikkaa. Tietäähän sen ettei tuolloin volumepotikkaa kohtaan löydy kunnioitusta, eikä biiseihin pääse mukaan kuin vasta loppupuolella. No, erään biisin aikana basisti keksi valua lavan takakulmalta alas pää edellä ottaen mukaan bassonsa, toisen kitaristin kitaran telineineen sekä tuolilla olevan combon tuoleineen. Säilyi elossa ja vieläpä kolhuitta, mokoma uroskissa. Korvansa kyllä vinkuivat pari viikkoa. Vääntyneitä potikanvarsia, kytkimiä, ja piuhaplugeja on löytynyt em tavaroista, mutta yhtä piuhaa lukuunottamatta kaikki yhä toimii.

Tästä triidistä saikin makeat naurut :D
 
lisää tarinoita nyt vaan... kertoisin kyllä itse jos olisi jotain kerrottavaa :P

Moni tuntuu olevan melko tukevassa kännissä keikalla. Eikö se pari olutta riitä, ettei mene ihan överiks?
 
Mut nää on kyllä ihan hauskoja kommeluksia :)

Moni tuntuu olleen melko tukevassa kännissä keikalla. Eikö se pari olutta riitä, ettei mene ihan överiks?
 
Mut nää on kyllä ihan hauskoja kommeluksia :)
 
Se on sitä asennetta!!!!!1 Tai ehkä enemmänkin alussa hermostuneisuuden lievitystä. ;)
 
Tämä ongelma onkin monella enemmänkin alkuvaiheissa. Enemmän keikka tehdessä useimmat huomaavat, ettei rakä poskella soitosta tule yhtään mitään. Tosin kyllä muutama hiiva kuuluu olennaisesti asiaan aina, paitsi jos iskee kuskin vakanssi päälle.

Mie otan pari ennen keikkaa ja pari keikan aikana... kyse on lähinnä omasta mieltymyksestä kuin jostain jännityksestä. Ei minua keikat kauheasti jännitä. Sen verran sopivasti että tietää hieman jännittävänsä, mutta ei niin että vetää lukkoon. Eli selvänäkin on tullut keikkaa soiteltua. Juomingeissa on vaan se, että onhan se hevibändin kitaristille lisää uskottavuusplopplop kun kiskoo pari bisseä lavalla biisien välissä :)

Itselläni ei ole oikeastaan mitään kunnon mokaa livenä käynyt, vituiksi soittamista jne. Yhdellä keikalla meni kieli, olin ainoa kitaristi ja ei ollut varakitaraa. D-kielen mentyä päättyi myös keikka :(
 
Toisin kuin rumpalimme taas mokosi eräällä keikalla todella pahasti. Oli nykyisen bändin toinen keikka ja rokkimiesten tyyliin pojat joivat kuin sienet lukuunottamatta minua ja toista kitaristia). Heti ns. introbiisin aikana rumpali on n. 4 iskua jäljessä muita ja kun kyseessä oli dempattu crash-pellin lyönti, niin voitte arvata kuinka huvittavalta se kuulosti. Ärräpäät lenteli heti biisin loputtua mikkiin. Samalla keikalla ei myöskään ollut bassoa, koska humalainen basisti tallasi nätisti piuhan päälle heti alkuun. Innokkaasta yleisöstä joku kaatoi myös laulajan mikrofonin (keikka lattitasolla).

Sen verran vielä että yhdestä skebasta sain keikalla lavan halki... lähti G, H ja e-kielten virittimet irti lavasta kun lohkes reilu pala Ibanezin lavasta. Kyseessä oli RG570 muistaakseni... onneksi oli lukkosatula niin pysty heittään setin loppuun ilman mitään. Tuolloin ei sattunut olemaan keikalla backup-vermeitä. Sen verran nuoria kloppeja oltiin ettei kaikkea tullut ajateltua.

Kerran meni ylä-e kitarasta toiseksiviimeisessä biisissä ja varakitaraa ei ollut. Vikassa biisissä oli tämännäköinen riffi:

5p0---7p0---5p0---3p0---
----0-----0-----0-----0-
------------------------
------------------------
------------------------
------------------------

Improvisoin sitten saman riffin tappingia hyödyntäen näin:

T      T      T      T      
---------------------------
10p5p0-12p5p0-10p5p0-8p5p0-
---------------------------
---------------------------
---------------------------
---------------------------

Saatiin hyvät naurut. Kukaan ei ollut kännissä.

Kerran breakdancetin nousuhumalassa treenikämpillä. En osaa breakata. Siis yhtään. No, siinä sitten tarttui joku piuha tuulimyllyjä pyörittäessä roottoriin ja nuppi rymähti kaapin päältä lattiaan. Kosmeettinen vaurio tuli nurkkaan. Selvittiin naurunrymäkällä.

Paikallisen Heavy bändin kitaristi laulaja teki hienon Rock-elkeen ulkoilma keikalla joskus 15 vuotta sitten. Tarkoituksena oli ilmeisesti pyöräyttää kitara starojen tyyliin itsensä ympäri (Ynkkä taitaa tehdä näin?). Muuten meni hienosti, mutta remmin pitimet petti ja tuloksena kaveri ikäänkuin paiskasi kitaran vasemman olan yli jonnekkin Marsujen taakse kiertään ja voliseen... Muu bändi veti tietysti hevi-ilmeet naamalla komppia ja yleisö repes!!
 
Itelle taas kävi keikalla joskus 18v ikäisenä, että takahuoneessa juuri lavalle kävellessä työnsin viimehetkellä varakielisetin (ei tietysti backup kitaraa..) kitaristi/laulajamme perstaskuun. Kesken keikan multa kieli poikki. No muistin ne varakielet ja rupesin biisin aikana haromaan sen persettä (toinen vetää tiukkaa komppia ja heiluttaa fledaa, jeejee-tyylillä). Herätti hilpeyttä yleisössä, eihän ne tiennyt mitä sieltä taskusta kaivelin..
 
Moni tuntuu olleen melko tukevassa kännissä keikalla. Eikö se pari olutta riitä, ettei mene ihan överiks?
 
Kerran semmosissa bileissä jossa oli ilmaista juomaa tarjolla, basisti parka yritti juoda ilmeisesti varastoon. Toisen setin aikana alkoi sitten uni tulla kesken soiton. Laulaja piti sitä pystössä ja väänsi volumet nollaan... Onneksi yleisökin oli muistanut tankata kun kerran oli tarjolla!! :D

Kerran breakdancetin nousuhumalassa treenikämpillä. En osaa breakata. Siis yhtään. No, siinä sitten tarttui joku piuha tuulimyllyjä pyörittäessä roottoriin ja nuppi rymähti kaapin päältä lattiaan. Kosmeettinen vaurio tuli nurkkaan. Selvittiin naurunrymäkällä.
 
Tää on kyllä jotain... ja kyllä kaikenlaista on tullut nähtyä. Plop!