Koskettimet ›

Mä en oikein ymmärrä miksi kotona pitää olla jotkut vimpan päälle vehkeet, mutta keikalla vetää sitten jollain paskoilla digivehkeillä?
 
Niin joku tekee musiikkia kaupalliseen tarkoitukseen kotona! Ja kotona on oma studio! ja vähän muitakin vehkeitä kun ne vimpan päälle olevat Hammondit...
 
Ja mitä niihin paskoihin digivehkeisiin tulee???? niin jääköön tuo kommentti omaan arvoonsa jos vertaa WLM:ään.
 
Olihan se WLM.n soolo aikamoinen "avaruus-soolo"... taiteelliseen suoritukseen en ota kantaa mutta soundit oli kyllä avaruudesta ottaen huomioon, että laite ei ollut paska digivehje.

Korostasin, että mulla on itsellä myös Hammondit - jopa kahdet. Ajan takaa sitä, ettei se Hammondin saundi ole ainoa autuaaksi tekevä. Hemmetin hyvä mun mielestä on ollut vaikka Lahdessa torvessa kun siellä on ollut Hammond bändi vetämässä Jimmy Smith henkistä matskuu. Siihen sopii todella hyvin.
 
Ja mitä niihin paskoihin digivehkeisiin tulee???? niin jääköön tuo kommentti omaan arvoonsa jos vertaa WLM:ään.
 
Mulla on myös digivehkeenä B4 ohjelma. Sillekin on oma käyttönsä.
 
soundit oli kyllä avaruudesta
 
Myös avaruussaundeille on oma käyttönsä. Eipä lähe B3:sesta samanlaista.
 
Meikäläisen mielestä noissa B3:sissa on vähän sama ongelma kuin musiikkitoiminnassa seurakunnallisissa puitteissa hyvien pilliurkujen äärellä - ollaan ehkä hiukan liika tosissaan ja vain traditiossa pidättäytyen? Toivottavasti olen väärässä.
 
Tällä muutaman päivän mittaisella WLM kokemuksella uskaltaisin olla sitä mieltä, että WLM:llä pääsee parhaiten 1970 luvun uima-allasbileiden tunnelmaan, jossa jengi maistelee pallotuoleissa värikkäitä juomia.
 
Isogeneraattorihammondilla skannerivibraattoineen pääsee parhaiten New Yorkin neekeriklubin savuisiin tullelmiin ja toisaalta Woodstock tunnelmiin.
 
Jos taas haluaa kunnon Klaus Wunderlich saundit, niin taas pitää olla ehkä muitakin urkuja kuin isogenis Hammond. Ehkä Wersi, Lowrey...
 
Muistu mieleen, että tuolla L-100 sarjan Hammondilla puolestaan irtosi pirun hyvin Procol Harumin Whiter shade of pale.

kolme parasta (ei paremmuujärjestyksessä)...
YLE:n A-105 joka löytyy radion studion tiloista, Juha Flinckin L100p sekä oma C-3.
 
Mä testasin tota ylen A-100:sta (muistaakseni tosiaan ihan A-100-malli - voi olla että muistan väärin - vai lieköhän urku vaihtunut välillä?) ja L251:stä tossa muutama kuukausi sitten. Sijaitsivat Ylen M2-studiolla. Mun mielestä soundi ei ollut mitenkään erityisen hyvä, aika tunkkaiselta vaikutti - konkkaremontti voisi tehdä terää. Olet ilmeisesti käyttänyt tuota jo aika kauan siten?
 
Onko tuo L100p ihan perusvarusteltu vai onko jotain modauksia?
 
Tästä tulee taas mieleen, että "hyvä soundi" on aina subjektiivinen käsite :)

Tällä muutaman päivän mittaisella WLM kokemuksella uskaltaisin olla sitä mieltä, että WLM:llä pääsee parhaiten 1970 luvun uima-allasbileiden tunnelmaan, jossa jengi maistelee pallotuoleissa värikkäitä juomia.
 
ja mä kun luulin, että mun yamahalla!! - - ainakin kotimaisiin uima-allasbileisiin
 
yhden edellisen duunipaikkani sihteeri muisteli, että kun heillä pidettiin 70-luvulla bileitä, niin heidän tuttavapariskunnan jammu-urku roudattiin heille siksi aikaa tanssimusiikkia varten!!
 
no, onhan mulla myös elka capri duo deluxe - sillä pääsee ehtaan 60-lukulaiseen eurooppalaiseen pillilahjeteryleenihousutunnelmaan - italo rules!

ja mä kun luulin, että mun yamahalla!! - - ainakin kotimaisiin uima-allasbileisiin
 
yhden edellisen duunipaikkani sihteeri muisteli, että kun heillä pidettiin 70-luvulla bileitä, niin heidän tuttavapariskunnan jammu-urku roudattiin heille siksi aikaa tanssimusiikkia varten!!
 
no, onhan mulla myös elka capri duo deluxe - sillä pääsee ehtaan 60-lukulaiseen eurooppalaiseen pillilahjeteryleenihousutunnelmaan - italo rules!
 
Tuolla urulla mä pääsisin kanssa kunnon tunnelmiin:
http://www.hammondx66.com/pacoenelx66palacio.jpg
 
Tähän mennessä yksi ikävimmistä digivehkeiden tuomasta ongelmasta on omalla kohdallani, ettei ne innosta tarpeeksi mielikuvitusta, eikä pääse yhtä hyvin hetkeksi hyppäämään kummallisen urkufriikin maailmaan.
 
http://www.combo-organ.com/Elka/X705A.jpg
 
Tuolla Elkalla kun vetäis kunnon avaruussaundit, niin heikommat pyörtyis ja kirjoittelis lehtiin...

Tuolla urulla mä pääsisin kanssa kunnon tunnelmiin:
http://www.hammondx66.com/pacoenelx66palacio.jpg
 
tuostakaan ei puutu kuin siivet ;-)
 
- - -
 
http://www.combo-organ.com/Elka/X705A.jpg

Tuolla Elkalla kun vetäis kunnon avaruussaundit, niin heikommat pyörtyis ja kirjoittelis lehtiin...

 
näitä olen aina myös ihaillut:
 
http://www.combo-organ.com/Elka/Concorde9021a.jpg
 
http://www.combo-organ.com/Elka/Concorde9022a.jpg
 
- --
 
90-luvun alussa olin kaverin apuna roudaamassa rautatieasemalle rahtina tullutta elka-nänniurkua. Kun soitin oli komeassa punaisuudessaan saatu olohuoneeseen asialliseen paikkaan saapui sitten avovaimonsakin. Tunnelma "luvattomasti ostetun" urun ilmaantumisesta paraatipaikalle kääntyi melkoisen jäätäväksi - urku häipyi parin kuukauden kuluttua - ja avokkikin vuoden päästä.
 
olisi kannattanut se urku pitää!!

Tämmönen olis kyllä saatava:
 
http://www.combo-organ.com/Yamaha/A3c.jpg
 
Ihan sama, miltä kuulostaa, mutta tuo design!

Mä testasin tota ylen A-100:sta (muistaakseni tosiaan ihan A-100-malli - voi olla että muistan väärin - vai lieköhän urku vaihtunut välillä?) ja L251:stä tossa muutama kuukausi sitten. Sijaitsivat Ylen M2-studiolla. Mun mielestä soundi ei ollut mitenkään erityisen hyvä, aika tunkkaiselta vaikutti - konkkaremontti voisi tehdä terää. Olet ilmeisesti käyttänyt tuota jo aika kauan siten?
 
Tästä tulee taas mieleen, että "hyvä soundi" on aina subjektiivinen käsite :)
 
Se on aina subjektiivinen käsite.. mutta nyt kun tarkistin asian ja näin kuvia ko. äänityksestä niin kyseessä oli tuo C-3 koppainen A105 (missä nykyään lieneekään)?
Leslietä silloin... käytin omaa 251:stä.
Tuo äänitys tapahtui vuonna 1984 tai 1985........... tai oliko vielä aikaisemmin???
 
Mutta näistä soundeista ym ym ym.. vaikka olen alunperin urkuri niin hyvin harvoin käytän niitä äänityksissä.
 
Kaikista eniten käyttöä on hyvällä flyygelillä/pianolla sitten tulee syntikat ja lopuksi mattoihin tai joihinkin sooloihin Hammondit.
 
No niin kai tässä on puitu urkuja sinne ja tänne, digitaalisia ja trankkuja, Leslejä ja tremoloita B4II:sia ja oikeita B-3:sia ja kuunneltu avaruussooloja.
 
Mutta näiden keskusteluiden päätteksi totean historialliseksi jäävän lauseen.
 
"ÄLÄ OLE SPURKU, OSTA URKU"

Tuolla urulla mä pääsisin kanssa kunnon tunnelmiin:
http://www.hammondx66.com/pacoenelx66palacio.jpg

 
edellisestähän pääsi mielenkiintoisille apajille:
 
http://www.hammondx66.com/ingles/eframes.htm
 
katsokaapa home-studio -videokin muiden ohessa

90-luvun alussa olin kaverin apuna roudaamassa rautatieasemalle rahtina tullutta elka-nänniurkua. Kun soitin oli komeassa punaisuudessaan saatu olohuoneeseen asialliseen paikkaan saapui sitten avovaimonsakin. Tunnelma "luvattomasti ostetun" urun ilmaantumisesta paraatipaikalle kääntyi melkoisen jäätäväksi - urku häipyi parin kuukauden kuluttua - ja avokkikin vuoden päästä.
olisi kannattanut se urku pitää!!
 
Tuli mieleen, että mistähän johtuu, että me lähes kaikki tällä palstalla uruista ja muista kosketinsoittimista tohkeissamme keskustelevat olemme miespuolisia?!
 
Lisään vielää varmuuden vuoksi, että kyllähän meikäläinenkin diggailee niitä B3:sia, C3:sia, A100:sia, mutta ajan takaa sitä, että olisi kiva jos niihin ei suhtauduta kuin joihinkin patsaisiin, vaan pidetään urut kunnossa ja käytössä, kuullaan niitä välillä äänityksissä tai konserteissa.
 
Aika monelle sähköisiä urkuja harrastavalle voi löytyä jonkinlainen mielenkiintoinen urku kun ei aseta tavoitteeksi, että sen pitää olla juuri samanlainen kuin toisella. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin käynnistää laajamittainen B3:sien tuotanto uudestaan. Mutta ehkä on mielenkiintoisempaa jos on monenlaisia mielenkiintoisia urkuja?

Tuli mieleen, että mistähän johtuu, että me lähes kaikki tällä palstalla uruista ja muista kosketinsoittimista tohkeissamme keskustelevat olemme miespuolisia?!
 
Lisään vielää varmuuden vuoksi, että kyllähän meikäläinenkin diggailee niitä B3:sia, C3:sia, A100:sia, mutta ajan takaa sitä, että olisi kiva jos niihin ei suhtauduta kuin joihinkin patsaisiin, vaan pidetään urut kunnossa ja käytössä, kuullaan niitä välillä äänityksissä tai konserteissa.
 
Aika monelle sähköisiä urkuja harrastavalle voi löytyä jonkinlainen mielenkiintoinen urku kun ei aseta tavoitteeksi, että sen pitää olla juuri samanlainen kuin toisella. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin käynnistää laajamittainen B3:sien tuotanto uudestaan. Mutta ehkä on mielenkiintoisempaa jos on monenlaisia mielenkiintoisia urkuja?
 
Niin ?? kas kun nyt syttyy se pieni valo siellä yläpäässä jota olen odottanut koko ajan!!!
Eli ei se kirjainyhdistelmä ja se urku vaan se ukko joka soittaa sitä ja tulkitsee... oli sitten WLM, klooni tai itse herra B-3...... ja "avaruus-soolo"

Tuolla urulla mä pääsisin kanssa kunnon tunnelmiin:
http://www.hammondx66.com/pacoenelx66palacio.jpg
 
Tähän mennessä yksi ikävimmistä digivehkeiden tuomasta ongelmasta on omalla kohdallani, ettei ne innosta tarpeeksi mielikuvitusta, eikä pääse yhtä hyvin hetkeksi hyppäämään kummallisen urkufriikin maailmaan.
 
http://www.combo-organ.com/Elka/X705A.jpg
 
Tuolla Elkalla kun vetäis kunnon avaruussaundit, niin heikommat pyörtyis ja kirjoittelis lehtiin...
 
Tälläkin pääsisi myös hjuvaan fiilikseen:
 
http://theatreorgans.com/hammond/faq/pictures/Hammond_Elegante.jpg
 
http://www.fishorgans.com/vintagehammonds/Elegante_1981/

Tälläkin pääsisi myös hjuvaan fiilikseen:
 
http://theatreorgans.com/hammond/faq/pictures/Hammond_Elegante.jpg
 
http://www.fishorgans.com/vintagehammonds/Elegante_1981/
 
tuommoinen oli pari-kolme vuotta sitten huuto.netissä myytävänä Jyväskylän seudulta
 
jonnekkin liukeni - en muista, että miten siinä oikein kävi, että ostiko sitä kukaan

Aikaisemmin tuli suhtauduttua ehkä enemmin niin, että pitää saada joku tietty soitin, mutta nyt on ajattelu jotenkin muuttunut. On tyytyväinen jos on jotain soittimia, joista tykkää. WLM oli ekaa kertaa bänditreeneissä ja ensikokeilemalta ilman leslietä ja minkäänlaista säröhärveliä ei oikein ääni vielä ollut ihan sitä mitä hain. Juureva möyrynä puuttuu vielä.
 
Sitten tulin kotiin ja aukaisin tietokoneen. Ajattelin jos vetäisin WLM:llä jotain sooloskabaan. Syntyi Avaruus-soolo ja en muista aikaisemmin moista avaruustyyliä harrastaneeni. Eli omasta mielestä ehkä aikaisempiin tottumuksiini verrattuna puutteellinen saundi loi mahdollisuuden yhdelle itselle uudenlaisen tyylin oppimiselle ja mahdolliselle kehittämiselle.
 
Nyt on muutes taas jonkinmoinen helpommin roudattava Hammond B3 myynnissä torilla. Hinta 9990 € ilman leslietä kuulostaa siltä, että ei henkilökohtaisesti oikein innosta. Mutta mikäs siinä jos on rahaa riittävästi tai voi valjastaa vehkeen tuottavaan käyttöön.
 
Toisaalta osteleehan moni uusia autojakin, joiden arvo laskee todella nopeasti.

Nyt on muutes taas jonkinmoinen helpommin roudattava Hammond B3 myynnissä torilla. Hinta 9990 € ilman leslietä kuulostaa siltä, että ei henkilökohtaisesti oikein innosta. Mutta mikäs siinä jos on rahaa riittävästi tai voi valjastaa vehkeen tuottavaan käyttöön.
 
Tuo ei siis ole generaattoriurku, vaan tämän nykyään jälleen valmistettavan mallintavan B-3:n keikkaversio. Sormiot ovat melko lähelle samanlaiset kuin wanhoissa uruissa, 9 fyysistä busbaria jolloin aikaansaadaan autenttinen keyclick ja erittäin lähellä alkuperäistä oleva tatsi. Kuulemma soundi on noin yleisestikin ottaen todella hyvä.

sattui silmään - tiedoksi, jos sattuu jotakuta kiinnostamaan (ihan vaan merkin perusteella)
 
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=25787306

Tuo ei siis ole generaattoriurku, vaan tämän nykyään jälleen valmistettavan mallintavan B-3:n keikkaversio.
 
Sit se tuntuu vielä kalliimmalta. Harmi ettei tossa mun WLM:ssä ole MIDI:ä kun siinä löytyisi 5 oktaavin manuaalit ja koko urun leveydeltä drawbarsseja. Peräti 57 drawbarssia! Olisi erinomainen midikontrolleri jos jokaisen drawbarssin tehtävän voisi määrittää tarpeen mukaan.

Sit se tuntuu vielä kalliimmalta. Harmi ettei tossa mun WLM:ssä ole MIDI:ä kun siinä löytyisi 5 oktaavin manuaalit ja koko urun leveydeltä drawbarsseja. Peräti 57 drawbarssia! Olisi erinomainen midikontrolleri jos jokaisen drawbarssin tehtävän voisi määrittää tarpeen mukaan.
 
Se on niin että vuonna 2006 erityisesti länsimainen käsityö ei ole kovin halpaa. Siinä uudessa B:ssä on kuitenkin aika paljon mekaniikkaa vielä, erityisesti noi sormiot.
 
Miditä se WLM! Ei ole mitenkään älyttömän hankalaa edes. Googlaile vaikka hakusanalla midivice...

edellisestähän pääsi mielenkiintoisille apajille:
 
http://www.hammondx66.com/ingles/eframes.htm
 
katsokaapa home-studio -videokin muiden ohessa
 
Hyvin esitellään noilla videoilla Hammond X66:n ominaisuuksia ja soundeja. Strangers in the Night Hammond X66:lla ja viihdeorkesterilla, great. Löytyisiköhän Suomesta kuulijakuntaa tuollaisille konserteille, jos Hammondilla revittelisi viihdeorkesterin kanssa Aarno Raninen, Lasse Mårtenson tai Seppo Hovi?