Bassot ›

ei mitn

1970 Acoustic, John Paul Jones, Jacokin veteli tällä Sinä myös. Ja Pullin Pekka. Missä lie nuokin vehkeet?

Missä lie nuokin vehkeet?
 
Alan miehillä. Mm. Nordlundin Juusolla on 360 etunen vuodelta -69 (kuulemma alunperin Jacolle suunniteltu malli) ja pari 370 nuppia. Plus aiheeseen liittyvät komerot. Trankkupelejä, mut kuulostaa putkilta.

360 etunen vuodelta -69 (kuulemma alunperin Jacolle suunniteltu malli)
 
Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Jaco ei ollut vielä vuonna 1969 sellainen nimi, että sille olisi suunniteltu bassovahvistimia. Hartke tais tehdä ekat kaappinsa sille joskus 80-luvun puolivälissä, voi olla että muistan väärin.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Jaco ei ollut vielä vuonna 1969 sellainen nimi, että sille olisi suunniteltu bassovahvistimia. Hartke tais tehdä ekat kaappinsa sille joskus 80-luvun puolivälissä, voi olla että muistan väärin.
 
Joo, taisin sotkee sen siihen, että Jacolla oli näitä käytössä. Oiskohan sillä ollu joku speciaali modaus tms. En tiedä.

Alan miehillä. Mm. Nordlundin Juusolla on 360 etunen vuodelta -69 (kuulemma alunperin Jacolle suunniteltu malli) ja pari 370 nuppia. Plus aiheeseen liittyvät komerot. Trankkupelejä, mut kuulostaa putkilta.
 
Jaco soitti noilla 360 Acousticelilla (2 kpl) muttei niitä Jacoa varten suunniteltu tai modattu. Jaco lienee syynä että sillä Norlundillakin on vanhasta Jazzista nauhat pois, mikä on sääli. Jaco teki ekan levynsä 1976 ja nousi vasta sen myötä kuuluisaksi.
 
Eikä ne Acousticit muuten oikeesti saundaa putkipeleiltä ja siinä yksi syy että niitä ei enää juuri näy. Trankkupelit olivat kovasti kehittymättömiä vielä 70-luvulla.

Mullon autossa pakki. Piti kirjoittaa jotain joka menis kerralla oikein.

Eikä ne Acousticit muuten oikeesti saundaa putkipeleiltä ja siinä yksi syy että niitä ei enää juuri näy. Trankkupelit olivat kovasti kehittymättömiä vielä 70-luvulla.
 
Mut mulla on G&K:n RB400 nuppi, jossa on miltei aito putkihärvelin lämpö. Pitäskö myydä kaikki putkinupit pois, kun ne painaakin ja on kalliita ylläpitää?
 
(8-=)

Näky Acousticeja sitten enää tai ei, niin kiinnostaisi kovasti kokeilla. Sama juttu 70-luvun Sunn Coliseumien kanssa. Paljon ne niitäkin käyttivät, mm. Entwistle ja Tim Bogert.

Pitäskö myydä kaikki putkinupit pois, kun ne painaakin ja on kalliita ylläpitää?
 
Tämä muuten oli se myyntiargumentti jolla mm. Acoustic myi systeemejään. Sen ajan parhaita trankkupelejä.
 
Raittisen Jussi kiteyttää muistelmissaan tämän v. 1967 tapahtuneen mullistavaan transistorikauteen siirtymisen : "kamaruletin lopputulos oli se tavanomainen tarina: ulkonäkö parani ja sointi kärsi"

Mut mulla on G&K:n RB400 nuppi, jossa on miltei aito putkihärvelin lämpö. Pitäskö myydä kaikki putkinupit pois, kun ne painaakin ja on kalliita ylläpitää?
 
Ei, ku myyt sen G&K:n mulle ja hajoot putkien painoon.
 
Palio?

Ei, ku myyt sen G&K:n mulle ja hajoot putkien painoon.
 
Palio?
 
Se on ihan kehno ja huono. Et sie sitä tartte. 8-)

Se on ihan kehno ja huono. Et sie sitä tartte. 8-)
 
Nyt heti, palio?

Nyt heti, palio?
 
Ei helevetti. S'oon ihan kökkö. Hiffa?

Nyt heti, palio?
 
"Ritsoi piisaa vaik muille myyrä,
mu emmä niitä pilkkahinnoilla kafruillekkaan syyrä!"

Koska D-luokan vahvistimissa pulssimoduloitua signaalia ei lueta jakso kerrallaan (), vaan jatkuvana pulssivirtana, sitä ei voi kutsua digitaaliseksi.
Ei tästä taida sopua syntyä, ennenkuin joku kaivaa virallisen totuuden digitaalisuuden määritelmästä... Minkä takia pitäisi jakso kerrallaan lukea? IMO riittää että vahvistin ei anna jatkuvaa signaalia ulos, vaan diskreettiä. Jos vahvistin vahvistaa bittistreamiä, niin eikö se ole digitaalinen?
 
Sinänsä ihan sama :)
 
Morsetus digitaalista?
Oppikirjamielessä. Eri kirjaimille on annettu koodi pitkän ja lyhyen piippauksen yhdistelminä. 0 tai 1. Get it?
 
Hauskinta tässä selkkauksessa on nuo ylihilseen -ihmettelykommentit. Kiitos niistä :)

Olen tän asian joskus päissäni funtsaillut siten, et jos d-luokkalainen olisi aito digipääte, niin voisin syöttää suoraan sen sisäänmenoon digisignaalin esim. 44/16 tai 48/16 tai 96/24 tai ... Se tunnistaisi automaattisesti kellon ja muuttaisi signaalin analogiseksi (vasta) päätetransistorin ulostulossa "teho da-muuntimessa" ts. kaiutinlähdössä.
Tuo mulla nurkassa oleva d-luokkalainen monopääte ei sitä tee.
 
Seuraavaksi voitais keskustella pääteasteen lähtöimpedanssin ja sitäkautta damping factorin vaikutuksesta bassosoundin tiukkuuteen, vai onkohan siitä jo väännetty? :)

Liekö noita Mark Basseja mainittu koska viimeksi tässä aiheessa...
skarpatkaa...

Liekö noita Mark Basseja mainittu koska viimeksi tässä aiheessa...
skarpatkaa...
 
Juma! Urkurit tulee tänne asti naljaileen...