Kitarat: soittaminen ›

Jees, eli opettaisin kaverin pikkuveljelle vähän perusasioita, jotta hän pääsisi alkuun kitaransoitossa. Ajattelin opettaa nuottienlukua, rytmiä, sointuja, soittoasennon, sormiharjoituksia jne..
 
Ongelma on siinä, että en oikein tiedä mistä olisi hyvä aloittaa?

Jees, eli opettaisin kaverin pikkuveljelle vähän perusasioita, jotta hän pääsisi alkuun kitaransoitossa. Ajattelin opettaa nuottienlukua, rytmiä, sointuja, soittoasennon, sormiharjoituksia jne..
 
Ongelma on siinä, että en oikein tiedä mistä olisi hyvä aloittaa?
 
Soinnuista, rytmistä, nuottienluvusta ja soittoasennosta. Vaikkapa.
 
e: Ainiin: opeta se soittamaan sellaista musiikkia, mistä se tykkää.

soittoasento ekaks?Sit joku helppo riffi tai melodia jonka opettettava tuntee sitten joku 2-3 soinnun rämpytys(Esim. C/F/G tai D/G/A) sitten teoriat,sormiharj. ym jos oppilas näistä innostuu?

Kitaran virittäminen.
 
Ja yleisestikin kitaran liikkuvien osien funktiot. Sitten soittoasento ja vasta sitten katellaan sitä soittamista......

Aivan ensiksi toki soittoasento.
Itse olen kuitenkin muutamaa kaveria opettaessani pyrkinyt keskittymään ensin sointujen opiskeluun. Ensiksi vaikka helppo E, Am rämpytys, vasta-alkajalle tuollainenkin tuottaa joskus hieman vaikeuksia. Kun noi perussoinnut on hallussa voi alkaa noita nuotteja etsimään otelaudalta.
 
Ainakaan ensimmäisiin kuukausiin ei kannata keskittyä "sooloiluun", eikä muutenkaan
tilutteluun. Niihin on paljon helpompi siirtyä sen jälkeen, kun alkeet on hallussa ja yleensäkin sointujen osaamisella on helpompi kerätä sitä rispektiä nuotion äärellä, kuin ylenpalttisella sooloilulla tai Nothing else mattersin introlla.
 
Edit. Niin ja tärkeää on myös kehittää sitä rytmitajua, vaikka komppaamisessa: Kolme kertaa alas kerran ylös, soinunvaihto, kolme kertaa alas.. jne. Siitä se lähtee.

Kitaran virittämisen opettaminen on varmaan himo vaikeeta,, varsinkin jos on aivan aloittelija kyseessä.
Hommassahan on 95% sävelkorvaa ja se 5% "teknistä suoritusta" :D
 
Mä kannattaisin juu tota sointujen opettamista. ja ihan yleistä plektran kanssa kielien näppäämistä jos kyseessä on s-kitaristi..
Ja jos oppii vaikka ne 3 sointua ekalla tunnilla niin opettaja hakkaa käsillä rytmiä ja oppilas soittaa sointusarjan..
tahi jotain tollasta..
Nuottienlukemisesta ei kannata ehkä pitää kauhean pitkää litaniaa. kannattaisi ehkä tulostaa jampalle joku kaavio kitaran kaulasta jossa kuvataan mikä väli on mikäkin nuotti sekä sitten nuottiviivasto jossa on nuotit ja nimet,,
ja vaikka ukko-nooa lisätehtäväksi alle. :)

e: Ainiin: opeta se soittamaan sellaista musiikkia, mistä se tykkää.
 
Jep! Näin se soittoinnostus pysyy yllä.

Kitaran virittäminen.
 
Asiaa, ja helkkarin hyvää sellaista. Hehe... tästä onkin jotain alkeellista juttua tuolla toisaalla. Houhou... naurattaa vieläkin. (0%3"1?+ öö, siis oikeesti tuosta virittämisestä on hyvä aloittaa.
 

 
Stirkz.... öh... poistun..

Soinnuista, rytmistä, nuottienluvusta ja soittoasennosta. Vaikkapa.
 
e: Ainiin: opeta se soittamaan sellaista musiikkia, mistä se tykkää.
 
mut jos se tykkää Bodomista? siinä tapauksessa opeta sille Syksyn sävel- helpot soinnut ja hyvä aloitusbiisi. Ensin tietenkin pitää ne soinnut saada soimaan, kaikki kuusi kieltä, vasta sitten opetellaan soinnun vaihtamista tietenkin ensin hitaasti.

Virittämisen, asennon ja muun alkusuorittamisen jälkeen lähtisin tosiaan noista soinnuista. Perus D, Am ja C on varmaan sellasia mistä olis hyvä lähteä liikkelle. Ainakin itselläni kesti alussa tovi, että ne sormet meni soinnussa paikoilleen. Ja alussa ajattelin, etten ikinä opettele barreja, kun ne tuntuivat niin vaikeilta. Oli nimittäin vaikeeta saada kaikki 6 kieltä soimaan hyvin. Näitä sointuja voi hakkailla sitten päiviä, jonka jälkeen mielestäni vasta kannattaa siirtyä riffintynkiin etc.

soittoasento ekaks?
 
Tosiaan tosta soittoasennosta, kertokaas mikä on oikeanlainen soittoasento, kun olen jo tovin tässä soitellut kitaraa ja kun soittaa istualtaan niin jonkun 20min jälkeen alkaa olkapäässä tuntumaan erittäin epämiellyttävä pisto ja on pakko nousta seisaallen soittamaan sitten. Kitarani on
 
http://www.thomann.de/thoiw3_ibanez … sn=0d62165172a066fdd41f3db511bbd6e0

Tilutusta. Eiku..
 
Virittämisen lisäksi joitain sellaisia avosointupareja, joiden välillä on helppoa vaihtaa. Niitä voi sitten soveltaa kahden soinnun kappaleisiin tyyliin Tom Dooley. Jotainhyvi esimerkkejä: Am-C, Am-E(7), Em-Am, C-G7, G-D7 ja D-A7. Muista painottaa ja demonstroida sitä, että kaikkia sormia ei tarvitse aina nostaa irti otelaudasta, ja vaikka tarvitsisikin, niiden geometrista samankaltaisuutta kannattaa käyttää hyväksi liikkeiden minimoimiseksi.

Opeta motivaatiota!
 
Ts. Opeta jo ensimmäisellä kitaratunnilla joku helppo mutta älyttömän hyvänkuuloinen juttu, jota oppilas voi kotona tapailla ja pureskella kynsiään odottaessaan seuraavaa kitaratuntia jolla oppii lisää yhtä hienoja juttuja. Soittaminen ja soittoasento on aluksi mielestäni aivan toissijainen juttu, sitä ei voi oppia ainakaan peruuttamattomasti väärin parin ensimmäisen viikon aikana.
 
Pitkäjänteisyys on hieno juttu, mutta ilman motivaatiota sitä ei tule ikinä saavuttamaan. Aloita innostamalla oppilastasi ja iskosta päähän kuinka hieno juttu kitaransoitto ja ylipäätään musiikki on. Älä myöskään jossain vaiheessa yhtäkkiä paljasta "karvasta totuutta", vaan anna treenattavaa pikkuhiljaa. Parin ensimmäisen tunnin aikana vaikka yksi hienon kuuloinen riffi, pari avosointua ja kitaran virittäminen.
 
Ainakin näin itse tein kun aloitin pitämään kitaratunteja. Samat oppilaat käyvät minulla vieläkin:)

Juu, hyvät vinkit tuli. Kiitoksia paljon!

Mulle opetti kaveri pari juttua rummuilla. Siis ihan sellasia perusjuttuja. Peruskomppi, peruskomppi kahella basarilla, haitsun aukasu jne.... Opeta sitä rummuttamaan jalkoihin noita niin ainakin rytmi syntyy ihan kivaksi. Ite oon huomannu että kaikki on helpompaa tajuta.

Tosiaan tosta soittoasennosta, kertokaas mikä on oikeanlainen soittoasento, kun olen jo tovin tässä soitellut kitaraa ja kun soittaa istualtaan niin jonkun 20min jälkeen alkaa olkapäässä tuntumaan erittäin epämiellyttävä pisto ja on pakko nousta seisaallen soittamaan sitten.
 
Mulla ainaki toimii sellanen, että oikean jalan alle noin kolkyt senttiä korkee jakkara tai vastaava ja hyvä asento istuessa ja kitara vasemman jalan päällä.

Mulla ainaki toimii sellanen, että oikean jalan alle noin kolkyt senttiä korkee jakkara tai vastaava ja hyvä asento istuessa ja kitara vasemman jalan päällä.
 
Näin, tämä on minusta "ergonomisin" soittoasento. Klassiset kitaristithan soittavat aina tässä asennossa.

Näin, tämä on minusta "ergonomisin" soittoasento. Klassiset kitaristithan soittavat aina tässä asennossa.
 
Niin....olettaen, että olet vasuri.

Itseäni korjaten:
 
Mulla ainaki toimii sellanen, että vasemman jalan alle noin kolkyt senttiä korkee jakkara tai vastaava ja hyvä asento istuessa ja kitara vasemman jalan päällä.