Kitarat: kitarakamat ›

Itse etsin aikanani myös 1000e hintaluokassa sellaista all-around skebaa josta löytyy kaikki tarvittaja ja olisi mahdollisimman helpposoittoinen istuessa kuin seistessäkin.
 
Testasin erinäisiä vaihtoehtoja ja lopulta se rajaus tapahtui siihen että loppubattlessa vastakkain oli Schecter C-1 Classic ja LTD H-1000. Testasin kumpaistakin soitinta useampaan otteeseen ja lopulta kallistuinkin hieman LTD:n suuntaan vaikka se merkki ei kauheasti meikäläistä kiehtonutkaan.
 
LTD:n edut olivat Earvanan satula, lukittavat virittimet, tonepros talla... miinuksena sitten se 3-way kytkin (Schecterissä kun on "puolitukset" valmiina ja 5-way kytkin). Schecterin etuna oli myös neckthru-rakenne.
 
Olin tunnin päässä valmiista ratkaisusta kunnes kaveri sanoi että "oletko testannut Ibanezin S-sarjasta?" ja meikäläinen oli tuon jälkeen myyty. Ohut mahonkirunko, H/S/H-mikitys, lo-pro edge talla ja lukittava satula, 22 jumbonauhaa... Alkoi siis S-sarjasen soittimen metsästys (uutta S-sarjasta en halunnut kun ne ovat kaikki korealaisia). Pienen etsinnän jälkeen löytyikin sellainen S540FM ja homma oli valmis. Kyseinen yksilö ainakin soi hienosti, toimii hienosti ja näyttää hyvältä :)
 
Eli eli... uskaltaisin suositella 1000e hintaan tuota Schecteriä, LTD:tä ja sitten myös näitä käytettyjä Ibanezin härveleitä. S-sarja ja RG-sarja nyt etupäässä.

No jos budjetti on 1000€, niin aika kalliit mikit voi vielä vaihtaa siihen kitaraan.
 
Tai siis no oikeastaan budjetti on se tonni tai jonnin verran ylikin, nyt haetaan kitaraa, jota ei tarvisi ikinä vaihtaa, ja jolla soittelisi hautaan asti. Tai no siihen asti, kun G.A.S taas iskee. :)

Tai no siihen asti, kun G.A.S taas iskee. :)
 
Näinhän siinä tod. näk. käy. Mullakin on ollut monta "hautaan asti" kitaraa.

Semmoinen pikku huomion paikka, mikä voi olla monelle itsestäänselvyys, mutta ettei käy vanhan aikaiset.
 
Kyllähän ne liikkeessä laittaa sulle mikit kuin mikit pyynnöstä kiinni. Huomioi kuitenkin, että jos maksat uusista mikeistä täyden hinnan, niin ota ne vanhat mikit mukaan! Usein ne vain "unohtuu" kauppiaalta antaa mukaan, vaikka ne on sun.
 
Itse asiassa mulle olisi käynyt juuri näin.

Näinhän siinä tod. näk. käy. Mullakin on ollut monta "hautaan asti" kitaraa.
 
No tää nyt on oikeasti. :) Mutta tosiaan, jos puhataan noista about tonnin kepeistä, niin saako merkittävästi laadukkaamman kepin, jos budjettia hilaa sinne 1200-1300 euron paikeille?

No tää nyt on oikeasti. :) Mutta tosiaan, jos puhataan noista about tonnin kepeistä, niin saako merkittävästi laadukkaamman kepin, jos budjettia hilaa sinne 1200-1300 euron paikeille?
 
Mä ostin tossa melkein kaksi vuotta sitten itselleni Schecter C-1 Classicin, ja olen siihen ollut todella tyytyväinen. Silloin ovh oli korkeampi kuin nykyään, jotain luokkaa 1200. Tolla kyllä vetää kaiken ja mä en olen vakuuttunut etten ole siitä luopumassa.

No tää nyt on oikeasti. :)
 
Niin aina ;)
 
Mutta tosiaan, jos puhataan noista about tonnin kepeistä, niin saako merkittävästi laadukkaamman kepin, jos budjettia hilaa sinne 1200-1300 euron paikeille?
 
Ei välttämättä. Itse sain juuri vähän aikaa sitten tonnilla huippuhyvän kitaran. Jos sitä nyt haluaa vielä viritellä, niin ehkä juuri mikkien osalta sitten.

gibsonin studioita tohon hintaan löytyy varmasti käytettyinä.
 
epiphonen lespauleja suosittelen, etenkin elitisti sarjaa, hinnat tonnin paikkeilla.
 
fenderit ovat hyviä, enemmän ehkä sellaisia jokapaikan höyliä kuin gibsonit mun mielestä.
 
tokait on kait ihan jees, mutta parempina ite pidän epiphonea

Itse en ostaisi LP Studiota. Parempi vaihtoehto, jos LP-mallinen hieman halvempi kitara kiinnostaa, on hankkia esim. Tokai Love Rock, joita saa kyllä erittäin asiallisia 400-700 €:lla käytettynä, mallista riippuen.
 
Miksi et ostaisi? Kiinnostaisi kuulla perustelu, kun monet ovat tuota kehuneet.

Tai siis no oikeastaan budjetti on se tonni tai jonnin verran ylikin, nyt haetaan kitaraa, jota ei tarvisi ikinä vaihtaa, ja jolla soittelisi hautaan asti. Tai no siihen asti, kun G.A.S taas iskee. :)
 
Yksi mikä tuli yllätyksenä oli tuo mikkien puolitus LP tyypisessä skebassa, toimii ihan pahuksen hyvin. Vaikka onkin liimakaula niin puolituksella saa kelvollisen stratosoundin jos mikit on vaan vähänkin laadukkaat. Esim: SD Pearly Gates toimii erittäin hyvin Deanin LP:ssä puolitettuna ja ilman. Hinta uutena 1390 egeä.

Gibsonin LP studio toimii nimenomaan orkkismikeillä niin hyvin, etten ole halunnut vaihtaa, vaikka muista lankuista ovat saaneet äkkinäistä kyytiä tiestmitkä originaalit.
 
Epiphone on Gibsonin halppis-mallisto, ja Tokai.... no, sanotaan nyt näin, että jos se tonni on budjettina, niin kannattaa sijoittaa siitä mahdollisimman suuri osa nimenomaan kitaraan. Uusi 500 euron Tokai ei tule olemaan kitara jolla soitat vielä vuosia. Vaihdat sen parempaan, koska jokin siinä ei vain ole tarpeeksi hyvää. Esimerkiksi ESP:n LTD-malleja tyypättyäni totesin, etten halua olla niiden kanssa tekemisissä. Affordable series -jutut ei oikein toimi, kun puhutaan oikeista soittimista. Miksi sitten Gibsonin halvimpiin lukeutuva Studio? No, kun se Epiphone on se halppis, eikä tuo Studio-Gibson. Ja puheet oli nimenomaan käytetystä, niitä liikkuu markkinoilla alle tonnilla, ja uudet on kumminkin puolentoista luokkaa. Siitä voi päätellä millainen soittopeli on kyseessä, kun tiedetään, ettei noihin juuri niin ratkaisevia vikoja tule etteikö se edelleen soisi 1450 euron edestä vaikka maksoikin vain 900.
 
JB/Jazz -yhdistelmää KEHOITAN EDELLEEN olemaan hyväksymättä vain siksi, että "se on myydyin". JB on kesy perusmikki, jolle löytyy todella varteenotettavia vaihtoehtoja Duncanin sivuilta. Ääninäytteitä _todellakin kannattaa_ kuunnella, ne ovat keskenään vertailukelposet, ja kertovat suhteessa toisiinsa soundeista hiton hyvin. Itse löysin ihan tolla perusteella Duncan Customin, jossa aion pitäytyä uuden custom-lankkunikin kanssa - sen verran tyytyväinen olen ollut. TOKI jos tykkää juuri tuosta JB:stä vielä vertailun jälkeenkin, niin siitä vain!
 
Vielä paluu ympyrän alkuun: Gibsonin omat mikit ovat persoonalliset, ja siksi en niitä ole halunnut korvata Duncaneilla (tai millään muillakaan). Ainoa miinus on kiertoherkkyys verrattuna muihin keppeihini. Tämä sivuominaisuus on kuitenkin geittauksella hallittavissa varsin helposti.

Itse en ostaisi LP Studiota. Parempi vaihtoehto, jos LP-mallinen hieman halvempi kitara kiinnostaa, on hankkia esim. Tokai Love Rock, joita saa kyllä erittäin asiallisia 400-700 €:lla käytettynä, mallista riippuen.
 
Mä ostaisin, ja ostin. Mulla oli joku aika sitten Tokain lööv rok ja siihen verrattuna soundi on paree ja tatsi myös. Myymäni Tokai LC-70 ( jossa oli muuten kaulassa sinulta ostamani Dimarzio Air Classic :) on ilmeisesti hyvin palvellut ostajaansa. Ei sekään mikään ritsa ollut. Eihän P-Nut? :)
 
Heritaget on kans kuulemma oikein hyviä. Semmosta lähtisin katsomaan jos ei-alkuperäistä haluaisin. Kyl noi Tokaitkin ihan hyviä on ei sillä..

Myymäni Tokai LC-70 ( jossa oli muuten kaulassa sinulta ostamani Dimarzio Air Classic :) on ilmeisesti hyvin palvellut ostajaansa. Ei sekään mikään ritsa ollut. Eihän P-Nut? :)
 
Ehei :) Hyvin toimii ja mikin puolitus tuo mukavan kevyemmän soundin esim. cleanille. Kohtuu tumma soundi tuossa on kun on tämän ajan soitellu, mutta se ei huono asia välttämättä ole ja muuten ei kyllä mitään isompaa valitettavaa ole.

Gibsonin LP studio toimii nimenomaan orkkismikeillä niin hyvin, etten ole halunnut vaihtaa, vaikka muista lankuista ovat saaneet äkkinäistä kyytiä tiestmitkä originaalit.
 
Vielä varmistuksen vuoksi: Onko saundi helvetin tiukka myös junttasäröllä? Kaikkeen muuhun tää kitara taitaa sopia, mutta jos vielä säröt ovat hyvät, pitää kyllä ottaa vakavasti tämä harkitaan. Löysinkin torilta jo yhden.
 
EDIT: Vielä sen verran, että heikko Lespa-kammoni on lievenemään päin. Kitara näyttää pirullisen hyvältä. Kuitenkin Tokain Lespoissa, joita testailin oli talla jotenkin huonossa/oudossa paikassa pikkauskädelleni. Vissiinkin tottumiskysymys, kun on aiemmin tullut soiteltua Ibanezin halvalla Rg270 tilukepilllä?

Menee uutena ärsyttävästi hiukan yli budjetin, mutta Framus Panthera Studio Custom olisi ominaisuuksiensa puolesta melkoinen kompromissien kompromissi. Luulisi venyvän monenlaiseen menoon ongelmitta.

Vielä varmistuksen vuoksi: Onko saundi helvetin tiukka myös junttasäröllä? Kaikkeen muuhun tää kitara taitaa sopia, mutta jos vielä säröt ovat hyvät, pitää kyllä ottaa vakavasti tämä harkitaan. Löysinkin torilta jo yhden.
 
EDIT: Vielä sen verran, että heikko Lespa-kammoni on lievenemään päin. Kitara näyttää pirullisen hyvältä. Kuitenkin Tokain Lespoissa, joita testailin oli talla jotenkin huonossa/oudossa paikassa pikkauskädelleni. Vissiinkin tottumiskysymys, kun on aiemmin tullut soiteltua Ibanezin halvalla Rg270 tilukepilllä?
 
Kyllä Studion mikeillä junttakin lähtee, mutta varmasti vaikkapa EMG:n aktiivit on siihen paremmat.. Hommasin just SG:seeni EMG:t ja mättö lähtee erittäin hienosti, mutta se pehmeys mikä irtoaa Lespasta (varsinkin puhtailla soundeilla) loistaa poissaolollaan. Tietysti Lespan ominais-soundilla voi olla tähän myös iso vaikutus. Tulee muuten vieläkin päiviteltyä miten "kermaisa" soundi ja loistava sustain tuosta Studiosta irtoaa. Suosittelen edelleen erittäin lämpimästi.
 
Les Pauleissa on tuo talla tosiaan edempänä (lähempänä kaulaa), eli voi tuntua hieman oudolta aluksi, varsinkin palm-mute hommissa (johon se on muuten oikein bueno). Seisaaltaan noita pystyykin roikuttamaan tästä johtuen alempana, Rok, Rok :D

Gibsonin Les Paul on varmaan se kaikkein suosituin "jokapaikanhöylä", jos tonnin kitaran laittaa niin kyllä siinä pitäisi jo ihan kelvollinen floikka olla, omassani, noin puolen tonnin jacksonissani on ihan hyvin pelaava ja vireensä pitävä floikka. Tosin muuten kyseinen keppi on ehkä hieman heviin suuntautuvaa mallia...
 
Gibsonia suosittelen, Stratocaster ei välttämättä sovi raskaampaan heviin niin hyvin mutta muuten kyllä soi lähes joka gengressä ihan hyvin....
 
Myös Esp:t ja Esp Ltd:t kannattaa ottaa huomioon, tuskin scetcherkään on huono vaihtoehto...

Gibsonia suosittelen, Stratocaster ei välttämättä sovi raskaampaan heviin niin hyvin mutta muuten kyllä soi lähes joka gengressä ihan hyvin....
 
Ei pitäisi asioihin takertua, mutta mutta...
 
Mä en ymmärrä, että miten strato ei sovi raskaampaan heviin. Jos soittaa stratolla, jossa on ´bukkeri tallamikkinä, niin eihän se soi välttämättä mitenkään erilailla kuin mikä tahansa superSTRATO. Mukaan lukien kaikki Jacksonit, ESP:t, Ibanez:t jne......
 
Jos sitten taas puhutaan sen muodoista, niin päästään uuteen asiaan....
 
Eddie:
 
Ennen kuin rupeat ostamaan mitään G:n Lespaa, niin suositan ehdottomasti kokeilemaan. On kuitenkin niin erilainen soittotuntuma lyhyemmällä skaalalla. Esim. mulle se ei ollut "se" juttu, joten olen jättänyt ne väliin. Ainakin toistaiseksi....

Eddie:
 
Ennen kuin rupeat ostamaan mitään G:n Lespaa, niin suositan ehdottomasti kokeilemaan. On kuitenkin niin erilainen soittotuntuma lyhyemmällä skaalalla. Esim. mulle se ei ollut "se" juttu, joten olen jättänyt ne väliin. Ainakin toistaiseksi....
 
Juu, totta kai testailen ensin, useaankin otteeseen.