Karlsson 04.01.2006 14:42:40 | |
---|
Taitaa olla Markkinointimiesten termistöä kun puhuvat Muuntajilla/AB-luokalla toteutetuista vahvistimista "Analogisina" ja Hakkurivirtalähteellä/D-luokalla toteutetuista "Digitaalisina". Ei termeillä taida olla väliä jos soundi on kohdallaan. Mielikuva on puoli soundia! "Mitäs menit pyytämään mut tänne!" -Leif Segerstam |
Teijo K. 04.01.2006 14:48:56 | |
---|
Mielikuva on puoli soundia! Optinen linssi! Munsta. |
hollstro 04.01.2006 16:07:02 | |
---|
Kuuminta hottia! Hieno homma, kun tulee noita uusia suosikeita, niin me hitaammat saadaan ne vanhat suosikit sitten vähän järkevämpään hintaan. Hyviä pelejä nuo varmaan on, ei siinä mitään. Aina tulee uusinta hottia. Osa jää pinnalle, osa häviää. Tässä omat muistikuvani Hot-tuotteista ja niiden kuumimmat ajat suurinpiirtein: 1965 VOX, Piitlesit veti näillä stadionillakin ilman PA:ta 1967 Marshall, kaikki veti näillä happorokkia 1968 Hiwatt, Pink Floy, Who the hell... 1969 Ampeg, kaikki joilla oli varaa veti näillä 1970 Acoustic, John Paul Jones, Jacokin veteli tällä 1975 Peaveyn trankkunupit, Hurriganeskin veti näillä 1980 Music Manin kamat, kaikki veti näillä 1985 AMP, Kallien Kruger, Mesa 1990 Trace Elliott, Mark King, Tony Levin... 1995 SWR 2000 Ashdown, EBS 2005 Mark Bass (?) jne. Niin se muotisaundi ja mieli muuttuu. |
Rämppy 04.01.2006 17:07:50 | |
---|
Miellyttävän roudausystävällisiä nuo Mark Soundit ainakin ovat. Siis varsin kevyitä. Eikö tähän rämpyttämiseen koskaan kyllästy? |
M.i.k.key 04.01.2006 17:31:04 (muokattu 04.01.2006 17:32:07) | |
---|
Alkaa tulla wanhax? Mut onneks soundi on sormissa. jne. Niin se muotisaundi ja mieli muuttuu. Toi Ampeg on kyllä ollut muodissa niin pitkään kuin vaan muistan. Mä lopetan nää hommat! |
pardy 04.01.2006 21:34:17 | |
---|
Toi Ampeg on kyllä ollut muodissa niin pitkään kuin vaan muistan. Ei se muodissa suoranaisesti ole ollut. Suosiossa vain. |
Jostain syystä markkinointisedät tuppaavat käyttämään termiä "digitaalinen" kaikkien PWM-tekniikkaa hyödyntävien vehkeiden kohdalla. Vaikka sekä hakkuriteholähteissä että D-luokan päätteissä sisääntulevaa jännitettä moduloidaan korkeataajuisella aaltomuodolla (kantti- tai kolmioaalto), se ei tee teholähteestä tai päätteen signaaliketjusta digitaalista. Aloitetaan vaikka siitä että kerrot mikä on digitaalinen? Oma mielipiteeni on se, että D-luokan vahvistinta voi hyvinkin kutsua digitaaliseksi. Joku voi jopa väittää GSM:ää digitaaliseksi ;) Viistous helpottaa soittamista! |
M.Hanski 05.01.2006 16:36:28 | |
---|
Oma mielipiteeni on se, että D-luokan vahvistinta voi hyvinkin kutsua digitaaliseksi. Löytyisikö mielipiteellesi myös jotain perusteluja? Samalla logiikalla voitaisiin sitten kutsua vaikkapa hehkulamppua digitaaliseksi laitteeksi; onhan sekin välillä päällä ja välillä pois. Tästä luonnollisena jatkeena voidaan kutsua vaikkapa vilkkuviestintää digitaaliseksi tiedonsiirroksi. Jos nyt oikein filosofiseksi heittäydytään, niin onhan D-luokan pääte periaatteessa yksibittinen A/D-muunnin tai voihan sitä kutsua tilakoneeksikin. Sisääntuleva signaali "näytteistetään" moduloimalla sitä korkeataajuisella aaltomuodolla, ja moduloinnin jälkeen signaalin esitys on eräänlainen pulssijono, joka on vieläpä päätetransistorien jälkeen samannäköinen, mutta amplitudiltaan huomattavasti suurempi. Päätetransistorit ovat siis vain ns. päällä tai pois päältä. "D/A-muunnos" eli pulssijonon konvertoiminen takaisin alkuperäisen sisääntulevan signaalin näköiseksi tehdään todella sofistikoituneella muunninkonstruktiolla nimeltään passiivinen LC-suodin, jolla ei sitten ole hevon helvetin vertaa tekemistä digitaalitekniikan kanssa. D-luokan päätteessä ei myöskään ole PWM-modulaattorin ulostulon jälkeen minkäänlaista aikadiskretoitua toimintaa, vaan loppurojut heiluvat modulaattorin ulostulosignaalin tahdissa. Itse asiassa modulaattorin ulostulosignaalikin on ajan suhteen jatkuva aaltomuoto. Tulipas tästä nyt epäselvä sepustus. "Ja nyt tungette ne s**tanan sähköopas-supergalvanoitu-putkivaffarin-impendanssi-keinokuorma-mummonsukka-ensiökäämi-yliteho-aliajettu-insinöörikeskustelunne sinne oman topiccinsa alle, ei tommosta voi lukea ilman hedaria." - Wasara |
ozmo 05.01.2006 18:27:16 | |
---|
Jos nyt oikein filosofiseksi heittäydytään, niin onhan D-luokan pääte periaatteessa yksibittinen A/D-muunnin tai voihan sitä kutsua tilakoneeksikin. Sisääntuleva signaali "näytteistetään" moduloimalla sitä korkeataajuisella aaltomuodolla, ja moduloinnin jälkeen signaalin esitys on eräänlainen pulssijono, joka on vieläpä päätetransistorien jälkeen samannäköinen, mutta amplitudiltaan huomattavasti suurempi. Päätetransistorit ovat siis vain ns. päällä tai pois päältä. "D/A-muunnos" eli pulssijonon konvertoiminen takaisin alkuperäisen sisääntulevan signaalin näköiseksi tehdään todella sofistikoituneella muunninkonstruktiolla nimeltään passiivinen LC-suodin, jolla ei sitten ole hevon helvetin vertaa tekemistä digitaalitekniikan kanssa. D-luokan päätteessä ei myöskään ole PWM-modulaattorin ulostulon jälkeen minkäänlaista aikadiskretoitua toimintaa, vaan loppurojut heiluvat modulaattorin ulostulosignaalin tahdissa. Itse asiassa modulaattorin ulostulosignaalikin on ajan suhteen jatkuva aaltomuoto. Ei hele... :D + |
Teijo K. 05.01.2006 19:08:00 | |
---|
Ei hele... :D + Tajusitkos sie tuon? Munsta. |
Basismi 05.01.2006 19:16:16 (muokattu 05.01.2006 19:16:40) | |
---|
Löytyisikö mielipiteellesi myös jotain perusteluja? Samalla logiikalla voitaisiin sitten kutsua vaikkapa hehkulamppua digitaaliseksi laitteeksi; onhan sekin välillä päällä ja välillä pois. Tästä luonnollisena jatkeena voidaan kutsua vaikkapa vilkkuviestintää digitaaliseksi tiedonsiirroksi. Taisit perustella sen jo itse... ja vilkkuviestintähän on oikea oppikirja-esimerkki digitaalisesta tiedonsiirrosta :) Viistous helpottaa soittamista! |
pardy 05.01.2006 22:37:08 | |
---|
Jos nyt oikein filosofiseksi heittäydytään, niin onhan D-luokan pääte periaatteessa yksibittinen A/D-muunnin tai voihan sitä kutsua tilakoneeksikin. Sisääntuleva signaali "näytteistetään" moduloimalla sitä korkeataajuisella aaltomuodolla, ja moduloinnin jälkeen signaalin esitys on eräänlainen pulssijono, joka on vieläpä päätetransistorien jälkeen samannäköinen, mutta amplitudiltaan huomattavasti suurempi. Päätetransistorit ovat siis vain ns. päällä tai pois päältä. "D/A-muunnos" eli pulssijonon konvertoiminen takaisin alkuperäisen sisääntulevan signaalin näköiseksi tehdään todella sofistikoituneella muunninkonstruktiolla nimeltään passiivinen LC-suodin, jolla ei sitten ole hevon helvetin vertaa tekemistä digitaalitekniikan kanssa. D-luokan päätteessä ei myöskään ole PWM-modulaattorin ulostulon jälkeen minkäänlaista aikadiskretoitua toimintaa, vaan loppurojut heiluvat modulaattorin ulostulosignaalin tahdissa. Itse asiassa modulaattorin ulostulosignaalikin on ajan suhteen jatkuva aaltomuoto. Sulla on joko erinomaisen hiottu tekniikka tai sit vaan oikeesti osaat. Paha sanoo vastaan ku ei tajuu mitään. |
ozmo 06.01.2006 11:09:38 | |
---|
Tajusitkos sie tuon? No en herranen aika sentään! Mut jos jollain on kykyä/viitseliäisyyttä tuottaa tuollaista tekstiä ihmisille joista luultavasti 99.99% ei tajua hevon persettä siitä, ja jos se vielä oikeesti tarkoittaakin jotain, niin hitto vie plussan annan. :) |
Tasapaino 07.01.2006 21:09:19 (muokattu 07.01.2006 21:09:34) | |
---|
Taisit perustella sen jo itse... ja vilkkuviestintähän on oikea oppikirja-esimerkki digitaalisesta tiedonsiirrosta :) Morsetus digitaalista? Jätkä taitaa olla basisti :D [( Vapaustaistelija Tasapaino )] |
SaBer 08.01.2006 11:53:15 | |
---|
No en herranen aika sentään! Mut jos jollain on kykyä/viitseliäisyyttä tuottaa tuollaista tekstiä ihmisille joista luultavasti 99.99% ei tajua hevon persettä siitä, ja jos se vielä oikeesti tarkoittaakin jotain, niin hitto vie plussan annan. :) Ei tuollaista tekstiä ole ollenkaan vaikea tuottaa, jos tietää mistä puhuu. (ymmärsin siis) En tiedä onko tämä Oppikirjojen mukaista, mutta itse olen ajatellut, että digitaaliseksi jonkun tekee se, että tietty jakso bittejä ("ykkösiä ja nollia") (esim. tavu) voidaan muuntaa joksikin muuksi arvoksi. Koska D-luokan vahvistimissa pulssimoduloitua signaalia ei lueta jakso kerrallaan (D-luokan päätteessä ei myöskään ole PWM-modulaattorin ulostulon jälkeen minkäänlaista aikadiskretoitua toimintaa), vaan jatkuvana pulssivirtana, sitä ei voi kutsua digitaaliseksi. "Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other |
hollstro 08.01.2006 15:41:41 (muokattu 08.01.2006 17:59:35) | |
---|
Ei tuollaista tekstiä ole ollenkaan vaikea tuottaa, jos tietää mistä puhuu. (ymmärsin siis) En tiedä onko tämä Oppikirjojen mukaista, mutta itse olen ajatellut, että digitaaliseksi jonkun tekee se, että tietty jakso bittejä ("ykkösiä ja nollia") (esim. tavu) voidaan muuntaa joksikin muuksi arvoksi. Koska D-luokan vahvistimissa pulssimoduloitua signaalia ei lueta jakso kerrallaan (), vaan jatkuvana pulssivirtana, sitä ei voi kutsua digitaaliseksi. Insinööri iskee: - digitaalisuudella tarkoitetaan sitä että ilmaisuun käytetään numeroita (esim. digitaalikello). Mikä tahansa systeemi on digitaalinen jos sen prosesseissa käytetään numeroita. - 1 ja 0 ovat yleisimmin käytetyt binääriluvut, eri ilmaisuun käytetään vain kahta numeroa |
SaBer 08.01.2006 16:20:50 | |
---|
Insinööri iskee: - digitaalisuudella tarkoitetaan sitä että ilmaisuun käytetään numeroita (esim. digitaalikello). Mikä tahansa systeemi on digitaalinen jos sen prosessessa käytetään numeroita. - 1 ja 0 ovat yleisimmin käytetyt binääriluvut, eri ilmaisuun käytetään vain kahta numeroa Joo. Edelleenkään D-luokan vahvistimen pulssimoduloitua signaalia ei tulkita numeroiksi, vaan luetaan jatkuvana virtana... "Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other |
TommiW. 08.01.2006 16:37:03 | |
---|
Jos nyt oikein filosofiseksi heittäydytään, niin onhan D-luokan pääte periaatteessa yksibittinen A/D-muunnin tai voihan sitä kutsua tilakoneeksikin. Sisääntuleva signaali "näytteistetään" moduloimalla sitä korkeataajuisella aaltomuodolla, ja moduloinnin jälkeen signaalin esitys on eräänlainen pulssijono, joka on vieläpä päätetransistorien jälkeen samannäköinen, mutta amplitudiltaan huomattavasti suurempi. Päätetransistorit ovat siis vain ns. päällä tai pois päältä. "D/A-muunnos" eli pulssijonon konvertoiminen takaisin alkuperäisen sisääntulevan signaalin näköiseksi tehdään todella sofistikoituneella muunninkonstruktiolla nimeltään passiivinen LC-suodin, jolla ei sitten ole hevon helvetin vertaa tekemistä digitaalitekniikan kanssa. D-luokan päätteessä ei myöskään ole PWM-modulaattorin ulostulon jälkeen minkäänlaista aikadiskretoitua toimintaa, vaan loppurojut heiluvat modulaattorin ulostulosignaalin tahdissa. Itse asiassa modulaattorin ulostulosignaalikin on ajan suhteen jatkuva aaltomuoto. Äijä on kuninkas. +
"Wasara on kävelevä GAS
" -kaake |
Antti Takalo 08.01.2006 17:07:00 | |
---|
Rupes huimaamaan. En tajua mitään rockista, siis soitan ääntä. Prööt. |
Pirkka 08.01.2006 20:58:33 | |
---|
Jos nyt oikein filosofiseksi heittäydytään, niin onhan D-luokan pääte periaatteessa yksibittinen A/D-muunnin tai voihan sitä kutsua tilakoneeksikin. Sisääntuleva signaali "näytteistetään" moduloimalla sitä korkeataajuisella aaltomuodolla, ja moduloinnin jälkeen signaalin esitys on eräänlainen pulssijono, joka on vieläpä päätetransistorien jälkeen samannäköinen, mutta amplitudiltaan huomattavasti suurempi. Päätetransistorit ovat siis vain ns. päällä tai pois päältä. "D/A-muunnos" eli pulssijonon konvertoiminen takaisin alkuperäisen sisääntulevan signaalin näköiseksi tehdään todella sofistikoituneella muunninkonstruktiolla nimeltään passiivinen LC-suodin, jolla ei sitten ole hevon helvetin vertaa tekemistä digitaalitekniikan kanssa. D-luokan päätteessä ei myöskään ole PWM-modulaattorin ulostulon jälkeen minkäänlaista aikadiskretoitua toimintaa, vaan loppurojut heiluvat modulaattorin ulostulosignaalin tahdissa. Itse asiassa modulaattorin ulostulosignaalikin on ajan suhteen jatkuva aaltomuoto.
Tän jos laittais allekirjoitukseksi... |