Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Tällä keskustelupalstalla oli pari vuotta sitten kirjoitus, missä käsiteltiin sinfonian säveltämistä ilman teoriakoulutusta.
Kyseisissä keskusteluissa todettiin teoriakoulutuksen olevan välttämätön, eikä sinfoniaa kannata yrittääkään tuosta vain.
Itse aloitin säveltämisen ja musiikin teorian opiskelun 57 vuoden ikäisenä.
Nyt, 5 vuoden opiskelun ja sävellysharjoittelun jälkeen, olen saanut valmiiksi ensimmäisen sinfoniani, sinfonia on 4-osanen, kesto 50 min.
Voin kokemuksesta todeta, että alussa mainitsemani keskustelijat olivat oikeassa, sinfonian säveltäminen ei onnistu ellei säveltäjä omaa aivan poikkeuksellisia edellytyksiä siihen.
 
Itse keksin riittävät edellytykset sinfonian säveltämistä varten aikaisemmasta työelämän kokemuksesta.
Vaikka työkokemukseni oli aivan muulta- kuin musiikin alalta, (teollisuudessa suunnittelu, tuotanto yms.) niin samat säännöt pitivät myös sävellystyössä:
- opi niiltä jotka ovat jo oppineet
- mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
- anna arvo jo menestyneille
- mistä hyvä muodostuu
 
No, itse sain sinfonian tehtyä, mutta ei se aivan näin yksinkertaista ollut.
Voit tutustua tarkemmin käyttämääni menetelmään sen säveltämisessä kotisivullani:
http://www.elisanet.fi/erkki.linden

Ihan kunnioitettava saavutus. Mistähän nuo sinfonian midit saisi ihan kokonaisuudessaan? Vai onko ne ihan tarkoituksella jätetty pois?
 
Kuuntelen juuri tuota Brahmsin kolmatta sinfoniaa ja tulipa tästä mieleen että eihän nuo hyvät teemat välttämättä ole mitään kovin kummoisia melodioita sinäänsä. Jos säveltää teemaksi aivan ihanan täydellisen melodian niin sitä on paha lähteä varioimaan sillä siinähän on jo kaikki tarvittava maailma sisällään. Hyvät teemat ovat yleensä melko simppeleitä ja siten muuntautumiskykyisiä.
 
Noiden erittäin lyhyiden midipätkien perusteella ei oikeastaan voi hirveästi sanoa mitään tuosta teoksesta. Semmoinen aavistus tuli ettei tuo orkestrointi ollut vielä kovin vahvasti hallussa.

Tarkoitukseni oli esitellä lähinnä menetelmää, minkä ansiosta ylipäätään pystyin säveltämään sinfonian itseopiskellen ja innostaa toisiakin aloittelevia säveltäjiä yrittämään, vaikka ilman vahvaa teoriakoulutusta.
 
Kokemukseni osoittaa, että kun aloittaa sävellystyön vaativammasta päästä tulee itse suhtautumaan siihen paljon vakavammin, kuin jos säveltäisi "vain jotain 3 min. sävellystä".
 
Koko sävellyksen midi- tiedoston voisin lähettää, kun ilmoitat nimesi, postiosoitteesi ja sähköpostiosoitteesi sekä lupaat antaa palautetta sinfoniasta.
 
Mitä tulee orkestroinnin hallitsemiseen, niin se ei todellakaan käy ilmi sivuillani olevista lyhyistä näytteistä.
 
No, enpä taida itse olla paras arvioimaan sinfoniani laatua.
Kun sama sävellystyö on jatkunut 1,5 vuotta siihen alkaa sokeutua, nuotit, sointukulut ym. pyörii päässä ja on vaikea kuulla itse ääntä.
Varsinkin tietokoneen huonot, jäykät soittimet häiritsevät.
 
Odotan malttamattomana sävellykseni ensimmäistä oikean sinfoniaorkesterin esitystä.
Tämä esitys tapahtuu aikaisintaan syksyllä 2006 ja se on eräänlainen sävellyskonsertti.
Sävellyskonsertin jälkeen tulen mahdollisesti korjaamaan sitä arvosteluihin perustuen.
 
Erkki Linden
 
http://www.elisanet.fi/erkki.linden
 
erkki.linden@elisanet.fi

Tietokoneohjema on Windows98,
- äänikortti Sound Blaster Live 1480,
- sävellysohjelma/midi-tiedostot Sonar2,
- äänitysohjelma Sound Forge 4.5,
- Mp3-tiedosto AltoMP3 CD Tripper ja
- partituuri sekä teemat Finale2005:lla.
 
Osa ohjelmista on kavereilla, osa 30 pv:n kokeiluversioita, osa ilmaisia netistä imuroituna.
Vähän ovat liian kalliita ostaa, mutta jos sinfoniasta tulee kaupallinen tuote, niin silloin ne on luonnollisesti hankittava omaksi.

kaikki oppiminen on pohjimmiltaan itseoppimista.
 
EDIT: ei siis sillä, että mitenkään väheksyisin ketään. tuo oli vain lause, joka tuli mieleen.

Mistä laitteesta tai ohjelmasta ne orkesterin soitinten äänet tulevat? Siis ne, jotka ovat mp3-pätkissä.

Mistä laitteesta tai ohjelmasta ne orkesterin soitinten äänet tulevat? Siis ne, jotka ovat mp3-pätkissä.
 
Äänet muodostuvat seuraavasti:
 
- tietokoneen äänikortti sisältää soitinpankin, .sf2 tunnisteinen soitinpankki sisältää tavallisesti 127 soitinta pianosta- pyssynlaukaukseen, luonnollisesti myös kaikki sinfoniaorkesterissa käytetyt soittimet (soittimien äänet on yleensä tehty nauhoittamalla oikeiden soittimien ääniä)
 
- Sonar2:lla, tai jollain muulla vastaavalla ohjelmalla, valitaan soittimet, (soittimille kaiku ja yleisäänenvoimakkuus) soitinpankista, sen jälkeen kirjoitetaan nuotit nuottiviivastolle sekä valitaan äänenvoimakkuudet nuotteihin.
 
- kun nuotit kaikille halutuille soittimille on valmiina soitetaan Sonarilla kirjoitettu biisi ja nauhoitetaan samalla Sound Forgella tai vastaavalla, Sound Forgella äänitys tallennetaan .wave- tiedostomuotoon.
 
- sitten .wave- muoto muutetaan .MP3- muotoiseksi AltoMP3 CD Ripper- tai vastaavalla ohjelmalla.
 
Soittimien äänet tulevat siis äänipankissa olevista soittimista, joita esim. Sonar2 käyttää nuotteja kirjoittamalla.
 
Mikäli tietokoneessa on sisäänrakennettu äänikortti, niin siellä olevia soittimia ei voi muokataa tai vaihtaa.
 
Sitä vastoin Saund Blasterin äänikortin soittimia voi mielin määrin muokata ja vaihtaa Vienna- ohjelmalla.
 
Itse olen muuttanut oboen,- klarinetin,- fagotin,- käyrätorven ja trumpetin ääniä.
 
Lisäksi äänikortilla voi olla samanaikaisesti useampia 127 soittimen pankkeja ja kaikkia pankkeja voi käyttää soittimia valitessa tai vaihtaa kesken biisin.
 
Tähän kaikkeen tarvitaan sitten vain aika paljon kärsivällisyyttä, jotta niitä oppii käyttämään, 1-2 vuotta ehkä.
 
Erkki Linden

Koko kuvailemasi homma olisi aika paljon yksinkertaisempaa Sibelius 4 -ohjelmalla ja siihen saatavalla Garritan Personal Orchestra -äänimoduulilla.
http://www.sibelius.com/
http://www.sibelius.com/products/gpo_sibelius/
 
GPO on erittäin hyvälaatuinen virtuaaliorkesteri, ja Sibeliuksen kanssa käytettynä se tottelee suoraan Sibeliuksen soitto-ohjeita, kuten eri artikulaatiot (staccato, legato, ...), dynamiikkamerkit (p, f, ff, jne.) ja crescendo/diminuendo-viivat. Säveltäjä voi keskittyä säveltämiseen.
 
Hintaa Sibelius4 + GPO -yhdistelmälle tulee tuhannen euron verran.

Kokeilin pikaisesti kyseistä sibeliuksen ohjelmaa enkä osannut käyttää sitä oikeastaan ollenkaan.
En saanut edes sivuja muokattua partituuriin kelpaavaksi, joten lopetin kokeilemisen ja jatkoin tutuilla ohjelmilla.
Sibelius oli liinan erilainen aikaisempiin verrattuna, olin jo opetellut Overturen, Encoren ja Finalen, eikä aikaakaan olisi ollut.
 
Tosin esim. Finalen ohjelma on myös monelta osin erittäin vaikea jopa lapsellinen.
 
Kertauksen vuoksi:
 
- Sonar- ohjelma on tehty säveltämistä varten.
- Finale, Sibelius, Encore, Overture ym. on tehty nuottien puhtaaksikirjoitusta varten erityisesti silloin kun tarvitaan kunnollisia partituureja (suurille orkestereille), tosin jotkut paljon kokeneet säveltäjät osaavat säveltää suoraan näillä ohjelmilla.
 
Olihan joku (?) kuurokin säveltänyt hienoja sinfonioita, siis pelkällä musiikin teorian tuntemuksella.
Minulla se ei kuitenkaan onnistu ja siksi sävellän ensin Sonarin kaltaisilla.
 
Sonarin edut sävellystyössä ovat:
- controller- komentojen helppokäyttöisyys
- hiiri toimii samaan tapaan kuin kapellimestarin tahtipuikko;
- voit hiirellä osoittamalla soittaa haluamallasi nopeudella, mitä kohtaa
nuottirivistöstä tahansa
- voit valita vapaasti mitkä soittimet tai ryhmät soivat yhtä aikaa
- ts. voit kokeilla hidastetusti sopivatko soittimet yhteen ja kuulla virheet.
 
Lyhyillä nuottiarvoilla ja nopealla tempolla on muuten vaikea (ainakin minulla) huomata väärät sävelet silloin, kun monta soitinta soi samanaikaisesti.
 
(Koska useimmilla tietokoneilla ei ole nuotitusohjelmaa, Midi- tiedoston käyttäminen on tarpeen voidakseen soittaa pelkällä äänikortilla ja oletussoittimella).
 
En myöskään halua käyttää nuotitusohjelmien omia soitinääniä, sillä sitten kun näin tehtyä musiikkia soitetaan tavallisen äänikortin soittimilla tulos on kauhea.
 
No niin, kun olen tehnyt sävellyksen Sonarilla, muutan sen midi- muotoiseksi ja avaan sen Finalella.
Finale kirjoittaa siitä partituurin hyvin pitkälle automaattisesti, jopa äänenvoimakkudet (f - p).
Finale on myös laajasti ammattilaisten käyttämä nuotitusohjelma ja tämä on luultavasti ainoa ohjelma millä voi muokata mielin määrin sivujen sekä viivastojen ulkonäköä ja muuta asettelua.
Valitettavasti Finalellakaan ei voi soittaa teemoja samaan tapaan kuin kuvailin Sonaria.
 
Finale on myös todella vaikea ohjelma oppia, vaikka käytössäni on 135 sivuinen suomenkielinen ohjekirja, on hyvin työlästä etsiä toimintoja aivan yksinkertaisillekin tehtäville.
 
Joudun siis tekemään osan nuotitustyöstä kahteen kertaan.
Mutta se on pientä siihen verrattuna, mitä sävellystyö on yleensäkin,
jokaista melodiaa, säettä, sointukulkua tms. joutuu kokeilemaan kymmeniä tai satoja kertoja ja tähän Sonar on mitä mainioin ohjelma.
 
Ilman tietokonetta säveltäjä suorittaa vastaavan kokeilun pianolla tai vastaavalla.

Ilman tietokonetta säveltäjä suorittaa vastaavan kokeilun pianolla tai vastaavalla.
 
Ja aika usein korvien välissä ilman pianoa tai vastaavaa. Soitin vain hidastaa turhaan kaikissa tapauksissa joissa kaali pystyy hahmottamaan soivan lopputuloksen ilman soitinta. Mikä kokeneiden kirjoittajien tapauksessa tapahtunee varsin usein.

Ja aika usein korvien välissä ilman pianoa tai vastaavaa. Soitin vain hidastaa turhaan kaikissa tapauksissa joissa kaali pystyy hahmottamaan soivan lopputuloksen ilman soitinta. Mikä kokeneiden kirjoittajien tapauksessa tapahtunee varsin usein.
 
Mun mielestä ei pidä väheksyä sitäkään, että joku käyttää soitinta lähtökohtana sävellykseen. Joskus soitin voi antaa sävellykselle kimmokkeen, jota ei muuten olisi tullut ajatelleeksi.

Mun mielestä ei pidä väheksyä sitäkään, että joku käyttää soitinta lähtökohtana sävellykseen. Joskus soitin voi antaa sävellykselle kimmokkeen, jota ei muuten olisi tullut ajatelleeksi.
 
Niin tietysti niin. Sanoinkin vaan, että "niissä tapauksissa joissa kaali hahmottaa tilanteen ilman soitinta". Jos ei hahmota niin sitten vaan kokeilemaan.

Mun mielestä ei pidä väheksyä sitäkään, että joku käyttää soitinta lähtökohtana sävellykseen. Joskus soitin voi antaa sävellykselle kimmokkeen, jota ei muuten olisi tullut ajatelleeksi.
 
Tuokin on ihan totta. Joskus sitä keksii vahingossa hyvänkuuloisia juttuja improvisoidessa jonkun keskeneräisen sävellyksen aineksilla.
 
Sisäinen kuuleminen ja säveltäminen toimii varmasti paremmin tonaalisempaa musiikkia sävellettäessä. On tuttuja asteikkoja ja asteikkomelodioita, sekä selkeämpää funktionaalista harmoniaa.
 
Modernimman musiikin kanssa tuo sisäinen säveltäminen on sitten haasteellisempaa kun on paksuja dissonoivia sointuja ja vaikeahkoja melodioita ja "kummallisia" moodeja.

Modernimman musiikin kanssa tuo sisäinen säveltäminen on sitten haasteellisempaa kun on paksuja dissonoivia sointuja ja vaikeahkoja melodioita ja "kummallisia" moodeja.
 
enpä oikein usko tuohon.
 
"moderni" on taas niin laaja käsite. toisaalta on sitä kamaa, joka on hyvin pitkälle formuloitua ja abstraktien matemaattisten rakennelmien varassa toimivaa (esim. sarjallisuus, jälki-sarjallisuus sekä toisaalta minimalismi) ja toisaalta hyvinkin "perinteisesti".

Finale on myös todella vaikea ohjelma oppia, vaikka käytössäni on 135 sivuinen suomenkielinen ohjekirja, on hyvin työlästä etsiä toimintoja aivan yksinkertaisillekin tehtäville.
 
Mistähän tuo on peräisin ja mille versiolle?

Finale 2003:n suomenkielinen, 135 sivuinen ohjekirja löytyy osoitteesta:
 
http://www.pvjulkaisut.fi
 
Samasta osoitteesta löytyy myös Sibelius 2:n ohjekirja, myös suomenkielisenä.

Finale 2003:n suomenkielinen, 135 sivuinen ohjekirja löytyy osoitteesta:
 
http://www.pvjulkaisut.fi
 
Samasta osoitteesta löytyy myös Sibelius 2:n ohjekirja, myös suomenkielisenä.
 
Kiitti, tilaus lähti.

Kokeilin pikaisesti kyseistä sibeliuksen ohjelmaa enkä osannut käyttää sitä oikeastaan ollenkaan.
En saanut edes sivuja muokattua partituuriin kelpaavaksi, joten lopetin kokeilemisen ja jatkoin tutuilla ohjelmilla.
Sibelius oli liinan erilainen aikaisempiin verrattuna, olin jo opetellut Overturen, Encoren ja Finalen, eikä aikaakaan olisi ollut.
 
Tosin esim. Finalen ohjelma on myös monelta osin erittäin vaikea jopa lapsellinen.
 
Kertauksen vuoksi:
 
- Sonar- ohjelma on tehty säveltämistä varten.
- Finale, Sibelius, Encore, Overture ym. on tehty nuottien puhtaaksikirjoitusta varten erityisesti silloin kun tarvitaan kunnollisia partituureja (suurille orkestereille), tosin jotkut paljon kokeneet säveltäjät osaavat säveltää suoraan näillä ohjelmilla.
 
Nyt kyllä puhut kukkua, Sonar on moniraiturisofta, joka on ensisijaisesti tarkoitettu äänittämiseen ja miksaamiseen, aivan samoin kuin Pro Tools ja vastaavat. Sillä voi säveltää, kyllä, mutta se on nuotinnus- ja muilta live-soittoon tarkoitetuilta sävellysominaisuuksiltaan paljon Sibeliusta, Finalea ja muita onnettomampi, varsinkin klassisen puolen sävellyshommissa, joihin nuo ohjelmat ovat tarkoitettu. Sonarissa on ehkä selkeämmin näkyvillä velocityt ja muut vastaavat suoraan soivaan lopputulokseen vaikuttavat asiat, joten saattaa tuntua siltä että joo, säveltämiseenhän tämä on, mutta ensinnäkin nuottien (tai minkä tahansa soivan hieroglyfin, olkoon sitten vaikka midipalkki) kirjoittaminen on tosi paljon hitaampaa kuin nuotinnusohjelmissa, joka kertoo jo paljon siitä mihin ohjelma on tarkoitettu, plus että niitä velocityja ja muita ääniominaisuuksia pystyy kontrolloimaan myös nuotinnusohjelmissa kun vähän pohdiskelee.
 
Kaikki soittimien transponoinnit ja muut vastaavat nuotintamiseen liittyvät asiat hoituvat huomattavasti näppärämmin oikeissa nuotinnusohjelmissa. Kun tuossa alempana puhut kontrollereista, tempon hidastamisesta, soitinryhmien vapaasta valitsemisesta ja muusta, niin kerron että ainakin Sibeliuksella, jota itse käytän, voi tehdä kaiken saman ja varsin helposti. Sonaria käytän itse harvoin sävellyshommiin, jos käytän sitä, teen sillä loppumiksauksen, ja ehkä masteroinnin, audiosta, mieluummin masterointi vielä jollain sopivammalla ohjelmalla. Jos käsittelen midiä, teen jotain pikkuviilauksia, kuten kuuntelen että velocityt ovat vielä varmasti kohdallaan (kvintolit ja muut saattavat aiheuttaa päänvaivaa sekvenssereille) ja jaan vaikkapa rumpuja tai kosketinsoittimien oktaavialoja eri raidoille, jotta pystyn loppumiksauksessa käsittelemään taajuusalueita yksityiskohtaisemmin, mutta varsinaista äänenkorkeuden määrittävien hieroglyfien kirjoittamista en sillä juurikaan tee.
 
Ainakin Sibelius on lisäksi pienen opettelun jälkeen aivan sairaan nopea käyttää yksinkertaisten, tekstinkäsittelyä muistuttavien kopypaste- ja muiden ominaisuuksiensa takia. Sonarilla ainakin se on hankalampaa. Finalekin on vissiin loppujen lopuksi aika vikkelä, mutta vaatii kuulemma enemmän opettelua eikä sittenkään ihan pärjää Siballe.
 
Olihan joku (?) kuurokin säveltänyt hienoja sinfonioita, siis pelkällä musiikin teorian tuntemuksella.
Minulla se ei kuitenkaan onnistu ja siksi sävellän ensin Sonarin kaltaisilla.
 
Sonarin edut sävellystyössä ovat:
- controller- komentojen helppokäyttöisyys
- hiiri toimii samaan tapaan kuin kapellimestarin tahtipuikko;
- voit hiirellä osoittamalla soittaa haluamallasi nopeudella, mitä kohtaa
nuottirivistöstä tahansa
- voit valita vapaasti mitkä soittimet tai ryhmät soivat yhtä aikaa
- ts. voit kokeilla hidastetusti sopivatko soittimet yhteen ja kuulla virheet.
 
Lyhyillä nuottiarvoilla ja nopealla tempolla on muuten vaikea (ainakin minulla) huomata väärät sävelet silloin, kun monta soitinta soi samanaikaisesti.
 
(Koska useimmilla tietokoneilla ei ole nuotitusohjelmaa, Midi- tiedoston käyttäminen on tarpeen voidakseen soittaa pelkällä äänikortilla ja oletussoittimella).
 
En myöskään halua käyttää nuotitusohjelmien omia soitinääniä, sillä sitten kun näin tehtyä musiikkia soitetaan tavallisen äänikortin soittimilla tulos on kauhea.
 
Ainakin Sibeliusta pystyy ohjastamaan käyttämään mitä tahansa midi-instrumentteja joita on koneella (tai ulkoista syntikkaakin jos niikseen tulee). Pystyt siis käyttämään sämplereitä yms. tai sitten Sound Blasterin midisaundeja, samoin kuin olet tähän asti tehnyt Sonarilla.
 
Nuotinnusohjelmilla kirjoitettu teksti on myös jo tehtaalla yritetty määrittää sellaiseksi että sitä voitaisiin käyttää oikean orkesterin nuottimateriaalina. Tämän takia kaikki soitinkohtaiset transponoinnit, oktaavialat, nuottiavaimet ja muut on sisäänrakennettu ohjelmiin (ainakin Sibeliukseen, muihin en ole niin paljon perehtynyt), jolloin ei tarvitse aivan niin paljon muokata tekstiä jos joku orkesteri haluaa esittää sen. Esim. c-avaimien - sopraano-, altto- ja tenoriavaimet - ja joskus ihan g- ja f-avaimienkin käyttö käyttö vaatii tarkkuutta jos haluaa nuotintaa orkesterille.
 
Lisäksi Sonarilla ja muilla sekvenssereillä tulee helposti kirjoitettua liian ylös tai alas juttuja, kun ohjelmat eivät transponoi automaattisesti. Esim. sähkökitara, sähköbasso ja kontrabasso soivat oktaavia kirjoitettua alempaa, kun taas vaikkapa pikkolo soi oktaavia ylempää. Nämä asiat täytyy muistaa kirjoittaessaan pelkillä sekvenssereillä, tai sitten niitä saa kustomoida suuresti.
 
Kaiken huippuna sekvensseriohjelmien nuotinnus on välillä aivan mitä sattuu, enharmoniset sävelet ovat päin pylleröä merkitty ja tahtilajiryhmittely on välillä myös aivan päin honkia. Näitä asioita on myös painotettu oikeissa nuotinnusohjelmissa.
 
No niin, kun olen tehnyt sävellyksen Sonarilla, muutan sen midi- muotoiseksi ja avaan sen Finalella.
Finale kirjoittaa siitä partituurin hyvin pitkälle automaattisesti, jopa äänenvoimakkudet (f - p).
Finale on myös laajasti ammattilaisten käyttämä nuotitusohjelma ja tämä on luultavasti ainoa ohjelma millä voi muokata mielin määrin sivujen sekä viivastojen ulkonäköä ja muuta asettelua.
Valitettavasti Finalellakaan ei voi soittaa teemoja samaan tapaan kuin kuvailin Sonaria.
 
Ainakin Sibeliuksessa, en tiedä muista nuotinnusohjelmista, on midi-importointi samalla tavalla ja lisäksi sivujen ja viivastojen asettelu onnistuu aivan miten lystää. Lisäksi Sibassa voi myös valita mitkä tahansa soitinlinjat soimaan yhtäaikaa missä tahansa kohtaa kappaletta. Tempoakin voi säädellä muuttamatta metronomiasetuksia.
 
Finale on myös todella vaikea ohjelma oppia, vaikka käytössäni on 135 sivuinen suomenkielinen ohjekirja, on hyvin työlästä etsiä toimintoja aivan yksinkertaisillekin tehtäville.
 
Joudun siis tekemään osan nuotitustyöstä kahteen kertaan.
Mutta se on pientä siihen verrattuna, mitä sävellystyö on yleensäkin,
jokaista melodiaa, säettä, sointukulkua tms. joutuu kokeilemaan kymmeniä tai satoja kertoja ja tähän Sonar on mitä mainioin ohjelma.
 
Ilman tietokonetta säveltäjä suorittaa vastaavan kokeilun pianolla tai vastaavalla.
 
Jos haluat jatkaa säveltämistä isolle orkesterille, kehotan hommaamaan Garritan's Personal Orchestran, hintaa muistaakseni 259$, toimitus varsin vikkelästi, jota pystyy käyttämään nuotinnusohjelmissa suoraan ja Sonarissakin DxI-syntikkana. GPO on oikeasta orkesterista sämplätty ja sillä on uskomaton hinta-laatusuhde. Ihan aitoa orkesteria sekään ei vastaa, mutta on varmasti järkevintä mitä kotisäveltäjä voi rahallaan ostaa, vaikka en ole ihan varma miten uusi Miroslav Vitous -orkesteri toimii. Sekin on vaan vissiin kalliimpi. Tsekkaa www.garritan.com ja sieltä löytyvät ääninäytteet ja muut esittelyt. Vaikka en itseni mainostamista rakastakaan, niin tsekkaa myös oma ääninäytteeni, sieltä löytyy ensimmäinen Garritanilla tekemäni kappale. Jos aiot myös saada teoksesi soimaan oikeiden orkesterien ohjelmistossa, etkä aio lopun ikääsi hinkata kappaleita vain niin että ne kuulostavat midinä mieleiseltäsi, siirry käyttämään nuotinnusohjelmia ja käy jollain nuotinnuskurssilla ja jonkin spesifin ohjelman käyttökurssilla. Kapellimestarit eivät edes kuuntele kappaletta vaan nauravat nähdessään nuotit, jos ne on kirjoitettu aivan miten sattuu.
 
Kävin kuuntelemassa kotisivuillasi ja kuulosti siltä että Sound Blasteristakaan ei ole otettu ihan kaikkea irti, vaan sulla on käytössä joko 2mb tai 4mb general midi -soundfontti. Jos haluat pikaista parannusta saundeihin, hommaa 8mbgmsfx.sf2 -niminen fontti, joka löytyy joko Sound Blasterin asennus-cd:ltä tai sitten netistä. Kyseisessä fontissa on jo huomattavasti paremmat midiäänet.
 
Ei muuta kuin jatketaan kukin tahoillamme harjoituksia.

Nyt kyllä puhut kukkua, Sonar on moniraiturisofta, joka on ensisijaisesti tarkoitettu äänittämiseen ja miksaamiseen.
 
Kaikki soittimien transponoinnit ja muut vastaavat nuotintamiseen liittyvät asiat hoituvat huomattavasti näppärämmin oikeissa nuotinnusohjelmissa.
 
Kapellimestarit eivät edes kuuntele kappaletta vaan nauravat nähdessään nuotit, jos ne on kirjoitettu aivan miten sattuu.
 
Kävin kuuntelemassa kotisivuillasi ja kuulosti siltä että Sound Blasteristakaan ei ole otettu ihan kaikkea irti, vaan sulla on käytössä joko 2mb tai 4mb general midi -soundfontti. Jos haluat pikaista parannusta saundeihin, hommaa 8mbgmsfx.sf2 -niminen fontti, joka löytyy joko Sound Blasterin asennus-cd:ltä tai sitten netistä. Kyseisessä fontissa on jo huomattavasti paremmat midiäänet.
 
Kiitos pitkästä ja monipuolisesta kirjoituksestasi. Tulen tutustumaan mainitsemiisi äänipankkeihin.
 
Siksi juuri sävellänkin Sonarilla, kun haluan myös äänittää sävellyksen.
Kerroinhan myös, että kirjoitan partituurit Finalella joka on nimenomaan oikea nuotinnusohjelma.
Ei ole kapellimestari nauranut, eikä muutkaan, esimerkiksi viulunsoiton opettaja piti nuotteja oikein hyvinä.
Äänikortti on 8mbgmsfx.sf2