Laulaminen ›

Itsekin olen törmännyt siihen ikävään tosiasiaan, että varsinaisen rocklaulun opetusta Suomessa ei taida olla, ei ainakaan helposti saatavissa ja löydettävissä. Ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi sitä alaa hallitsevia opettajia, ainakaan vielä. Useimmat popjazz-opetkin laulaa itse sitä jazzia yms. ”hienoa ja vaikeampaa” musaa… ja ne popjazz-koulutuksen saaneet tyypit jotka hanskaa hyvin rockia ja heviä tekee sitten sitä omien bändiensä kans, eivätkä juurikaan pidä laulutunteja. Laulutuntien puitteissa ns. rankempaan musaan ei ole siis paljoakaan puututtu. Jos sitä stailia haluaa oppia, niin pitää olla itse aktiivinen, olipa sitten harrastelija tai alan opiskelija. Yksikään omista opettajistani ei tähän asti ole ollut mitenkään rock/heavy-suuntautunut, eli toisin sanoen otan laulunopetuksesta onkeeni ne asiat, jotka on hyödyllisiä laulutekniikan kannalta ylipäänsä. Varsinaiset rock-kikkailut ja soundihommat pitää sitten kuunnella eri artistien levyiltä, opetella matkimalla ja itse kokeilemalla + äänitellä omia treenejään… ja ainahan niitä opettajia voi kiusata kiperillä kysymyksillä ja kyseenalaistaa asioita. Jos ei opettajan opeilla saa uskottavan kuuloista rock-laulua aikaiseksi, niin sitten pitää sanoa opettajalle, että ”tää ei kuulosta hyvälle eikä uskottavalle, eli kerro mitä teen..?” Viime aikoina oon alkanut itse käyttää em. metodia ja kyllä siitä on hyötyä – minulle ja uskoisin että myös opettajalleni…
 
Laulussa kuin laulussa pointti on tietysti saada ääni resonoimaan mahdollisimman hyvin kullekin tyylille ominaisessa paikassa. Rock- ja heavy-jutuissa sijoitus on aikalailla maskissa, ainakin jos korkeampiin ääniin mennään. Usein haetaan myös aika paljon kireämmän kuuloista soundia kuin vaikka esim. jazzissa. Oikeassa olet, että kaikki laulutunneilta saadut opit ei välttämättä tosiaankaan sovi jokaiseen tyyliin, vaikka kyseessä olisikin ollut kevyen musan laulunopetus. Tyylejä on mielettömän paljon sen popjazz-nimityksenkin alla. Pitää kokeilla mikä käy mihinkin ja luottaa omaan korvaan.
 
Matalien äänien kehittämisestä: Itselläni kesti jonkun aikaa hoksata, että hyvä sointi ei löydykään välttämättä sillä että yrittää paahtaa ihan täydellä äänenvoimakkuudella, vaan itse asiassa sain ääneni resonoimaan paremmin hiljaisella äänellä, etenkin matalat äänet. Sitten kun löytyy hyvä sointi, on helpompaa alkaa lisätä siihen voimaa. Jos haluaa treenata alaääniä, niitä voi lähteä hakemaan esim. aa- tai yy- vokaaleilla, rennosti ja pienesti, ja ikään kuin lisätä siihen ääneen vähän ilmaa (hhaaa… hhyyy…). Itselläni äänen värinä tuntuu koko rintakehässä ja mahassa asti, toisinaan jopa käsivarsissa ja kyynärpäissä (tämä vaatii siis sen, että on todellakin lihakset rentona, ja saattaa viedä myös aikaa, että se värinä alkaa tuntua). Puskemalla ne alaäänet ei ainakaan löydy tai vahvistu. Ja olennaista on myös ajatella alaäänissä, että ne soi myös päässä (otsassa), jolloin ääni on kirkkaampi ja selkeämpi. Nyt en enää muuta keksi…