Kitarat: kitarakamat ›

Hoh, en sentäs ollut ainoa joka älys tuosta jotain.
Ja vielä etwas: pointti on siis tässä HB:ssä _ tuo parempi kone tasaselle niin saat ampua ensin.
Tässähän varmaankin haettiin sitä että tuskin löytyy samalla hinnalla vastaavantasoisia kepakoita.

Oli tulla suru, kun luin tätä topiccia.

Hulluja on moneen junaan.

Mulla on 15kpl HB:n Extra-Hevejä plekuja. Mukavan tuntusia ja 20snt laaki.

Tässähän varmaankin haettiin sitä että tuskin löytyy samalla hinnalla vastaavantasoisia kepakoita.
 
Täähän onkin se kaikkein tärkein juttu. Noiden hb-kitaroiden hintaluokassa tuskin kannattaa odottaa, enkä näe mitään syytä miksi pitäisi, että siinä on sitten kitaraa kahdeksi vuosikymmeneksi. Tuskin ne niitä kalliimpia "laatukitaroita" voivat korvata, jos osaa vaatia kitaraltaan paljon ja kaiken pitää olla just eikä melkein.
 
Toisaalta tälläinen juippi kuin minä, jolla ei ole rahaa edes uneksia itse omistavansa yli 500e kitaroita saattaa noista saada paljonkin rahalleen vastinetta. Kai se periaatteessa ja käytännössäkin on mahdollista tehdä vaikkapa 250e: squiereita laadullisesti vastaavia kitaroita ja myydä niitä 150e:n hintaan kannattavasti. En kyllä voi sanoa että omakohtaista kokemusta noista hb:n kepeistä olisi, mutta noin pääsääntöisesti olen kiinnostunut. Käsittääkseni kuitenkin jotkin mallit vastaavat laadultaan täysin hieman tunnetumpien merkkien kalliimpia kitaroita. Osa jopa ON täysin samoja, lapaan on vain lyöty toinen leima. Mutta mä olen kyllä tietoinen siitä, että olen taipuvainen yltiö-positiiviseen ajatteluun.

Kun maapinnalla pysytään ja puhutaan asiat asiana. Tämän päivän halpis kitarat hakkaavat 10-0 70-luvun vastaavat tuotteet. Itse yhden harrikan omistavana voin kirkkain silmin kertoa että se ei milläänlailla häviä Yamahan tai Ibanezin kaksi kolme kertaa kalliimmille tapauksille. Voi olla että se on ns. helmi tai sitten ei. Toisaalta muutamaa harrikan tuotetta myös liikkeessä testanneena ei niistäkään mitään huonoa sanottavaa ole. Ja nyt lisätään se kaikille itsestäänselvä seikka eli kun otetaan vertailuun se huomattavasti kalliimpi keppi niin tottakai alkaa löytymään niitä eroja. Ja niistä kalliista vintage kepeistä, varmasti ne hyvät ovat tosi hyviä. Entäpä ne yksilöt jotka on pistetty takkapuiksi kun ei niistä ole vuosien saatossa ole muuhun ollut. Kun soittimella on hyvä soittaa, vireessä ei löydy moittimista ja soundi vastaa tarkoitustaan, on kenenkään turha alkaa tuijottelemaan lavan logoa ( paitsi niiden huonon itsetunnon omaavien joiden täytyy itsetuntoaan kohentaakseen hehkuttaa merkkiuskollisuuttaan ). Soitin on hyvä silloin kun se täyttää tarkoituksensa, oli se sitten vintage Gibson tai halpis Harley Benton.

Kerkisin käymään saunassa ja kukaan ei ole teilannut mun puheenvuoroa tähän mennessä. Missä te olette ? ( juopottelemassa tietysti )

Kun maapinnalla pysytään ja puhutaan asiat asiana. Tämän päivän halpis kitarat hakkaavat 10-0 70-luvun vastaavat tuotteet. Itse yhden harrikan omistavana voin kirkkain silmin kertoa että se ei milläänlailla häviä Yamahan tai Ibanezin kaksi kolme kertaa kalliimmille tapauksille.
 
Niissä parissa HB:n SG-kopsussa mitä olen testaillut, oli ainakin muoviset virittimet. Ne näytti kuvissa hyvältä, mutta eivät kestäneet kovin montaa virityskertaa. Vaihdoin tutuntutulle (desmond tutu?) DRPARTS virittimet kun sellaiset halvalla sai. Myös kaula oli hivenen onneton esitys, ollessaan kiero suuntaan jos toiseen, kuin korkkiruuvi. Eipä se tietysti haittaa jollei soittajaa haittaa särinät siellä ja rohinat täällä. Vastaavia "ongelmia" vain on vähemmän Yamahan Pacificassa tai Ibanezin GAX/RG/SA/SZ-sarjasissa jne.
 
Voi olla että se on ns. helmi tai sitten ei. Toisaalta muutamaa harrikan tuotetta myös liikkeessä testanneena ei niistäkään mitään huonoa sanottavaa ole.
 
Pikainen testi ei vielä mielestäni paljoa kerro, sillä soitin näyttää todelliset puolensa vasta kuukauden sisällä kun sitä on hivenen enempi soitellut. Tuo HB mitä mie vähän kaverille trimmasin piti sisällään ainakin seuraavat viat:
- virittimet hajalla, koska olivat muovia
- kaula korkkiruuvilla
- kaulamikin piuha lähtenyt irti kolvauksistaan
- pari ylempää nauhaa törrötti ikävästi
- pari nauhaa oli myös pompannut otelaudasta pystyyn ja tappoi kielien soinnin
- jakki ei ottanut aina kontaktia
 
Tämän lisäksi vielä vois mainita ihan niitä hinnasta johtuvia miinuksia, eli:
- huonot mikit (enempi surinaa kuin itse soundia)
- kaulapuu ilmeisen huonosti kuivattua kun reagoi pienimpäänkin ilmastolliseen vaihteluun... milloin kupera ja milloin kovera.
- kitara ei soi akustisesti juuri lainkaan, ei siis kieli kauhean laadukkaasta kaulaliitoksesta ja runkomateriaalista
- talla, otenauhat yms. hardware on halvinta mahdollista laatua.
 
Kyllä tuosta HB:n halpismallistosta varmaan soitettavia soittimia löytyy, mutta kovasti en niitä silti kehuisi pitkässä juoksussa. Yamahan Pacifica on kestänyt huomattavasti paremmin ajan ja kulutuksen hampaan kuin HB. Kyseisten vertailtujen soitinten ikä on lähes sama... (serkku kun osti kavereineen skebat tuossa pari vuotta sitten)
 
Soitin on hyvä silloin kun se täyttää tarkoituksensa, oli se sitten vintage Gibson tai halpis Harley Benton.
 
Jep, Steve Vaillakin on pari valkoista halpis-RG:tä ja JEMiä mitä se heittelee keikoilla ja tuhoaa lavashown aikana. Ovat siis pelkkää rekvisiittaa ja ajavat asiansa siinä hommassa hienosti.
 
Kaverilla on myös vanha Jackson RR3:n raato, josta on ollut siivet poikki pari kertaa, skeba ollut mm. saunassa, suihkussa, järvessä, hangessa ja sillä on pelattu golfia. Sekin ajaa tarkoituksensa skebana joka kulkee festareilla ja saunailloissa... HB vois olla kova sana vastaavaan touhuun myöskin :)
 
PS. Hyvää Uutta Vuotta... nyt on aika kumota pari ölppää ja katsella parit raketit.
Welcome 2006!

HB vois olla kova sana vastaavaan touhuun myöskin :)
 
PS. Hyvää Uutta Vuotta... nyt on aika kumota pari ölppää ja katsella parit raketit.
Welcome 2006!
 
Jesh. Ja tule onnelliseksi myös omassa uskossasi. Tai eihän siinä mitään vikaa ole jos on taaloja heittää hukille tuosta vaan. Sitten voisit myös heittää muutaman oikean realiteetin väitteidesi tueksi. Vai kuulutko myös näihin heikkohermoisiin. Siis oikeasti. Meikäläisen halpiskepeissä on järjestään muoviset virittimet. Eikä mulla ole ongelmia saada niitä vireeseen. Halpis kielet, kuten Behringerin 1:n euron maksavat ovat pienoinen pettymys tähän astisten kokemusten perusteella. Niissä kun tahtoo olla pieniä sointi ongelmia. Eli tuskin niitä juuri tästedes tilaan. Mutta nämä väitteet että halpis kepeissä on body lastulevyä ja muut, ovat täyin perseestä revittyjä jne. Oikeasti ( vaikkakin meikäläisen esimerkki ei olekaan sähkökitara ) sähkiksen merkittävät tekijät ovat soitettavuuden ja vireisyyden ohella mikrofonit ja vahvistin. Sekä tietysti soittaja. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen, ja kaukana.

toihan on kuin suoraan raamatusta
 
hoho! Lussaa.
 
mulle tuli mieleen ihan sama!
 
ehkä se johtuu siitä että tosta ei ymmärtänyt yhtään mitään kunnes joku valaistunut henkilö (...jonka käyttäjänimeä en nyt muista...) osasi valottaa asioita minulle ja muutamalle muulle.

Mitäs jos tehtäisi semmoinen diili, että joka jätkä heittää X:n verran rahaa minulle, niin tilaan tuommoisen Harley Bentonin Rhoadsin ja teen siitä A/B-vertailun valokuvineen kaikkineen kunnon laitetestauksen hengessä? Päällisin puolin ja spekseiltään tuo HB:n on samanlainen, mutta hintaa sillä on 10-osa siitä mitä tuo minun RR-5 maksaa, kiinnostaisi meinaan minuakin tietää mitä tuommoiset tahtoo sanoa.

Ei tartte lapaan edes katsoa kun hintalappu kertoo kaiken. Ei 1000kg kultaa voida myydä 100e hintaan...
 
Ei se ihan kaikkea kerro: 1000kg paskaa voidaan hyvin lyödä hintalappu 10000e, sen kaveriksi voidaan sitten laittaa Hyvän Firman (tm) logolla varustettu tarra ja palkata PR-jannut kertomaan, kuinka hyvää paskaa tässä onkaan... :)
 
Pointti: vähällä rahalla et ehkä saa hyvää, mutta kallis hinta ei ole _suoraan_ tae laadusta.

Ei se ihan kaikkea kerro: 1000kg paskaa voidaan hyvin lyödä hintalappu 10000e, sen kaveriksi voidaan sitten laittaa Hyvän Firman (tm) logolla varustettu tarra ja palkata PR-jannut kertomaan, kuinka hyvää paskaa tässä onkaan... :)
 
Pointti: vähällä rahalla et ehkä saa hyvää, mutta kallis hinta ei ole _suoraan_ tae laadusta.
 
Rupesi oikein kiinnostamaan paljonko paska oikeasti maksaa. Näissäkin on paljon heittelyä, lähinnä tuotteen tuottajasta riippuen.
 
Esimerkiksi kananlanta on hyvinkin kallista.
1000kg kekkilää kustantaa 625 euroa. Sillä olisi hyvinkin saanut aidon gibsonin tuotteen vuonna '85.
http://www.rm-hyvarinen.fi/index.php?tuoteryhma=91&tid=4437
 
Toisaalta hevosenpaska on hyvinkin edullista, jos tähän lähteeseen on luottaminen - ja mikseipä olisi.
http://www.farmit.net/farmit/fi/01_ … st&thread_id=131832644691228862
 
No mutta joo. Kilpaileeko bentonit Made In USA- kitaroiden kanssa? Ei.
Kilpaileeko bentonit squiereiden, epiphonejen, halpis- ibojen, halpis-jaskojen, halpis-jamppojen, halpis-younametien kanssa? Kyllä. Hinta on vaan niukempi, mutta onko laatu myös? Olisi helvetin mukava tietää.
 
Ilmeisesti noiden bentonien joukossa on jonkinverran ihan kauheita vaneri-malleja. Kyllähän tuollainen neck-thru tele tai samanoloinen basso kelpaisi mainiosti. Jotenkin on sellainen kutina että nuo vähän kalliimmat bentonit ovat järjestäen niitä, jotka saavat näitä kommentteja tyyliin "yhtä hyvä kuin 1,5x kalliimpi merkki x.

Jesh. Ja tule onnelliseksi myös omassa uskossasi. Tai eihän siinä mitään vikaa ole jos on taaloja heittää hukille tuosta vaan. Sitten voisit myös heittää muutaman oikean realiteetin väitteidesi tueksi.
 
Juurihan minä laitoin listan empiristisen tutkimuksen avulla huomatuista vioista ja puutteista vai onko kenties sisälukutaidossasi jotain häikkää? Esim. Yamaha Pacificassa, Ibanez RG:ssä, Squier Stratossa runko on kokopuuta, vaikkakin monipalaista lehmusta tms. Pari HB:n halpista mistä on lakat ja maalit hiottu pois, on löytynyt alta oksaista koivuvaneria tms. Ei antanut kovin vakuuttavaa kuvaa, mutta minun puolestani sinä saat HB:lla soitella ja uskotella itsellesi kuinka "hyvä" kitara se on.
 
Totuus varmasti valkenee parin vuoden sisällä...
Vielä ei kuitenkaan tiedetä teikäläisen referensseistä, minkä pohjalta HB:n tuotteita kovasti ylistät.
 
Vai kuulutko myös näihin heikkohermoisiin.
 
Mihin heikkohermoisiin? En mie vissiin kovin heikkohermoinen voi olla jos kykenen taaloja heitteleen hukille. Luulisi juuri sellaisen tuhlaamisen olevan kovapäisten touhua. Niin ja tällä hetkellä tulee soiteltua aika paljon tuolla 300e (about 2000mk) Charvelilla vuodelta '88. Se on ollut tähän mennessä jokaisen euron arvoinen eikä kuitenkaan niin järjettömästi jotain HB:n kepukkaa kalliimpi.
 
Vain heikkohermoinen maksaa lastulevystä ja muovivirittimistä saman hinnan kuin hyvästä käytetystä japsista. Ei millään hyvällä siis...
 
Siis oikeasti. Meikäläisen halpiskepeissä on järjestään muoviset virittimet. Eikä mulla ole ongelmia saada niitä vireeseen.
 
Joo, en sanonutkaan että on vaikea saada vireeseen, mutta nuo muoviset virittimet kun eivät tahdo kestää käytössä. Ihmeellisellä tavalla onnistut vääristelemään sanomisiani, mutta kenties se on sinun tapasi välttää niitä todellisia argumentteja.
 
Halpis kielet, kuten Behringerin 1:n euron maksavat ovat pienoinen pettymys tähän astisten kokemusten perusteella. Niissä kun tahtoo olla pieniä sointi ongelmia. Eli tuskin niitä juuri tästedes tilaan.
 
Se on sellasta kun ei viitsitä sijoittaa 2e lisää (siis yhteensä 3e) ja ostaa vaikka GHS:n Boomersit jotka sentään ovat kielet, eikä mitkä tahansa rautalangat.
 
Mutta nämä väitteet että halpis kepeissä on body lastulevyä ja muut, ovat täyin perseestä revittyjä jne. Oikeasti ( vaikkakin meikäläisen esimerkki ei olekaan sähkökitara ) sähkiksen merkittävät tekijät ovat soitettavuuden ja vireisyyden ohella mikrofonit ja vahvistin. Sekä tietysti soittaja. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen, ja kaukana.
 
Monestako halpiksesta olet lakat ja maalit hionut pois ja todennut rungon olevan jotain muuta kuin vaneria tms.? Mikä on siis sinun todellinen tietämys koko asiasta? Sanotaan nyt sen verran että itse olen ollut hiomassa ja mukana todistamassa n. kymmenen halpiksen modausta joissa rungon puu on hiottu esiin. Voin sanoa että Benton ei kauheasti tuolloin säväyttänyt Ibanez RG321, Yamaha Pacifica 112 ja Squier Standard Fat-Stratin ohella.
 
Kitaran rungolla on paljonkin tekemistä sen suhteen miten kitara soi. Toki hyvä soittaja saa huononkin kitaran kuulostamaan kohtuullisen siedettävältä, mutta ei se silti poissulje sitä faktaa että kitaran valmistusmateriaalit vaikuttavat kitaran soundiin ja sointiin. Ja jos kitaroita lähdetään vertailemaan, tulee silloin vahvistimen säädöt pitää samassa kohdassa kummallekin kitaralle, jotta kitaroiden erot selviävät.

Juurihan minä laitoin listan empiristisen tutkimuksen avulla huomatuista vioista ja puutteista vai onko kenties sisälukutaidossasi jotain häikkää? .
 
Jäbä ottaa aina kunnolla herneet nenään.

Jäbä ottaa aina kunnolla herneet nenään.
 
Ei, vaan pysyttelen faktoissa enkä lähde mitään abduktiota rakentamaan.
Hyvä hypoteesi sinulla jälleen.

Minulla on myös HB-sähkiksenkieliä. Nämä tuntuisi nyt kahden päivän soittelun ja testailun perusteella olevan ihan hyviä. Tosi slinky tatsi.

Ei, vaan pysyttelen faktoissa enkä lähde mitään abduktiota rakentamaan.
Hyvä hypoteesi sinulla jälleen.
 
Juttuhan on niin että jos soitin toimii ja täyttää tehtävänsä, on silloin yksi ja hailee mistä se on tehty. Vaikka olisi kuivuneesta kananpaskasta kasattu. Halpiskepit kasataan kaukoidässä eikä liene mahdoton ajatus että materiaali ja kasaamispiste eri merkeille on yksi ja sama paikka. Lapaan duunataan vaan logo tuotteen tilaajan toiveiden mukaisesti. Koska jokainen muodostaa mielipiteensä oman kokemuksensa ja ajatusmaailmansa perusteella, lienee tämä juupas eipäs väittely aika turhaa touhua.

Kun maapinnalla pysytään ja puhutaan asiat asiana. Tämän päivän halpis kitarat hakkaavat 10-0 70-luvun vastaavat tuotteet. Itse yhden harrikan omistavana voin kirkkain silmin kertoa että se ei milläänlailla häviä Yamahan tai Ibanezin kaksi kolme kertaa kalliimmille tapauksille.
 
Mun mielestä Yamahan kalliimmat Pacificat vastaavat helposti kitaroita, jotka maksavat tuplasti Pacifican hinnan. Reilun viidensadan euron Yamahasta löytyy yleensä vakiona DiMarzion tai SD:n mikit ja muu laaturauta. Puu on laadukasta, syykuvioiden perusteella latvapaloja ei runkoihin ole käytetty ja rungot on koottu kahdesta tai maksimissaan kolmesta palasta (ja puu on kitaramalliin "oikeaa", ei poppelia, lehmusta tai agathista puhumattakaan vanerista). Eli jos parin sadan euron HB:t vastaavat parhaimmillaan kolme kertaa kalliimpia Yamahoita ja sen hintaiset Yamahat vastaavat laatunsa puolesta tuplasti kalliimpia kitaroita, niin voiko siitä päätellä, että ne parin sadan HB:t vastaavat yli tuhannen euron arvoisia kitaroita?
 
Ihme sälli muuten oot, kun vaadit muilta päteviä argumentteja, mutta itse et anna väitteillesi mitään perusteluja.