 teroyk
13.12.2005 16:31:39 | |
|---|
Onx noi edes piano tabulatuureja...pianoroll-merkintä kyllä voittaa nuotit, mutta että tollaset tablat?? Onko 17 Midi-out:ia riittävästi?
- Sä voisit ton Atarin 5 porttia vielä ottaa matkaan. |
 mikainen
14.12.2005 14:29:34 | |
|---|
Onx noi edes piano tabulatuureja...pianoroll-merkintä kyllä voittaa nuotit, mutta että tollaset tablat??
Pianoroll- mikä se on? |
teroyk
14.12.2005 15:19:20 | |
|---|
Pianoroll- mikä se on?
Sellainen mitä noissa monissa sequissa näkyy. Koskettimet pystyakselilla ja aika vaaka akselilla...miksei noi akselit tietenkin vois olla toisinkin päin. |
Dirk
14.12.2005 17:04:34 (muokattu 14.12.2005 17:07:33) | |
|---|
Ja eihän tuosta esimerkistä näe edes nuottien kestoa... vai onko jokainen viiva esim. kahdeksasosa ja tahtilajina tässä 17/8 ? |
 OsQu
01.01.2006 21:50:56 | |
|---|
Omasta mielestäni kyllä aivan perinteiset nuotit on paras ratkaisu. Ja vielä omasta mielestä tulet sitten soittamaan minkälaista musiikkia tahansa, niin klassisen musiikin pohjalta on paras lähteä. Nuotit on niin syvällä takaraivossa, että tietää vaikka unissaan, missä on d1... Lisäksi tekniikka on edes jotenkin hallussa klassisen musiikin opiskelun jälkeen.
Esim. klasaripuolella opetellaan soittamaan skaaloja tasaisesti, korostamatta mitään ääntä yhtään toista enempää. Höh! Käytännön musiikissa juuri koskaan ei saa soittaa niin, koska se kuulostaa ihan paskalta. Da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da.
Mutta jos osaat soittaa tasaisesti, on myös paljon helpompi soittaa tasainen cresendo, tai diminendo.. |
 baron
01.01.2006 22:44:29 | |
|---|
Mutta jos osaat soittaa tasaisesti, on myös paljon helpompi soittaa tasainen cresendo, tai diminendo..
Crescendo, Diminuendo
Baron, palstan virallinen kielentarkastaja. My name is Baron, Sir Baron. |
OsQu
01.01.2006 22:58:28 | |
|---|
Sama se.. kunhan idean ymmärtää.. muutenkin klassiset termit on vaikeita :D
Ja eikö sisältö ole se tärkein? |
Sitä olen tässä joskus miettinyt, kun en kiippareita oikeasti osaa soittaa, että kuinka hyvin noita sormituksia yleensä pitäisi treenailla esim. pianolla. Sen ymmärrän että väistämättä jossain Rachmaninovin pianokonsertoissa on pätkiä joita ei voi soittaa kovin monella tavalla, mutta onko oikeilla/hyvällä sormituksilla yleensäottaen kiippareiden soitossa kamalasti väliä? musamiehen tekstistä ymmärsin että hän ainakin soittaa aika vapaalla kädellä ilman kamalan tarkkaa säätämistä. Paljonko teillä menee aikaa sormituksia miettiessä vai tulevatko ne ihan itsestään?
"Valmiiden" sormitusten opettelussa on se hyöty, että siinä oppii hyvän ja taloudellisen tavan soittaa. Jos uutta kappaletta harjotellessa ei ikinä välitä sormituksista, saattaa soittamisesta hävitä ilo, kun kädet & sormet vääntyvät huonoihin asentoihin ja suvuja soittaminen hankaloituu. Tätä voisi mun mielestä verrata ergonomiaan.. Miksi siis mennä pers edellä puuhun, kun joku on edeltä jo osoittanut oikeat oksanhangat? ;)
Ja kun on tarpeeksi kauan opetellut hyviä sormituksia ja erilaisia hyviä tapoja soittaa tietynlaisia kuvioita, ne tulevatkin jo "selkärangasta", eikä niitä tarvitse sen enempää miettiä. Kun ymmärtää miten järkevillä sormituksilla voi soittaa mukavasti, voi miettiä, olisiko kinkkisessä paikassa jokin kuvio soitettavissa omille käsille sopivammalla sormituksilla.. vai noudattaa sovittajan/kustantajan tarjoamaa sormitusvaihtoehtoa. |
 Annaliini
02.01.2006 00:58:29 | |
|---|
Esim. klasaripuolella opetellaan soittamaan skaaloja tasaisesti, korostamatta mitään ääntä yhtään toista enempää. Höh! Käytännön musiikissa juuri koskaan ei saa soittaa niin, koska se kuulostaa ihan paskalta. Da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da-da.
Tasaisuutta on hyvä hinkata, jotta sitten, kun pitäis soittaa: "DA-DA-DA-da-da-da-DA-da-DAA!" hallittu voimakkuuden harjottelu kantaa hedelmää, eikä olis tuloksena: "Da-dA-DA-da-Da-dA-DA-DA-Daa!" :) |
mattila
06.01.2006 22:38:24 | |
|---|
Palatakseni aiheeseen:
Jos esimerkiksi on tällaiset:
|-E-C---C-E-C---E-|-E-C---C-A-C---E-|-G---------------|-----------------|
|-----B---C---B---|-----B-------B---|---B-A-B-G-B-A-B-|-G-B-A-B-G-B-A-B-|
|-A---------------|-A-------E-------|-G---------------|---------G-------|
jos vertaa esim kitaran tabuihin, mitä tässä meinaa noi viivat?
Ei sellaista asiaa olekaan, kuin pianon tabulatuurit. Sointuja näkee joskus esitettävän yhden tai kahden oktaavin koskettimiston kuvalla, johon on pallukoilla merkitty soitettavat sävelet.
Jos jotain yllä olevan tapaista näkee, niin yleensä kysymys on sointulapusta. Viivoilla merkitään iskut, joiden aikana sointu ei vaihdu. Tahtiviivat merkitään pystyviivalla. Esimerkki vain taitaa olla hatusta vedetty, sointukulku on järjetön ja tahtilajikin menisi seitsemääntoista.
Tai sitten kolme riviä kuvaa eri oktaaveja, jotenkin. Ylimmästä hahmottuu silloin kyllä joku melodian tapainen. |
 AnselmiMaa
09.01.2006 11:49:48 | |
|---|
Kyllä sä tajusit. Siitä vaan järjestyksessä. Ja legatona vielä, niin menee kunnon vääntelyksi.
Tai sit G:n jälkeen juoksee pianon ympäri kolme kertaa.. ja lujaa!! EI! Enhän mä edes ollu siellä..?!? |
 Justus goes music
14.01.2006 11:49:38 | |
|---|
En tiedä että vastasiko kukaan mutta noilla viivoilla ei ole merkitystä. Soitat vaan nuotit siinä järjestyksessä kun ne on. Se on Fis! |
