Mulle sotaperuukki kivibasso on ollu tosi hyvä. Tosin siinä on EMG-mikit. Olen omistanut sellasen USA-jazzinkin, mutta luovuin siitä. Uskokaa tai älkää, mutta en ollut siihen koskaan tyytyväinen. Se halko piti olla, koska se on kuulemma niin kova juttu. Lopulta tajusin, että se voi olla aivan tajuttoman kova teille kaikille muille, mutta ei ole sitä mulle. Mitä saundiin tulee, sehän on kaikille tietysti selvää, että se on kirveen ja sormien yhdistelmä. Joku saa hyvän saundin jostain vehkeestä, joka ei soi ollenkaan toisen kaverin kädessä. Joten tärkeetä on hommata sellainen basso, joka soi just sun kädessä. Sillä, mitä mieltä vaikka kaikki muut on jostain vehkeestä, ei ole mitään väliä, kun nillä ei ole sun sormia. |
Mitä, mitä. Eilen vaivalla ja kiireellä kirjoitin tänne omat kokemukseni, mutta eipä näy! Uudestaan en jaksa näin uutenavuotena kirjoittaa niin pitkää stooria, ainakaan nyt. Ps. saa poistaa tänkin vuodatuksen.. |