Yleistä keskustelua musiikista ›

Ai että niitä aikoja kun Funky Jam ja Blue soivat ja lujaa! Siinä oli meininkiä, iloisuutta, ideoita... Eikä tarvinu suotta synkistellä, niinkuin nykyään.
 
Niin totta, niin totta... Muita mahtavuuksia: Sophia ja Jailer...

HÄTÄISIN BIISI ON FUNKY JAM!
 
Into on helvetin hyvä levy. Ei kohkausta, mutta ei tätä nykyistä tuubaa.

Löytyy toi playboyssi ja Hellofatester levy hyllystä ja Peep kasetilla. Joksu tykkäsin paljon kahesta ekasta, kolmannesta en niin paljon. Kyllähän varsinkin Peepiltä hyviä biisejä löytyy.
 
En kyllä ymmärrä tätä vinkumista, että "miks vitussa ne ei soita enää hyvää musaa vaan vaihto johonkin kaupalliseen paskaa". En tykkää uudemmasta rokkimateriaalista juuri yhtään, mutta mitä väliä sillä on jos jätkät haluaa mennä rokimpaan suuntaan ja vaihtaa tyyliä, kun siltä tuntuu. Se ei oo multa pois. Itse haluaisin ainakin tehdä sellasta musiikkia mitä tykkään tehdä, vaikka kuka vinkuis vanhan tyylin perään.

Playboys on iskenyt joa kauemman aikaa kun päädyin sitä kuuntelemaan. Mielestäni jätkät vetää siinä rehellisesti ja asenteella. Biisit on kokolailla kaikki vähintään kuunneltavia. Suurinosa biiseistä todella hyviä ja sisältää hienoja "_juttuja_". Saa kyllä hyvälle tuulelle tuo playboys.

En kyllä ymmärrä tätä vinkumista, että "miks vitussa ne ei soita enää hyvää musaa vaan vaihto johonkin kaupalliseen paskaa". En tykkää uudemmasta rokkimateriaalista juuri yhtään, mutta mitä väliä sillä on jos jätkät haluaa mennä rokimpaan suuntaan ja vaihtaa tyyliä, kun siltä tuntuu. Se ei oo multa pois. Itse haluaisin ainakin tehdä sellasta musiikkia mitä tykkään tehdä, vaikka kuka vinkuis vanhan tyylin perään.
 
Oikein.

Funkrokilla ei vain voi menestyä. Tästä hyvä esimerkki RHCP. Rasmuskin olisi samoissa lähtökuopissa tämän kalifornialaisen pikkupoppoon kanssa, mikäli ei olisi tajunnut iskeä kultasuoneen...
 
Olikohan tämä sarkasmia?
 
Niin, aika paljon parempi suosio RHCP:llä on ollut sen jälkeen kun vaihtoivat happofunkista mainstream radiopoppiin.

kyllä hävetti katsoa poikia sillon Jyrkissä joskus, laulaja lauloin muistaakseni kukkaseen tai jotai vastaavaa & jampat nyki kamalaa funkkia tai mitä lie.
 
...Mutta nyt hävettä vieläkin enemmän.
 
eiks nää oo nykyään KoottiRokkii ? :O/

Olikohan tämä sarkasmia?
 
jotain sen tapaista... :)
 
Niin, aika paljon parempi suosio RHCP:llä on ollut sen jälkeen kun vaihtoivat happofunkista mainstream radiopoppiin.
 
Niin, miten olisi käynyt, jos tyyli ei olisi muuttunut tai muuttunut johonkin toiseen suuntaan... Kyllähän RHCP on ollut jokseenkin omankuuloisensa läpimurtonsa jälkeenkin. Massiivinen menestys monesti perustuu siihen, että on bändillä on tarjota (helpossa muodossa) sitä mitä muut eivät voi tarjota.
 
_Minusta_ vanhemmassa rasmuksessa enemmän "oikeaa meininkiä" ja nykyisellä rasmuksella ei tunnu olevan niin paljon tarjottavaa vaikka musiikki on tehty entistäkin helpommaksi.

Kyllähän ne Rakkauslaulua pari tahtia älisi Nosturissa.

 
Onko täällä muita jotka diggailevat sitä vanhaa kunnon Rasmusta?
 
mie!
 
totuuden nimissä, eipä kuunneltua tule muuta kuin levyhyllyä siivotessa, tyyliin "ai, tämmöstäki on joskus tullu dikailtua", mutta, nostalgian lisäksi, pidän meiningistä ja piiseistä peep - levyllä.

Mulla on samat muistikuvat kuin Härskillä, että Liquid oli kohtuu iso hitti, mutta siinä oli hiipuminen todella lähellä, ennen kuin _ruotsalaiset tuottajat_ astuivat kehiin. Tällöin suunta muuttui.
 
Kyllä The Rasmus on mustakin vitsi. Ei mun tarvi niitä kunnioittaa siksi, että ne pärjää ja panostaa hommaansa. En kunnioita Jari Sarasvuotakaan tippaakaan, vaikka onkin noussut keskinkertaisesta juontajasta yritysomistajaksi ja tehnyt siinä samalla pienen omaisuuden. Pellejä kaikki tyyni.

_Minusta_ vanhemmassa rasmuksessa enemmän "oikeaa meininkiä" ja nykyisellä rasmuksella ei tunnu olevan niin paljon tarjottavaa vaikka musiikki on tehty entistäkin helpommaksi.
 
Osasitpa ilmaista hienosti asian. Komppaan!

Diggasin Rasmusta heti Peepistä lähtien ja pikkupoikana kävin muutaman keikankin katsomassa. Ensimmäisellä kerralla Kaapelitehtaalla soitti myös Apulanta ja XL5!! Hoho!! Myös Lepakossa olen nämä nähnyt. Peep oli kuitenkin nuorten poikain debyytti, ja vaikkakin kovin energinen, samalla raakile. Playboys oli mielestäni paaaljon, paaaljon parempi ja sen biiseillä on ollut mun elämässäni suuri merkitys.
 
Myös Hellofatester löytyy hyllystä ja sill on todella hyvää meinkinä. Elettiin kuitenkin aikaa jolloin Rasmus oli edes jonkinverran omaperäinen ja ainakin tunnistettavissa oleva bändi. Intolla on vielä pari hyvää biisiä, mutta siitä eteenpäin en kommentoi.

Mutta bändin aivothan on Kitaristi Pauli, joka tekee kaikki biisit (tai ainakin näin olen käsittänyt). Taitaa herra tehdä aika paljon Kwaninkin biisejä ja teki Killerillekin. Vanhasta pidin kovasti. Juurikin tuon F-f-f-falling-biisin jälkeen on itselläni maku mennyt koko bändistä.
 
ei vaan kyllä lauri tekee valtaosan biiseistä. pauli on nimenomaan kunnostaunu muille bändeille säveltämiseen.

Tuli tuossa mieleeni, että ainakin sen perusteella mitä Tuomas & Juuso Experiencessa näytettiin, niin bändin livekuntokaan ei enää ole entisellään. Oli aika väsyneen oloista menoa Pariisin keikalla, verrattuna siihen energiaan mikä bändistä paistoi kolmen ensimmäisen levyn aikaan. Toki jätkät ovat aikuistuneet siitä mutta silti. Muuttuihan Chili Pepperskin eikä se live-esiintymisissä näkynyt.

Mulla on samat muistikuvat kuin Härskillä, että Liquid oli kohtuu iso hitti, mutta siinä oli hiipuminen todella lähellä, ennen kuin _ruotsalaiset tuottajat_ astuivat kehiin. Tällöin suunta muuttui.
 
Itse muistan Rasmuksen alkuajoilta Funky Jamin ja Ghostbustersin. Ensimmäinen oli musta lähinnä lastenlaulu ja jälkimmäinen keskinkertainen coveri hyvästä biisistä. Muusta alkuajan tuotannosta mulle on jäänyt epämääräinen ja ohut käsitys kovin amatöörimäisestä, löysähköstä funk-rockista. Diggasin kuitenkin jätkien iloista meininkiä, nuorta ikää ja itse tehtyjä biisejä (paitsi se Ghostb. joo joo).
 
Pepsi-mainoksenkin muistan, mutta sen aikaista musaa en.
 
Niin, että enpä näillä muistikuvilla henk. koht. puhuisi "vanhasta kunnon Rasmuksesta."

mustat ja synteettiset kitarat on pojilla. kyllä on peep-ajasta menty kauuuuuuuuas.

odotellessa laurin uutta tukkastailia...
se on ollu sillä varmaan sodan ajoilta asti!

Peep on kyllä hieno levy.
 
Mutta eipä minulle nyt kyllä mitään ole sitäkään vastaan, että ovat pojat tyyliään muuttaneet. Kai se on kiva soittaa vähän isommillakin areenoilla ja kyllä luulisi, että itse ainakin tykkäävät nykyisestä tyylistäänkin. En minä ainakaan pelkän rahan takia jaksaisi maailmaa kierrellä.