Studiotyöskentely ›

Taitaa tottihot vaan sikailla... Ei pidä ottaa liian tosissaan tollasia. Ei kukaan myy km54:ää jos ei tietäis, mikä on kyseessä. Ja vielä lootassa. Eri asia vanhojen anasynien kanssa. Niitä kaikki luuli aikoinaan leikkiuruiks ja myi halvalla.
 
Siis mitäs tää nyt meinas ? Sattui nyt se kerran elämässä kauppa eteen ja ostin mikin halvalla pois. Eihän kukaan pakota uskomaan, mutta näin asia kumminkin on. Eikä mulla edes ole mitään tarvetta valehdella asiasta. Ja on noita tapauksia, niinkuin nyt tuossa vaiika tuo RCA77. Kaveri hommasi joskus about 7 vuotta takaperin keltaisesta pörssistä Fender stratocaster kitaran. Ilmoituksessa mainittiin Vain Fender stratocaster, made in u.s.a. väriltään musta. Hinta oli selvästi katsottu sen aikaisen uuden jenkkistraton mukaan ja oli luokkaa 20 -30% halvempi, kuin uusi kaupan strato. Kaveri soitti ihan vaan sen takia, että oli kakkoskitaraa vailla ja kyseinen kitara sattui sijaitsemaan ilmoitetuista stratoista lähimpänä. Kaveri soitti stratosta. Myyjä kertoi, että kitara on aika vanha, mutta silti ihan saman näköinen kuin uusi. Myyjä ei osannut kertoa tarkkaa ikää koska oli ostanut kitaran tutultaan käytettynä joskus 80 luvun alussa. Myyjä myös kertoi, että lakka on halkeillut jonkin verran ja maali on kulunut muutamasta kohdasta vähän. Myyjä arveli, että kitaran voi viedä uudelleen lakattavaksi ja lupasi tinkiä hinnasta 100 mk. Kaveri kävi hakemassa kepin ja irroitti kaulan. paljastui, että kitara oli vuosimallia 67.
Yllättävän moni olettaa, että se vanha kitara ei voi missään nimessä olla yhtä kallis, kuin uusi. Niin varmaan on meikäläisen neumanninkin kohdalla käynyt. Varmaankin on nähty lehdessä mainos jostain Sonyn ( tietenkin huippumerkki maallikon silmin ) 60 Euroa maksavasta karaokemikrofonista ja päätelty, josko tuosta 15 euroa saisi .... ja saikin :)