Kitarat: kitarakamat ›

Enpä ostaisi kumpaakaan..Gibsonia lähinnä kalliin hinnan takia, mutta tänään F-Musiikissa näkemäni Fenderit olivat osa aika järkyttäviä..kaulan liitokset olivat todella väljän näköisiä parissa jenkkikepissäkin.

Gibson Les Paulin hinnalla sais varmaan jo Parkerin.

Molempiin olen tyytyväinen, ja voin suositella kummankin tehtaan kitaroita varauksetta, varsinkin jos puhutaan ennen 1970-luvun alkupuolta tehdyistä kappaleista.
:-D

Ilman muuta fender. Tarkemmin vielä fender telecaster! ;)

Paskaa koko gibsoni, yliarvostettu merkki, naurettavaa pelleilyä koko gibson homma. Parempia kitaroita saa halvemmalla. Gibsoneissa ei maksa muu kuin merkki. Usko tai älä.
 
Ei pidä olla merkki sokee.

Paskaa koko gibsoni, yliarvostettu merkki, naurettavaa pelleilyä koko gibson homma. Parempia kitaroita saa halvemmalla. Gibsoneissa ei maksa muu kuin merkki. Usko tai älä.
 
Ei pidä olla merkki sokee.
 
samaa mieltä. Siis Gibsonin SG:kin maksaa jo 1250€ tai jotain. (musiikkiliikkeessä) Meinasin idiootti vielä ostaa sen. Tolla hinnalla saat jonkun aivan mielettömän kitaran jo. Gibsonit on hyviä, mutta ei ne mun mielestä NIIN hyviä ole.

samaa mieltä. Siis Gibsonin SG:kin maksaa jo 1250€ tai jotain. (musiikkiliikkeessä) Meinasin idiootti vielä ostaa sen. Tolla hinnalla saat jonkun aivan mielettömän kitaran jo. Gibsonit on hyviä, mutta ei ne mun mielestä NIIN hyviä ole.
 
Ostapa nyt Tokain LP ja katso 25 vuoden kuluttua, onko se vielä soittokunnossa, kuten suurin osa Gibsoneista. Siinä se ero piilee.

Kyllä jos Gibsonin ostaa ja soittaa sen sisään, niin parempaa ei löydy!
Ja jos nyky-Gibbot on paskaa, niin samaa voi sanoa nyky-Fenkuista!
(Kitara on vain väline, soittaja sen magian luo)

Älytön kysymys. Fenkku.

(Kitara on vain väline, soittaja sen magian luo)
 
Siinäpä viisautta kerrakseen!

Gibson SG Custom (kolmemikkinen), LP Classic, ES137 väriltään natural, ES335 viinipunainen, tänne kiitos!!!!!

G&L!
 

 
G&L

tänään F-Musiikissa näkemäni Fenderit olivat osa aika järkyttäviä..kaulan liitokset olivat todella väljän näköisiä parissa jenkkikepissäkin.
 
Ihmettelin samaa samassa liikkeessä viime vuonna. American Deluxe Stratocasterissa oli semmoinen kolmen millin välys kaulaliitoksessa. Juttelin asiasta myyjän kanssa ja paljastui, että kyseinen kitara oli liikkeen toimesta koottu kahdesta kuljetuksessa vaurioituneesta kitarasta, toisesta kaula ja toisesta runko. Täyttä hintaa siitä silti pyydettiin. Aika edesvastuutonta touhua, mutta syyllinen ei ole Fender vaan F-Musiikki.

Käytettynä? Karkeasti, ennen 90-lukua tehty Fender tai Gibbo saattaa olla oikeinkin hyvä. Silti, paljon edullisemmin saisit hyvää laatua esim jostain vähemmän tunnetusta Japsimerkistä, kuten Ibanezilta, jonka mallisto on ollut täynnänsä loistavia kitaroita 70-luvulta lähtien. Muita on Yamaha, Samick, Aria, Daion, Tokai ... Jenkkimerkeistä Carvin ja Music Man, saksalainen Framus on kans tehneet oikein hyviä kitaroita.
 
Uutena? Ibanez, G&L, Schecter, Cort, tms. Nykyään Koreassa tosiaan tehdään jo oikeinkin hyviä soittimia, joista upeana esimerkkinä ruotsalaisen Eagle Instruments -firman tuotokset. Suomeentuonti piti käynnistyä jo pari kesää sitten, vaan eipä näy. DeArmond (jos tyyli sopii) tekee yllättävänkin hyviä soittimia.
 
Ibanezilla on vain yksi ongelma. Sen mallisto on niin laaja sisältäen monia tyylilajeja, ettei niillä ole suoranaista yhtenäistä linjaa kuten F:llä ja G:llä. Jos ei tykkää yhtään esim perus Stratosta, on Fenderiltä aika taakka lähteä ettimään sopivaa soitinta. Gibbolta oikeestaan sama juttu, Firebirdin olevan yhdenlainen poikkeus. Jos ei tykkää Iban RG:stä, tyylisuuntia löytyy vielä monen merkin vastaajaksi. Lisäksi 80-luvun RG- ja Roadstar-sarjat on hyvin eriluonteisia kun myöhemmät RG:t.
 
Fenkulla ei näin ole. Jotkut aikakaudet on vain huonoja. Ja mm meksikolainen Fender on kyllä yksi mitä välttäisin itse hyvin paljon.
 
-Aki.

Ihmettelin samaa samassa liikkeessä viime vuonna. American Deluxe Stratocasterissa oli semmoinen kolmen millin välys kaulaliitoksessa. Juttelin asiasta myyjän kanssa ja paljastui, että kyseinen kitara oli liikkeen toimesta koottu kahdesta kuljetuksessa vaurioituneesta kitarasta, toisesta kaula ja toisesta runko. Täyttä hintaa siitä silti pyydettiin. Aika edesvastuutonta touhua, mutta syyllinen ei ole Fender vaan F-Musiikki.
 
No jo on. Minä kun näin tuollaisia kitaroita oikein useamman kappaleen.

Paskaa koko gibsoni, yliarvostettu merkki, naurettavaa pelleilyä koko gibson homma. Parempia kitaroita saa halvemmalla. Gibsoneissa ei maksa muu kuin merkki. Usko tai älä.
 
Ei pidä olla merkki sokee.
 
Nytpähän itse tuohon syyllistyt mitä suurimmassa määrässä. :) Mutta tosiaan, ei sitä soitinta kannata merkin vuoksi ostaa, vaan sen että miltä se käteen, omaan soittotyyliin ja käyttötarkoitukseen tuntuu eli soveltuu. Sen sijaan hyvä syy ns. merkkituotteiden suosimiseen on soitinrakennuksen pitkähkö kokemus, hyväksi koetut ja käyttötestiä saaneet mallit ja yleensä kohtuullinen laatu. Haittana tulee tietysti hinta, sillä yleensä "arvostetummat" tehtaat sijaitsevat länsimaisella ammattiyhdistystoiminta-alueella. Tämä taas jossain määrin takaa ammattitaitoiselle palkatulle artesaanille jonkinmoisen elannon, tehtaalle taas kustannuslisää verrattuna johonkin kaukaisen idän maahan.. Hintaa tosin kompensoi korkeahko jälleenmyyntiarvo joka taas vastaavasti pitää ko. merkkien second-hand- markkinahintaakin melko korkealla. Tosinpa eräitten 70-luvun lopun jaappanialaisten kitaroidenkin hinta on kohoillut jonkunkin verran viime aikoina, Akikin kyllä tietää... =)
Arvostella kyllä voi mutta nuo yllä mainitut perusteet - hetkinen, eihän niitä edes ollu!! Hitto, trolli...:)
 
Kirjoitusohjeistus: merkkisokea on yhdyssana..

mulle ainakii kelpaa toi mun Ž76 Gibson Lp Deluxe Goldtop :D

Fenderi

Gibsonia jos haluaa ostaa niin ehkä kannattaa harkita korealaista kopiota Tokaita... Yleisesti huomattu helvetin hyviksi ja paljon helvemmiksi kun gibsonit.
 
itse kysymykseen en osaa sanoa, molempia kun käytän.