Kitarat: soittaminen ›

järki meinaa joskus mennä kun jotain vaikeita juttuja treenaa, kun sormet juntturoi eikä se menekään tarkalleen oikein. sen verran olen itsekriittinen että en ainakaan keikalle menee soittamaan mitään mitä en osaa aivan tarkalleen oikein. ja se ärsyttää kun joskus soitan jotain esim. paradigm shiftiä ja kavereita on kylässä ja sanon niille, että "perkele ku ei osaa tuota introriffiä kunnolla", niin ne vaan sanoo nauraen että ihan oikeinhan tuo meni, vaikka itse huomaankin soittavani pari nuottia hieman epäselvästi. pitäs olla joku satriani vieressä kuuntelemassa ja reportoimassa joka virhe.

järki meinaa joskus mennä kun jotain vaikeita juttuja treenaa, kun sormet juntturoi eikä se menekään tarkalleen oikein. sen verran olen itsekriittinen että en ainakaan keikalle menee soittamaan mitään mitä en osaa aivan tarkalleen oikein. ja se ärsyttää kun joskus soitan jotain esim. paradigm shiftiä ja kavereita on kylässä ja sanon niille, että "perkele ku ei osaa tuota introriffiä kunnolla", niin ne vaan sanoo nauraen että ihan oikeinhan tuo meni, vaikka itse huomaankin soittavani pari nuottia hieman epäselvästi. pitäs olla joku satriani vieressä kuuntelemassa ja reportoimassa joka virhe.
 
Tai Fareri sanomassa: Hey man, your playing too slow..sounds like shit...speed it up..=)

Tai Fareri sanomassa: Hey man, your playing too slow..sounds like shit...speed it up..=)
 
Ainoa vaan että Fareri ei osaa soittaa...se osaa vaan tiluttaa :)

Katsele jonkun lempibändisi live-videoita ja mieti kuinka hienoa olisi joku päivä soittaa niin suuren yleisömäärän edessä. Kyllä tulee harjoitteluintoa.. : ) .. Äläkä pidä mitään harjoittelutaukoja. Jos soitat vähintään pari tuntia päivässä, siitä tulee joka päiväinen tapa.
 
Tuosta tuli mieleen metallican konsertti moskovassa lentokentällä 500 000 katsojaa!

No akustisella soittaa kyllä samat jutut kun sähkiksellä.
Minä taas omistan sähkiksen ja multiefektin enkä silti soittele vahvistimen kautta, joskus esim. täppinkiä, bendejä, legatoa yms. sellaista jossa pitää kuulla tarkkaan ettei muut kielet soi niin soittelen kuulokkeilla.
 
Mutta minä kattelen yleensä jonkun videon jos on vähän laimea fiilis, niin siitä se nousee. Joskus kuuntelen jonkun biisin.
 
Mä en allekirjottais tota, että samat jutut soittaa klassisella ja sähkiksellä! Tai, mulla se ehkä johtuu siitä että mun klassisen kaula on turhan leveä.. Barresointuja joutuu kurkottelemaan, joten niitä ei saa turhan hyvin soimaan, ellei värkkää vähän aikaa. Omaa sähkistä ei oo, mutta oon sen verran kokeillu muiden kitaroilla, että oon todennu sen helpommaks.. ärsyttää vaan, kun muuten se klassinen, Esteve, on hyvä (sointuväriltään, kaiultaan jne.) Oma sähkis on hankinnassa syksyllä, kun kesätyörahat tulee ja riparilahjaks saadut rahat on taskussa... Sitten ei kun musiikkiliikkeeseen :) (sorry, meni aiheen ulkopuolelle)
 
Aiheeseen vastaten; mulla oli musiikkiopiston painostuksen jälkeen vaikeuksia ruveta uudellen soittaan.. Mutta muutaman kuukauden jälkeen aloin soitella yhä tiuhempaan ja viimeistään tänä kesänä oon tajunnu, että haluan kehittyä, kokoajan vaan lisää.. Klassinen musiikki on jääny vähemmälle, mutta joskus tulee kaivettua niitäkin biisejä esille.. Mukaan on siis tarttunu nuoteista ja soinnuista soitto! Nuottien osaamisesta on muuten Hyötyä soolojen kehittelyssä yms. Motivaatio siis lähtee ihan omasta pääkopasta, ei oo halua näyttää kenellekään että ois huippu, haluan vaan joskus tehdä hyviä kappaleita ja siihen tarvii hyvän taidon soittaa!

Välillä tekis mieli paiskata kitara parvekkeelta alas, silloin pidän päivän, tai ainakin useamman tunnin tauon. Helpottaa kummasti, etenkin nukkuminen.

Tuosta tuli mieleen metallican konsertti moskovassa lentokentällä 500 000 katsojaa!
 
Aika sairas määrä.Ois muuten helvetin hienoa isona soittaa tommosen määrän edessä.

Tämä on muuten helkkarin hyvä tapa masentaa itseään. Mitä vaihetta arvostamani muusikot elivät kun olivat itseni ikäisiä?
 
Ismo Alanko oli 20-vuotiaana jo rocktähti. YUP ja CMX oli jo perustettu. Robert Fripp tienasi elantonsa musiikilla ja kolmen vuoden päästä perusti King Crimsonin ja teki historiaa. Mike Patton liittyi Faith No Moreen. Ja niin edelleen.
 
Joillakin noin, toisilla toisin. Frank Zappa taisi olla 18-20 -vuotias kun alotti kitaransoiton, tais olla 25 tai sinne päin kun soitti kitaraa eka kerran levyllä. Siinä 30-vuotiaana alkoi sitten kuulemma kitaransoittokin sujua jo ihan hyvin - se oli siis 60- ja 70- lukujen taitteessa. Sen jälkeen onkin hän soitellut aika makeita kitarajuttuja ja levyttänyt kymmeniä ja taas kymmeniä levyjä, ellei peräti satoja.